Lyhyt loma Tallinnassa
4
Meidän lyhyt loma Tallinnassa on päättynyt ja heräsin väsyneenä omasta sängystä hetki sitten. Vietimme kaksi yötä Tallinnan sykkeessä nauttien joulun valoista ja ruoasta. Koska poika halusi kokea keskiaikaista maailmaa, niin sitä hän tosiaan sai. Ravintolat valikoitui juuri sillä ajatuksella. Paljon kävelyä ja paljon nähtävää.
Lyhyt loma Tallinnassa
Laiva lähti liikkeelle 24.12 kello 7.30 ja päivä alkoi rauhallisella aamiaisella. Meillä jäi vielä hetki ruokailun jälkeen aikaa lepäilyyn, niin päätimme sujahtaa sitting loungeen. Siellä sai hetkisen vielä nukuttua ja levättyä ennen kuin laiva saapui satamaan ja seikkailu alkaa. Satamasta hipsimme viemään matkalaukut hotellin säilytykseen ja siitä sitten ihmettelemään maailmaa.
Tallinnan joulutori
Tallinnan joulutorilla oli menoa ja meininkiä. Sain lahjaksi avaimenperän, joka muistutti miestäni minusta. Joimme glögiä ja söimme lettuja. Ihan vaan sen vuoksi, koska oli kylmä ja nälkäinen olo ennen kuin pääsimme asuntoomme sisälle. Kuuntelimme joulurauhan julistuksen ja harhailimme pitkin vanhan kaupungin katuja.
Tallinn city Apartments
Päästiin vihdoin lämpimään huoneistoon lepäilemään ja valmistautumaan illalliselle. Oltiin aika väsyneitä ja kun olimme saaneet jääkaapin täytettyä, niin jokainen meistä heittäytyi makoilemaan. Meillä oli hienosti muutama tunti aikaa ennen kuin piti tallustella kohti ravintolaa. Meidän asunto oli aivan ihana, kaksi huonetta, keittiö ja sauna. Sängyt olivat hyvät ja uni maistui.
Peppersack
Koska pojan toiveena oli keskiaikainen maailma, niin ensimmäisenä iltana tallustelimme majapaikkamme läheisyydessä olevaan Peppersack ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja palvelu oli hyvää myöskin. Illallisaika on kokonaisuudessaan 2,5 tuntia ja meillä se vierähti kokonaisuudessaan. Elävä musiikki ja tunnelma vei meidät tosiaan keskiajalle.
Aamu alkaa omalla aamupalalla
Nukuttiin todella makeasti ja heräsimme noin kahdeksalta. Aamupala oli aika pientä ja vähäistä ihan tarkoituksella. Ettei taas jää kauheasti ruokaa yli, jota emme voi kuljettaa mukana. Rauhallinen aamu ja vähitellen valmistauduimme lähtemään kohti Protoa.
Proto
Proto on kaikille seikkailijoille ja löytöretkeilijöille tarkoitettu paikka. Löydät paikan Pohjois -Tallinnasta Kalmajan alueelta. Paikka oli tosi mielenkiintoinen, vaikka meille se ei nyt lopulta kauheasti mitään tarjonnut. Meillä kun on kotona VR -lasit, niin ei meistä kukaan niin kauheasti innostunut niistä. Kaipasimme enemmän fyysiikkaan liittyviä juttuja, joita oli joukossa muutamia.
Proto on siis VR-keskus ja vaikka me ei siitä nyt hirveästi irti saatu, niin joku voi saada, ei siis ole mikään huono paikka. Saatiin oikein hyvin aika kulumaan tuolla. VR-laseilla oli 4 minuutin aikaraja, ja näin yksi perhe ei voinut varata yksiä laseja koko päiväksi.
Olde Hansa
Hyvissä ajoin päästiin jälleen asunnolle rentoutumaan ja valmistautumaan ennen illallista. Jälleen paikaksi valikoitui ravintola, joka vie meidät aikamatkalle kohti keskiaikaa. Olde Hansa on varmasti ihan kaikille tuttu ravintola, joka on seikkaillut Tallinnassa. VÄlttämättä siellä ei ole koskaan ollut syömässä, mutta tietää paikan.
Jälleen kerran saimme erittäin hyvää palvelua ja ruoka maittoi. Elävä musiikki johdatti meidät heti kohti keskiaikaa. Meidän pieni nurkkapöytä oli rappusten alla vähän piilossa. Oltiin aika väsyneitä päivän riennoista, joten voin sanoa, ettei illallinen mennyt meidän osalta ihan nappiin, mutta ruoka oli hyvää ja söimme hyvin. Poika tykästyi eniten Olde Hansan tunnelmaan.
Lähdön aika
Tarkoitus oli herätä aikaisin ja viedä laukut satamaan ja siitä sitten Balti Jaama Turgiin ihmettelemään. Noh, oltiin hereillä aika myöhään ja päätettiin heräillä ihan rauhassa. Ei kiire minnekään. Laivakin lähtee noin 16.30, niin ei muutenkaan kauheasti sitä aikaa sitten ole. Lopulta saimme itsemme ulos asunnosta 11.30 ja lähdimme tavaroinemme kohti satamaa. Laukut säilöön ja sitten kaikki tarvitsi jotakin energiaa, joten takaisin vanhaan kaupunkiin ja kahville.
Rukis
Rukis sijaitsee ihan vanhan kaupungin sydämessä, pääportin läheisyydessä. Keksellä ruuhkaista turistialuetta. Siellä kuitenkin on herkulliset leivokset ja me olimme taas liian väsyneitä menemään lempikahvilaamme, joten tämä vaihtoehto ei ollut huonompi. Söimme ja joimme rauhassa ja sen jälkeen päätimme pyörähtää samalla reissulla myös Rotermannin korttelissa. Se kun on muuttunut taas niin paljon. Sitten olikin aika lähteä kohti satamaa. Laivalla meitä odotti joulubuffa, jonka jälkeen menimme rentoutumaan sitting loungeen. Näin meidän lyhyt loma Tallinnassa meni, vai menikö?
Mukavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Paljon onnea minä
Paljon onnea minä. Viikolla tuli jälleen yksi vuosi lisää ikään ja täytyy sanoa, että tuntuu todella oudolle olla 52 -vuotias, kun pää tuntuu olevan vielä kuin nuorella naisella. En varmaan ikinä totu siihen, että olen vanhempi kropaltani mitä olen mieleltäni. Kroppa tuntuu hajoavan jokaisella askeleella, mutta ajatuksissani tuntuu kuin leijailisin ilmassa kuin keijukainen.
Paljon onnea minä
Vietin synttäreitäni aika tavallisesti. Ensin olin töissä, sitten UFFin tasarahapäivillä ja sen jälkeen tallusteltiin syömään ja kotiin tutumaan. Vähän luksusta arkeen. Tasarahapäiviltä en kauheasti mitään hankkinut, vain jotakin pientä, jota tarvitsen meidän juhliin. Eli siis blingbling oli etsinnässä ja hyvä sellainen löytyikin. Kun sopivat tamineet löytyy, niin on helppo juhlia. Tietenkin tallustelin töistä suoraan mieheni kanssa treffeille. Nähtiin Kampissa, josta tallusteltiin hitaasti UFFiin Fredalle. UFFissa nyt ei käytännössä kauaa oltu, kun tiesin mitä etsin ja nappasin mukaani sen mitä etsin.
Shoppailun jälkeen laitoimme tassua toisen eteen ja kävelimme kohti Merimakasiinia, jossa oli tarkoitus nauttia päivällistä ja tosiaan, kyllä nautin ja täysillä. Mies tilasi itselleen tomaattisen kalakeiton ja minä puolestani katkarapuleivän. Vatsat tuli täyteen ja ai että oli hyvää. rankan työrupeaman jälkeen on aina ihanaa nauttia näin olostaan. Vähän pitää siis juhlia, vaikka suuresti ei juhlisikaan.
Miltä tuntuu vanheta?
Tässä on singahdeltu sinne ja tänne jo monta kymmentä vuotta ja useasti on kyselty miltä tuntuu vanheta ja miltä tuntuu hengailla somessa kaikkien nuorien ja kauniiden keskellä. Siihen vastaan, että en heidän kanssa rupea kilpailemaan. Minä olen minä ja elän miten haluan. He ovat he ja elävät niin kuin he haluaa. En vertaile itseäni heihin, minä olen joskus itse ollut nuori ja elin onneksi ilman somea siihen aikaan. Ehkä siksi minulla on niin paksu nahka, etten pienistä hätkähdä. Koska minua on vain yksi, olen ainutlaatuinen, joten senkään vuoksi minun ei tarvitse yhdenkään muun kanssa kilpailla.
En muutoinkaan ihan tuota vertailua tai kilpailua ymmärrä. Eikä minun tarvitse, puuhastelen omiani ja omassa pienessä kuplassani. Olen iloinen jokaisesta ihmisestä, jotka tulee minun kuplaani, moikkaa ja tykkää. Se riittää minulle. Jokainen ryppy ja jokainen harmaa hiustupsu on osa elämää, joka on eletty täysillä. Olen rakentanut elämäni sellaiseksi kuin haluan sitä elää ja silloin ei kiinnosta haluta jonkun muun elämää. Näin tämän itse näen. Mitä mieltä te olette tästä?
Mahtavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: