Trashlook tyylin huipentuma
2
Onko Trashlook tyylin huipentuma vai kierrätyshenkisen kapinallisen kunnianosoitus? Tässä sitä taas ollaan, portaita nousemassa ja tyylissä lujana. Päällä trashlookin kuningatarasu, joka voisi yhtä hyvin olla taideinstallaatio tai luontopolitiikkaa puhuvan aktivistin sotisopa. Tervetuloa VillaNannan maailmaan, jossa tyyli ei ole koskaan sattumaa, mutta joskus se on kyllä sattumanvaraista.
Trashlook tyylin huipentuma
Trashlook sanana se voi herättää närkästystä tai virnistyksiä, mutta minulle se on enemmän kuin look, se on asenne. Trashlook ei ole ”roskaa”, vaan kierrätettyä historiaa, elettyä elämää ja pientä kapinaa kertakäyttökulttuuria vastaan. Jokainen vaatekappale kertoo tarinan, ja juuri se tekee trashlookista upeaa.
Kierrätyskeskuksesta catwalkille
- Aloitetaan hatusta, koska miksei. Se on jonkun käsin virkkaama, en tiedä kenen, mutta jos luet tätä ja tunnistat hattusi: kiitos. Löysin sen Kierrätyskeskuksesta ja rakastuin heti. Se on kuin jäätelöpallo sateenvarjon alla, virkattu suojakuori, joka ei ota itseään liian vakavasti. Sinivalkoinen raita käy täydellisesti yksiin tennareiden kanssa, jotka muuten ovat myös Kierrätyskeskuksen aarteita vuosien takaa.
Tämä onkin yksi trashlookin ihanuuksista: värit loksahtavat paikoilleen, vaikka niiden ei pitäisi. Tyyli ei pyydä lupaa, se vain tapahtuu.
Takki, joka kuiskuttelee italiaksi.
- Seuraavaksi tämä ihana valkoinen takki. Italialaista alkuperää ja UFFin löytölaarista. Se lepattaa tuulessa kuin elokuvissa, mutta samalla siinä on tiettyä robustia charmia. Se ei ole trendikäs, mutta se on minä. Ja ehkä vähän sinäkin, jos uskallat päästää irti ”sääntömuodista”. Trashlook ei nimittäin katso sesonkia eikä siluettia, se katsoo peiliin ja virnistää.
Paidasta paita syntyy, leikkuujätteestä rakkaudella
- Paidan tarina on ehkä lempiosani. Se on tehty leikkuujätteestä, pienistä kangaspaloista, jotka olisi muuten heitetty menemään. Yhdistelin niitä käsin, vähän kuin elämässäkin yhdistellään hetkiä, ihmisiä, muistoja. Pitsiosuus tuo ripauksen romantiikkaa, ja yläosan ruutukuosi on kuin karkkipaperi lapsuuden kesistä. Tämä paita ei huuda “muotia”, se kuiskaa “merkitystä”.
Farkkushortsit ja rosoisen rehellinen helma
- Ja kyllä, farkut ovat lyhentyneet kesän mittaan shortseiksi. Jämäpaloista kootut, vähän epäsymmetriset, mutta sitäkin rakkaampia. Ne muistuttavat siitä, että täydellisyys on tylsää. Trashlookissa juuri virheet tekevät vaatteesta elävän. Nämä shortsit eivät istu kuin hansikas, vaan kuin vanha ystävä, mukava, helppo ja hiukan kulunut.
Trashlook ei ole laiska valinta
Usein kuulee sanottavan, että trashlook on ”helppo” tapa pukeutua. Että se olisi muka vain kasa sattumia. Mutta se on itse asiassa hyvin tietoinen valinta. Valinta olla kuluttamatta uutta. Valinta rakastaa vanhaa. Valinta olla juuri sellainen kuin on ilman filtteriä, ilman vaatekaapin paineita. Trashlookissa on ripaus punkkia, hippimeininkiä, vintageunelmia ja tämän päivän ekologista järkeä. Se ei pyri miellyttämään, vaan kertomaan. Siitä, kuka olet ja mistä tulet ja ehkä vähän myös siitä, mihin suuntaan maailma voisi kulkea.
Tyylissä on pilke silmäkulmassa ja se näkyy
Trashlook ei ota itseään liian vakavasti. Se ei silitä vaatteita suoriksi eikä yritä sulautua massaan. Se on kuin tuo vanha italialaistakki tuulessa, vähän ryppyinen, mutta niin elossa. Joten jos joskus tuntuu, että vaatekaappi huutaa tylsyyttään tai kaupat pursuavat samaa tusinamuotia, suuntaa Kierrätyskeskukseen. Kokoa oma tarinasi. Pue päälle vähän menneisyyttä ja paljon asennetta. Trashlook on villi, valloittava ja vapaa, aivan kuten sinäkin.
Aurinkoista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Katutyyliä VillaNannan tapaan
Farkkujen yhteissielu löytyy ilmaisosastolta, siitä tulee katutyyliä VillaNannan tapaan. Joskus tarvitaan erilainen rakkauden tango, jotta saadaan rakennettua katutyyliä edullisesti ja näyttävästi. Jotain mitä ei ihan heti tule vastaan joka nurkassa.
katutyyliä VillaNannan tapaan
Kaikki alkoi siitä, kun löysin omat farkkuni Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Jep, ne ihanat paikat, joissa tuntuu kuin aika pysähtyisi ja pölykin olisi osa sisustusta. Farkut olivat kulahtaneet, vähän liikaa 2000-lukua ja juuri sopivasti ”ehkä tästä vielä saa jotain”. Ja sainhan minä, klorittia kehiin, vähän sormituntumaa ja voilá! Syntyi alku uuden aikakauden lempifarkuilleni. Sitä en vielä tiennyt, että mieheni vanhat, rikkoutuneet farkut tekisivät saman palveluksen, kunhan vain antaisin niille uuden mahdollisuuden. Silloin välähti: entä jos me yhdistetään nämä farkut? Kirjaimellisesti. Ja niin me tehtiin. Kaistale sinne, pala tänne, saumaa, siksakkia ja ihan vähän tuskanhikeä. Mutta nyt niistä on tullut jotain, mitä ei löydy mistään kaupasta: farkut, jotka on meistä molemmista tehty.
Asu, jolla on tuhat sanaa
Body, joka kuljettaa auringon Kaliforniasta
Farkkujen seuraksi kaipasin jotain, joka ei kilpaile mutta kantaa. Ja koska olen minä, niin tietenkin löysin punaisen Adidaksen bodyn Abbot Kinney Boulevardilta Losista. Siellä oli kuuma, oli hyvä kahvi ja body alessa. Merkki on mulle muutenkin rakas, se on kuin muodin lohtupeitto, aina uskollinen ja sopivasti retro.
Vintage-Adidas UFFista, Fredasta suoraan sydämeen
Body kaipasi kerrosta, ja se löytyi ihan täältä kotoisasta Fredan UFFista. Tämä sininen Adidaksen vintage-verkkatakki oli kuin suoraan jostain 80-luvun juoksukisoista, ja se sanoi minulle hennoin polyesterin kuiskauksin: ”ota minut mukaan.” Ja minä otin. Onneksi otin.
Itsetehty virkattu laukku, boheemi statement
Joskus tekee mieli ostaa, mutta joskus tekee mieli vaan virkata se itse. Niinpä laukku syntyi omista sormista, kotisohvalla, Netflix taustalla ja teekuppi kädessä. Lanka on chenilleä ja muoto täysin intuitiivinen, sellainen boheemi möykky, joka toimii yllättävän hyvin kaiken kanssa. Ohje löytyy TikTokista: Sofia Tivinen luoma ihanuus.
Kenkävalinta: Hilfiger ja Humppila, ei kompromisseja
Lopullinen silaus? Tommy Hilfigerin lenkkarit, jotka bongasin Humppilan Kenkämaailmasta. Kyllä, se paikka, josta luulet löytäväsi vain mummokenkiä ja työjalkineita, mutta sitten, BAM, punavalkoiset unelmat suoraan alerekiltä. Ne ovat mukavat, uskolliset ja antavat tälle räväkälle asulle juuri sopivasti sporttisen silauksen.
Miksi tämä asu toimii – vinkit omaan tyyliin
Tässä asussa kuljen kaupungilla kuin katumuodin kapinallinen, jonka jokaisella vaatekappaleella on tarina. Farkut kantavat kahden ihmisen jalanjälkiä, body muistoa Kalifornian auringosta, takki huokuu vintage-viboja ja laukku sanoo ”minä tein tämän”. Onko tämä muotia? En tiedä. Onko tämä minua? Kyllä on.
Miksi tämä asu toimii?
Koska se on kestävä, persoonallinen ja täynnä tunnetta. Tässä yhdistyy kierrätysmuoti, käsityö, vintage-löydöt ja ripaus Los Angelesin katufiilistä. Eikä unohtamatta tärkeintä: tässä asussa on tarina ja tarina, jos mikä, tekee tyylistä merkityksellisen.
Koko look: urbaani, kierrätetty ja täysin oma
Tee itellesi: vinkit mun tyyliin
- Etsi ilmaisosastoilta: Survo farkut ja vaatteet ihailtavaksi uuteen elämään.
- Klorinpesu tuunaamaan väriä ja tunnelmaa.
- Yhdistä eri tarinat: Voisiko kahdesta vaatteesta tulla yksi?
- Löydä vintage-aarteet UFFista tai kirppiksiltä: ne voivat olla juuri se puuttuva pala.
- Tee itse joko laukku, korvikkeet, hattu: DIY on statement.
- Älä aliarvioi kenkiä: löydöt yllättävät.
Loppusanat VillaNanna-hengessä
Jos jotain olen oppinut, niin sen, että vaatteet eivät ole vain vaatteita. Ne ovat tarinoita, tunteita ja tyyliä. Kun kaikki nämä elementit kohtaavat, farkkutuunauksen, vintage fiiliksen, DIY-laukun ja kengät, syntyy kokonaisuus, joka on uniikki, kestävä ja uskomattoman hauska.
Jos tämä inspiroi sua, lähde messiin! Käy ilmaisosastolla, kloraa vähän, liimaa palat yhteen siksakilla, käy UFFissa, virkkaa hiukan ja tee se oma tyylisi.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: