Rikkinäiset vaatteet uudeksi vaatteeksi on kiehtova matka, joka kerta kun siihen lähtee. Miten yhdistää rikkoutuneet niin, että siitä tulee yksi tai kaksi uutta vaatetta tai asiaa, tai miten saa kaiken materiaalin käyttöön. Tämä on sellainen asia mikä kiehtoo aina. Miten kaikki tapahtuu, miten kaikki onnistuu ja millainen on lopputulos, onko se lähellekkään sitä mitä ajatteli alussa. Niin paljon liittyy tähän yhteen pieneen asiaan.

Tässä siivouksen lomassa nuorimmaisen kaapista lähti iso määrä vaatetta Hope -yhdistykselle, mutta löytyi myös vaatteita, jotka eivät olleet enää luovutuskelpoisia, joten ne pääsivät tuunausläjään odottamaan parempia aikoja, tosin se aika tuli varsin nopeasti. Idea saapui salaa päähän ja seuraavana päivänä oli kaivettava kaavalehtiä ja sopiva kaava löytyi. Käytin Suuri Käsityö 3/2019 lehden kaavaa.

Mitä tein

Piirsin kaavat ja fileoin vaatteet huolellisesti, kaikki osat on hyvä säästää, jos niitä vaikka tarvitsisi. Pinosin osat omiin pinoihinsa! Huput huppuihin, hihat hihoihin jne. Tietää helpommin mitkä kappaleet ovat isoja ja mitkä pieniä. Piirsin ja leikkelin kaavan sopivaksi ja merkkasin tarkkaan osat, että tiedän mikä ommellaan mihinkin. Leikkasin osat ja pinosin ne omiin pinoihin. Jokainen osa ommeltiin järjestyksessä ja näin pikkuhiljaa sain muotoiltua pienistä osista hihan tai etukappaleen. Pyrin hyödyntämään kaikki osat. Myös vetojekerju on purettu housujen taskuista käyttöön.

Mitä tarkoittaa vaatteen fileointi?

Se tarkoittaa sitä, että vaate puretaan osiksi, Esim. taskut puretaan etukappaleesta ja hihat irroitetaan etu-ja takakappaleista. Kaikki osiksi.

Fileoinnin jälkeen on paljon helpompaa suunnitella mitä osia käyttää mihinkin. Näkee myös mitä kaikkea voi hyödyntää, uudessa työssä, kuten vaikka resorit. Jos ei samassa tuunauksessa käytä, niin kannattaa säästää myöhempää varten.

Nyt kun saatiin rikkinäiset vaatteet uudeksi vaatteeksi, on hyvä lähteä ulos kuvaamaan vaate, mutta miten kävi? Miten kummassa äiti joutuikin malliksi? Vastaus on aika helppo, poikaa ei näkynyt mailla eikä halmeilla, joten heittäydyin 10 vuotiaaksi pojaksi ja aloin poseerata niin kuin kuuluukin. Parasta hommassa on muuten myös se, että myös kassi on tehty vanhasta paidasta! Haluatteko tietää kassista enemmän? Kassipostaus tulee myöhemmin, kunhan ehdin kirjoittaa, en halua sitä tähän tämän enempää…Nyt tämä Härdellin upea uusi paita 10 vuotiaan Härdeliinin päällä.

Mukavaa päivää kaikille!

-Melissa-

Muita ihania-blogin talvisukat ovat yhdet lempparimalleistani ja nyt vihdoin pääsin neulomaan sellaiset itselleni. Opin samalla teoriassa miten tehdä tiimalasi kantapää mutta tätä pitää vielä opetella. Onneksi löytyy monenlaisia ohjeita, itse käytin Käsityö kerhon youtube -kanavalle tehtyä videota. Oli helppo ohje ja parasta kun sai kelata edestakaisin ja kokeilla uudelleen.

Minun syksyni alkaa siis nyt toden teolla, kun ensimmäiset sukatkin on saatu maailmaan. Lasten sukkatilauskset odottavat ja seuraavaksi on alettava tuhtailla niitä, jos vaikka keskitalven pakkasilla saavat sujauttaa ihanat uudet sukat jalkoihinsa. Koko porukka saa nimittäin uudet sukat jalkaansa. Näin olen päättänyt. Jokainen saa itselle sopivimmat sukat, siis tarkoitan kuvioita, värejä yms. Juuri sellaiset, että voi sanoa niiden näyttävät kantajaltaan.

Hei tuommoinen suunnittelupostauskin voisi olla muuten aika kiva toteuttaa tänne jossakin vaiheessa. Eikös vaan? Saatte vähän sukeltaa minun kummalliseen päähäni, ei vaan katsella näitä töitä.

Se olisi hyvin mielenkiintoista, ainakin minusta. Olisi kiva näyttää mitä kaikkea päässäni oikein pyörii ja miten monta suunnitelmaa todellisuudessa toteutuu. Se olisi minulle myös kiinnostava juttu, vähän näkisin miten näitä tuntejani käytän…

Muita ihania-blogin talvisukat

Ohjeet sukkiin löydät täältä.  Tykkään ihan valtavasti siitä, että haastetta löytyy ja kuviointi vaihtuu useasti. Näin mielenkiinto säilyy, kuviot eivät myöskään ole niin monimutkaisia, ettei samalla voisi katsoa leffaa, sarjaa tai kuunnella kirjaa. Kaikkea tuota olen tehnyt kun neulon. Näistä neuleista tulee myös valtavan hyvälle mielelle ja lämpöinen olo tulee jo pelkästään kuvia katsomalla.

Kun aloitin sukkien tekemisen, olin todella vihainen miehelleni. Se näkyy myös toisen sukan alussa. Sukka on kireä kuin jousi, onneksi kyllä menee jalkaa mutta on aika kireä ja pitää varovaisesti laittaa jalkaan, ainakin nyt tositaiseksi. Lanka hiukan venyy kun sitä pesee ja kuivattaa. Siksi nämä ovatkin kiukkusukat, sillä tavoin hyvin suloisesti sanottuna. Kaksi kuviota ten ennen kuin kiukku oli laantunut ja ote puikoista helpannut.

Näistä sukista on hyvä aloittaa tämän syys-ja talvikauden sukkaprojekti: Sukat meidän perheelle. Sukkamalleja on katseltu ja kaikille sopivimmat mallit löytyneet, seuraavaksi kaivellaan takapuoli pystyssä sitten lankavarastoja ja etsitään sopivat langat töihin. Tarkoitus on saada jälleen jatkettua lankavaraston tyhjentämistä. Viime talvena lahjoitinkin ison määrän lankoja, kun en niitä tarvitse mihinkään. Niistä ei sukkia tehdä, eikä muutoinkaan oikein toimi meillä niin neon väriset langat.

Oikein ihanaa syksyn alkua kaikille!

-Melissa-