Hae
VillaNanna

Ontelokuteesta saunatossut

Ontelokuteesta saunatossut

Ontelokuteesta saunatossut joka jalkaan, tai tällä kertaa ainakin meikäläiselle. Seuraavat sitten tehdään toisella tavalla. On tämä ontelokude on mahtava materiaali, siitä voi tehdä ihan mitä vaan. Laukkuja, koreja, mattoja, vaikka tossuja. Eli täytyy sanoa, että hyvinhän tässä menee virkkausta harjoitellessa.

Koska olen aikanaan ostanut ison määrän ontelokudetta, koska piti virkata aika paljon kaikkea, mutta se aika paljon siirtyi ajan mukana unohduksiin, enkä enää muistanut mitä kummaa piti oikein tehdä, joten ensin tein Söpölle pesän ja nyt saunatossut ja seuraavaksi aloittelen Nupun petiä.

Ontelokuteesta saunatossut

Viikonloppuna selailin Pinterestiä ja sukelsin entistä syvemmälle sen maailmaan. Sukelsin niin syvälle, ettei snorkkeleillakaan enää auttanut mennä syvemmälle. Tutkin ja etsin jotakin virkkaukseen sopivaa. Paljon on töitä kesken, mutta halusin virkata, jotain pientä ja näppärää. Sitten silmiini osui nämä tossunkaiset ja tietenkin laitoin heti koukun sauhuamaan. Isosti ei mitään kunnon ohjeita ollut kuin yksi, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Ohjeeseen pääset tästä linkistä! Koska itse en ymmärrä hölkäyksen pölkäystä virkkuuohjeista, niin katsoin sujuvasti videon ja tein sen jälkeen vähän oman pään mukaan.

Koska kompastelin tällä tiellä niin monet kerrat, niin seuraavalla kerralla teenkin hiukan eri tavoin ja enemmän itselleni sopivammaksi. Innostuin näistä läpsykäisistä sen verran paljon, että haluan saada yhdet täydelliset minulle. Poika jo nappasi nuo omaan käyttöönsä, joten bye bye vaan fakkuisille söpöläisille, joita voisin kutsua peninkulman tossukoiksi.

Tossuista tuli oikein kivat, mutta ovat tosiaan koossa 36 minulle näköjään ihan liian suuret, tai sitten minulla oli vain suuruudenhuulluus ja tein vahingossa liian suurta. Mene ja tiedä taas näistä minun aivoituksista. Tosin ongelmahan on se, etten osaa virkkailla, koukku putoilee kädestä milloin tahtoo ja kädet ei pelaa sormien kanssa yhteen.

Hullu tossuakka

Meikäläinen tosiaan on yksi hulluimmista tossuakoista. Tossuja löytyy moneen lähtöön ja lisää vaan teen. Mikään ei riitä, ei mikään, jalat täytyy saada olla lämpimässä koko ajan. Varsinkin kun vielä ei ole +30 astetta, silloin vasta otetaan villasukat pois jaloista. Siksi pitää varovasti mennä askel kerrallaan. Nämä tossut on hyvä lisä villasukkien kanssa, ei ihan heti likastu sukat tuolla pihalla kun siitepölyä on joka puolella… Tärkeää on kuitenkin se, että poika sai sopivat ja kivat tossut, vaikka äitikin niitä olisi tarvinnut, onneksi voi tehdä toiset.

Nautinnollista iltaa kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

Söpön oma pesä

Söpön oma pesä

Söpön oma pesä valmistui muutamassa illassa. Olen syksyllä ostanut eri värisiä ontelokuteita, olen ihastunut Lilli onteloenkuteese , olen tehnyt kyseisestä kuteesta tyttöni kissalle korit. Eco kude sopii meille ja siitä löytyy montaa eri väriä. Itselläni on farkun sininen, sinapinkeltainen sekä vaalean harmaa. Niistä saa jo vaikka mitä virkkailtua.

Söpön oma pesä

Pesän oli tarkoitus olla tarpeeksi pieni, että Söpö tuntee olevansa kohdussa, mutta tarpeeksi iso, että pystyy muuttamaan asentoaan helposti.  Tarve tälle pesälle on suuri, sillä Söpö tarvitsee niin paljon huomiota, sekä turvaa. Koira on jo 7 vuotias, mutta aivan vauva, nukkumiseen tarvitsee aina tuttinsa ja minun syli on se kaikkein tärkein 24/7. Tuon pesän tarkoitus on rauhoittaa Söpöä, antaa äidin kohdun fiiliksen, turvallinen kolo kun minä olen poissa tai kun Söpö hermostuu jostakin.

Aloitin tekemällä kuteesta silmukan ja virkkasin silmukkaan kahdeksan kiinteää silmukkaa. Siitä lähdin kerros kerrokselta virkkaamaan ympyrää. Kun ympyrä oli sopiva, virkkasin ilman lisäyksiä noin 15 cm, jonka jälkeen jätin 25 silmukkaa virkkaamatta ja jatkoin lopuilla edestakaisin niin kauan kunnes olin tyytyväinen korkeuteen. Loin viimeisellä kerroksella 25 silmukkaa ja näin sain sisäänmenoaukon tehtyä. Muutama kerros jälleen korkeutta ja aloitin kavennukset. Lopuksi virkkasin sisäänmenoaukon ympäri harmaalla kuteella jämäkämmän osan.

Tähän ei ole siis mitään ohjetta, kokeilemalla ja purkamalla itsekin tämän tein. En jaksanut alkaa kirjoittaa ylös mitä kaikkea tein ja millä määrillä. Silmämääräisesti vain menin.

Söpön rakas pesä

Kun pesää ekaa kertaa kokeiltiin, niin Söpöä ei sieltä enää pois saatu. Oli pakko lopulta kantaa söpö pesän sisällä sisälle ja viedä sänkyyn koko hökötys. Siellä Söpö nukkui pitkän tovin, tuli ulos vasta kun mies oli lähdössä viemään tyttöjä lenkille. Nyt on pidettävä pesä mukana, oltiin sitten sisällä tai ulkona.

Nuppu taas on sitä mieltä, että hän ei mihinkään pesään mene ja tallustelee suoraan pesän katon päälle ja nukahtaa siihen. Näin eri luontoisia nämä meidän tytöt ovat, vaikka ovat samaa rotua. Nuppu ei siis arvosta tätä pesää ollenkaan, joten hän saakin sitten ihan oman pesän, erilaisen, itselle sopivan ilman kattoa.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

Seuraa minua: InstagramFacebookBloglovinBlogit.fi

LUE MYÖS:

Perheen uusin jäsen Nila ja virkatut korit