Lauantain minitreffit
14
Lauantain minitreffit alkoi ihan mukavissa merkeissä. Härdelli vietiin kaverinsa kanssa leffaan katsomaan Spiderman -leffaa ja sillä aikaa minä ja mieheni vietettiin yhteistä aikaa. Ihan mitään ihmeitä ei ehditty parissa tunnissa, mutta jotakin pientä kuitenkin. Miehen ajatus oli se, että minä hiukan piristyn ja saa hymynkin huulilleni takaisin. Aika hyvin onnistuikin.
Lauantain minitreffit
Eilen Flamingo sekä Jumbo oli aivan täynnä ihmisiä. Flamingo spassa oli pitkät jonot niin hotellin respassa kuin kylpyläänkin. Ihmisiä sai väistellä ja melkein hyppiä yli. Ravintoloihin oli pitkät jonot ja ruokia sai odottaa todella pitkään. Huomasin myös kauppojen pitkät kassajonot. Oli kyllä kummalista katsoa miten tilanne on muuttunut, kun vielä hetki sitten Jumbo oli aivan tyhjä. Eipä ole enää. Tämä oli siis yksi syy miksi emme ehtineet juuri tehdä mitään kun odottamiseen ja jonottamiseen meni paljon aikaan.
Kun pojat oltiin saatu leffaan, niin me kaksi aloimme työntyä kohti Jumboa ja päätimme mennä jonottamaan pääsyä Chico´s ravintolaan. Vaikka henkilökunta koitti toimia nopeasti, niin silti odotus oli pitkä. Lopulta pääsimme istumaan ja mieheni toive toteutui. Pääsimme hiukan syrjempään loosiin. Odottelu siis kannatti. Ruokaa ei sitten niin pitkään tarvinnut odottaa, onneksi. Nälkä oli nimittäin kova. Söimme rauhassa ja juttelimme mistäpä muusta kuin Krakovasta ja Zakopanesta. Myös Puolan tilanteesta noin yleisesti. Syötiin kaikessa rauhassa, sillä aikaa piti hiukan venyttää, leffa kuitenkin kestää jonkin aikaa. Ruokailun jälkeen minun teki mieli jälkkäriksi ihan jäätelöä, joten suunnistimme Spice Iceen. Siellä oli myös jonoa, joten odottelimme rauhassa omaa vuoroa.
Pukeutuminen treffeille
Koko minun asu oli hankittu kirppareilta, paitsi saapikkaat, jotka mieheni on ostanut vuosia sitten Tallinnasta, kun käytiin siellä. Mutta muutoin kaikki on ostettu eri kirppareilta Helsingissä. Kun valitsin vaatteita, en aluksi edes tajunnut miten moni vaate kappale on kirpparilta. Vasta kun vetaisin kaikki päälleni tajusin sen. Asu poikkeaa aika paljonkin minun pukeutumisesta, vaikka siinä on nahan tyyppistä sekä frillaa. Mutta ei samalla lailla väriä mitä yleensä.
Asu
- Takki: Fida
- Paita: Fida
- Hame: UFF
- Verkkosukkikset: Fida
- Saapikkaat: Tallinna
- Laukku: Kierrätyskeskus
Kyllä, minä ostan kirpparilta jonkin verran myös rintaliivejä sekä sukkiksia. Tosin nämä verkkosukkikset ovat itseasiassa leggarit, eivät sukkahousut. Yleensä, jos löytyy hiukan erikoisemmat sukkikset, niin nappaan ne mukaani. Tykkään siis kuviollisista sukkahousuista, jotka voivat olla asun the juttu. Siksi tykkään ostaa Tallinnasta sukkahousuja, koska siellä ei ole vain yksivärisiä, vaan niissä on jokin mikä vangitsee katseen. Toki joskus niitä löytää myös Suomesta, mutta harvemmin. Täällä pyritään siihen, ettei sukkahousut näy.
Vinkki:
Verkkosukkikset on hassut, sillä verkkojen läpi tursuaa iho aina ja näyttää kuin olisi kävelevä popcorn. Se efekti tulee oikeasti kaikille, vaikka olisi miten hoikka tahansa. Siihen on olemassa pikku jippo, miten tätä efektiä ei tule.
- Laita verkkosukkisten alle ihonväriset sukkahousut. Ne pitää ihon paikallaan ja niiden päälle verkkosukkikset. Ei tule enää minkään verkon läpi iho enää.
Meillä oli oikein mukavaa lauantain treffeillä ja piristyinkin kyllä hieman. Odottelen nyt meidän hääpäivää, tai oikeastaan sitä mitä mieheni meinaa järjestää. Me kun emme vielä hääpäiväämme viettäneet, koska työkaverin poismeno aiheutti sen verran suuren kolauksen, etten mitenkään pystynyt keskittymään hääpäiväasioihin. Meillä oli siis viime viikolla virallinen hääpäivä.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Shoppailu on kivaa
Shoppailu on todella kivaa ja parasta on kun sen voi suorittaa omassa vaatekaapissa. Minua kritisoidaan useasti siitä, että minulla on vaatteita paljon ja käytänkö niitä kaikkia. Käytän ja niillä kaikilla on oma paikkansa. Mutta joskus käy niinkin, että jotkin vaatteet katoaa sinne kaapin pohjalle kauas piiloon. Sitä vain tapahtuu, eikä sille mahda mitään. Mutta sen vuoksi minä shoppailenkin omassa vaatekaapissani.
Shoppailu on kivaa
Ostolakko on mennyt tällä hetkellä oikein hyvin, vaikka valitettavasti tammikuussa kävikin kömmähdys. Mutta nyt oikeasti pääsee nauttimaan oman vaatekaapin salaisista koloista ja tekemään ihania löytöjä sieltä omasta kaapista. Näin saa käyttöön myös ne vaatteet, joita ”unohtaa” käyttää. On hiukan pakko kaivella ja testailla erilaisia yhdistelmiä. Pinterest on myös ollut suureksi avuksi tässä kun olen miettinyt miten yhdistelen uudella tavalla vanhoja vaatteitani.
Tällä kertaa tosin satuin löytämään neulemekon, jonka olemassa olon olen kokonaan unohtanut. Etsin ihan toista mekkoa, joka on itse tekemäni, mutta löysinkin tämän mekon ja päätinkin laittaa sen päälleni. Laatikosta löytyi valkoiset sukkahousut ja jalkaan sopi pitkävartiset ruskeat maiharin tyyppiset saapikkaat. Takiksi valikoitui minun yksi lempitakeista. Valkoinen teddytakki. Näillä siis mennään tällä kertaa. Tällainen shoppailu on kivaa.
Mekon tarina
Mekon tarina on se, etten tiedä sen tarinaa. Luulin ensin, että olen hankkinut sen matkamuistona jostain maasta, mutta vaikuttaakin nyt sille, että se on hankittu kirpparilta. Valitettavasti näin voi joskus käydä, ettei muista jonkin vaatteen alkuperää, kun taltioin nykyisin niin huonosti kirppisostoksiani tai ylipäänsä ostoksiani. Ennen kuvasin kaikki heti kun pääsin kotiin. Nykyään en kuvaa niitä juuri ollenkaan. Ne kannattaisi kyllä kuvata, aina. Paikat, joista olen voinut tämän mekon ostaa on Hakaniemen Fida tai Söörnäisten Fida tai ehkä Arabian UFF. Fidaa kyllä enemmän veikkaan tässä.
Oli mekko hankittu sitten mistä tahansa, niin en muista, että olisin tätä vielä päässyt käyttämään. Mutta nyt käytän varmasti, laitan mekon kaappiin esille ja näin muistan napata sen aina päälleni. Käsittämätöntä miten olen voinut unohtaa näin kauniin mekon kaapin pohjalle. Mutta tätä sattuu aina välillä. Enkä edelleenkään häpeä sitä, että minulla on paljon vaatteita. Koska nyt voi hienosti toteuttaa tämän kaltaista shoppailua helposti.
Mekko on ihanan pehmeä ja lämmin. On tunne kuin olisi pukeutunut hattaraan. Se on kevyt ja ilmava. Vaikuttaa sille, että mekko siirtyy voimavaatteisiin, sillä kun puin vaatteen päälle fiilis kohosi ylimpään tasoon. Fiilis kun on ollut aika matalalla koko viikon. Joten mekko ei ole vain lempivaate, vaan se on myös voimavaatteeni. Minua ei siis haitannut yhtään vaikka tukka oli harjaamatta ja super takussa, laineet sojotti joka suuntaan. Yleensä kun suoristan hiukset, koska silloin ne edes hiukan pysyy niin, etteivät mene takkuun. Huom, vähän.
Mukavaa lauantaita!
Seuraa minua: