Miksi ostin rikkinäisen villapaidan ja korjasin sen näkyvästi
0
Joskus vaate löytyy kirpparilta tai second hand -hyllystä juuri siksi, että se ei ole täydellinen. Tällä kertaa rakastuin villapaitaan, joka oli valmiiksi hieman rikkinäinen. Silti, tai ehkä juuri siksi, päätin ostaa sen. Ajattelin heti, että korjaan sen, mutta en piilota korjausta. Tässä postauksessa kerron miksi ostin rikkinäisen villapaidan ja miksi korjasin sen näkyvästi, sekä miksi tällainen tapa pidentää vaatteen elämää tuntuu minusta erityisen merkitykselliseltä.
Miksi ostin rikkinäisen villapaidan ja korjasin sen näkyvästi
Kun näin tämän villapaidan, tiesin heti että se on erityinen. Pehmeä vihreä sävy, metsäkuvio ja kauniit porot tekevät siitä lähes satumaisen. Se on juuri sellainen neule, joka tuo mieleen pohjoisen metsät, talven ja rauhalliset hetket. Mutta siinä oli yksi ongelma, tai oikeastaan kaksi.
Hihassa oli repeämä ja takana olkapään kohdalla toinen vaurio. Moni olisi jättänyt paidan ostamatta. Rikkinäinen vaate mielletään helposti käyttökelvottomaksi. Minulle se oli kuitenkin päinvastoin: mahdollisuus. Tiesin heti, että voisin korjata sen. Ja vielä tärkeämpää: voisin korjata sen näkyvästi.
Rikkinäinen vaate ei ole arvoton
Nykyinen pikamuoti on opettanut meidät ajattelemaan, että vaate on helposti korvattavissa. Jos jokin menee rikki, ostetaan uusi. Tämä ajattelutapa on kuitenkin yksi suurimmista syistä siihen, miksi tekstiilijätettä syntyy niin paljon. Silti suurin osa vaatteista on täysin korjattavissa.
Reikä hihassa ei tarkoita, että koko vaate olisi pilalla. Päinvastoin, joskus pieni korjaus voi tehdä vaatteesta vielä kiinnostavamman. Kun näin tämän villapaidan, näin heti sen kauneuden. Ajattelin myös, että jos en pelasta sitä, joku muu ei ehkä tee sitä. Siksi se lähti mukaani.
Näkyvä korjaus on osa vaatteen tarinaa
Kun päätin korjata paidan, minulla oli kaksi vaihtoehtoa:
- Piilottaa korjaus mahdollisimman huomaamattomaksi
- Tehdä korjaus niin, että se näkyy
Valitsin jälkimmäisen.
Näkyvä korjaaminen on osa käsityöperinnettä, joka on viime vuosina noussut uudelleen esiin. Japanissa tunnetaan tekniikka nimeltä sashiko, jossa korjausompeleet ovat osa vaatteen estetiikkaa. Myös monissa pohjoismaisissa perinteissä vaatteita paikattiin näkyvästi.
Ajatus on kaunis: korjaus ei ole häpeä, vaan merkki siitä, että vaatetta arvostetaan.
Kun korjasin tämän villapaidan, en yrittänyt tehdä siitä uuden näköistä. Halusin, että korjaus kertoo tarinan. Että joku näkee sen ja ajattelee: tätä vaatetta ei heitetty pois.
Korjaaminen tekee vaatteesta henkilökohtaisen
Yksi asia, jota rakastan käsitöissä, on se, että jokainen työ jättää jäljen tekijästään. Kun korjasin paidan, siitä tuli hetkessä enemmän minun. Se ei ole enää vain kirpputorilta löytynyt neule. Se on vaate, johon olen käyttänyt aikaa, ajatusta ja käsityötä.
Korjattu kohta muistuttaa aina siitä hetkestä, kun päätin antaa paidalle uuden elämän. Tämä on myös yksi syy, miksi pidän näkyvästä korjaamisesta: vaate muuttuu ainutlaatuiseksi. Samaa paitaa ei ole kenelläkään toisella.
Kestävämpi tapa käyttää vaatteita
Vaatteiden korjaaminen on pieni teko, mutta sillä on suuri merkitys. Jokainen korjattu vaate on yksi vähemmän uusi vaate, joka täytyy valmistaa. Tekstiiliteollisuus kuluttaa valtavasti vettä, energiaa ja luonnonvaroja. Siksi vaatteiden käyttöiän pidentäminen on yksi helpoimmista tavoista tehdä pukeutumisesta ekologisempaa. Kirpputorit, second hand -liikkeet ja vaatteiden korjaaminen kulkevat usein käsi kädessä. Kun ostamme käytettyä ja korjaamme rikkinäistä, pidennämme vaatteen tarinaa.
Miksi juuri tämä villapaita oli pelastamisen arvoinen
Rehellisesti sanottuna: koska se on upea.
Rakastan villapaitoja, joissa on kuvioita ja tarinaa. Tässä paidassa on jotain hyvin pohjoista ja rauhallista. Metsäkuviot ja porot tekevät siitä melkein kuin talvisen maiseman. Tällaisia neuleita ei usein enää tehdä samalla tavalla. Siksi tuntui lähes velvollisuudelta pelastaa se. Reikä hihassa ei ole mitään verrattuna siihen, kuinka paljon iloa vaate voi vielä tuottaa.
Korjaaminen on myös kannanotto
Kun käytän tätä villapaitaa, korjaus näkyy. En piilota sitä. Se on pieni muistutus siitä, että kaikki ei tarvitse olla täydellistä. Ja että rikkinäinen ei tarkoita arvotonta. Päinvastoin. Joskus juuri korjatut, paikattut ja eletetyt vaatteet ovat kaikkein kauneimpia. Niissä näkyy elämä. Ja ehkä juuri siksi tämä villapaita on nyt yksi lempivaatteistani.
Nautinnollista perjantaita!
Seuraa minua:
Jos korjaus kiinnistaa, niin lue myös nämä:
VillaNanna refashion -yhteisprojekti
Nyt on alkanut VillaNanna refashion -yhteisprojekti. Olen jo jonkin aikaa katsellut vaatekaappiani ja tehnyt sieltä muutaman löydön, jotka ovat lempivaatteitani, mutta niissä on jokin asia, mikä on häirinnyt niin paljon, ettei vaatteita ole tullut yhtään käytettyä. Siksi loin tämän projektin meille kaikille, että tehdään yhdessä vaatekaapista toimivampi.
VillaNanna refashion -yhteisprojekti
Projekti on alkanut 12.1.2025 ja se jatkuu aina tuonne 31.12.2025 asti. Tekniikat saa itse valita ja sen miten paljon muokkaa vaatetta. Myös erilaiset korjaukset kelpaa mukaan. Tärkeintä on, että kyseinen vaate tulee käyttöön ja siitä tulee myös vaatekaapin yksi lempivaatteista.
Säännöt on helpot:
- Valitse niin monta työtä kuin haluat, voit työstää projektia pitkin vuotta
- Voit neuloa, virkata, ommella, korjoa
- Jaa kuva työstä someen (ennen ja jälkeen -kuvat)
- Käytä #villanannarefashion -hastagia
- Anna minulle lupa julkaista kuva sinun nimelläsi omaan someen
- Pidetään hauskaa projektin tiimoilla
Ei siis oteta vakavasti, vaan nautitaan itse tuunauksesta sekä meidän kaikkien hienoista ideoista. Ja tosiaan ihan pienetkin muutokset sallitaan, ei tarvitse tehdä vaatteesta kokonaan uutta ja jos jokin vaate ei sellaisenaan toimi, niin pienellä muutoksella sen voi saada toimimaan. Tärkeintä on, että vaate pääsee käyttöön.
Kirpparilta löytynyt neule
Minun ihan ensimmäinen työ on neule, jonka löysin UFFista tuossa kesällä. Neule on villasekoitetta ja aivan ihanan värinen. Se on myös jonkin ihanan ihmisen itse neuloma paita. Ilmeisesti neulottu ylhäältä alas. Odotin kovin paidan käyttöä, mutta paita on jäänyt kaappiin. Syykin on selvä, siinä on aivan liian suuri pääntie. Pääntie toimisi tuollaisenaan tosi hyvin, jos ihoni ei olisi niin kovin herkkä. Tarvitsen paidan neuleen alle. Mutta koska neuleessa on iso pääntie, ei kerrospukeutuminen näytä enää kovin kivalle paidan kanssa, joten kaappiin on tuo paita jäänyt.
Nyt olen päättänyt purkaa neuleen pääntien resorin ja neuloa pääntietä pienemmäksi ja teen korkeamman poolokauluksen tai vastaavan. Lopputulokesesta en vielä tiedä, mutta kokeilen nyt kuitenkin. Koska paita ona aivan ihana, niin haluan sen käyttöön mahdollisimman pian. Tällä työllä on hyvä aloittaa tämä projekti. Odotan jo kovin kaikkien muidenkin osallistujien töitä. Tämä on aina niin jännää.
Mahtavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS