Pitkä viikonloppu
Ah, pitkä viikonloppu. Se maaginen aika, jolloin elämä antaa tilaisuuden pysähtyä, hengittää ja no, purkaa 42 pahvilaatikkoa, siirtää kuusi kertaa yhtä kukkaruukkua ja eksyä työkalulaatikkoon etsiessä sitä yhtä ruuvimeisseliä, joka tietenkin löytyi lopulta… jääkaapista. Tervetuloa VillaNannan viikonloppuun, jossa hiki, huumori ja haaveet kohtaavat.
Pitkä viikonloppu, laatikoiden lannistusta, parvekepulmia ja ompelutaivaan kirkastusta
Pahvilaatikoiden purkueepos
Aloitettiin reippaasti tai ainakin juotiin ensin kahvit ja tuijotettiin laatikkovuorta kuin se olisi Everest. Mutta kyllä ne siitä hupenivat: sisältä löytyi mm. yksi kadonnut lompakko (vuodelta 2021), kolme samaa keittokirjaa (kyllä, taas), ja mystinen metalliputki, jonka alkuperää ei vieläkään tiedetä. Laatikot saivat kyytiä, ja me saatiin tilaa hengittää – tai ainakin kompastua vähemmän.
Parvekkeella melkein valmista
Parveke koki myös kasvojenkohotuksen kukkia, kynttilöitä, matto ja se täydellinen “melkein valmis” -tunnelma. Vielä puuttuu juuri se oikea pöytä, mutta hei, meillä on viltti, lasillinen kuohuvaa ja citylintujen ooppera taustalla. Pinterest-fiilis saavutettu 83 %.
Kruununa Oiva
Ja kyllä, ehdittiin myös istua alas. Ravintola Oiva Kalliossa oli kuin keidas keskellä askarteluhiekkaa. Ruoka taivaallista, tunnelma rento ja palvelu niin hyvää, että teki mieli kiittää käsityökortilla. Oiva, sinä viikonlopun huipennus, kiitos kun muistutit, että kaiken laatikkohelvetin jälkeen voi istua alas ja vain olla.
Työhuone oma pieni maailma
Ja sitten, oi se ihana hetki: meidän ikioma ompelu- ja neulehuone valmistui! Tämä ei ole mikä tahansa nurkka pölyisiä lankakeriä, tämä on käsityön keidas, luovuuden temppeli ja langanpätkien valtakunta. Nurkassa hurisee nyt kaksi uskollista ompelukonetta (kyllä, toinen on varalla, jos toinen suuttuu), hyllyt notkuvat kankaista, jotka “ehkä joskus” päätyvät vaatteiksi, ja langoista voisi rakentaa sateenkaaren, tai ainakin lämpimän villapaidan koko suvulle.
Vinot pinot käsityölehtiä ja kirjoja luovat tornimaisen horisontin, josta löytyy niin neuleohjeita kuin vintage-kaavojen aarteita. Jokaisella kirjalla on oma tarinansa, ja jokaisella kankaalla oma suunnitteilla oleva kohtalonsa. Tästä huoneesta ei mennä läpi, tänne astutaan. Se on pieni maailma, jossa kaikki on mahdollista: toppi yhdessä illassa, tai peitto, jota tehdään viidettä vuotta rakkaudella ja ratkojalla.
Näin se meni: hikinen, hurmaava, hullunhauska viikonloppu. Laatikot kaatui, ideat lähti lentoon, ja parveke melkein valmistui. Mutta tärkeintä – meillä on nyt paikka, jossa syntyy kaikkea ihanaa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
MUUTTO AHDISTUKSESTA VOI LUKEA LISÄÄ NÄISTÄ POSTAUKSISTA:
Hääpäivä jälkikäteen
Päätettiin viettää hääpäivä jälkikäteen tässä lauantaina. Hääpäivä oli siis 9.2 ja minä olin silloin Erasmus + nuorisovaihdon hommissa ja hääpäivää ei näin ollen vietetty silloin. Nytkään ei ollut mitään suunnitelmaa, vaan mentiin leffaan ja syömään. Kaikki valittiin lennosta ja se oli oikeastaan ihan hauskaa.
Hääpäivä jälkikäteen
Oltiin jo päätetty, ettei mitään ihmeitä hääpäiviä tänä vuonna vietetä, koska olen töissä ja muutoinkin tässä on ollut kaikkea, ettei olla ihan nyt juhlatunnelmissa. Mutta lauantai aamu kun tuli, niin halusin ehdottomasti päästä leffaan ja päivänäytöksen jälkeen olikin jo nälkä. Sitten vain käpöteltiin kohti kotia ja sujahdettiin matkalla Pueblon ovesta sisälle. Pablo oli tarpeeksi hämärässä ja sen verran autenttinen, että tuntui kuin olisi matkustanut jonnekin kauemmaksi. Fiilis ja ruoka teki tehtävänsä. Tunnelma toimi hyvin.
Ravintola täyttyi, joten päätimme siirtyä baariin, että ihmiset pääsee syömään. Emme kuitenkaan enää ottaneet jälkkäriä ja joimme juomamme loppuun ja jatkoimme matkaa kohti kotia. Tämä onkin se paras asia asua kantakaupungissa, kun voi valita kävelyn tai spåran kun liikkuu. Nyt päätimme kävellä, kun oli kiva alkuilta ja olimme melkein kotona jo. Oli siis kaikin puolin onnistunut päivä.
19 vuotta yhteistä taivalta
Ollaan oltu siis 19 vuotta yhdessä, siitä sen 19 vuotta naimisissa. Kyllä, me menimme naimisiin heti. Meidän kohdalla homma toimi ja vuoden päästä kun tulee 20 vuotta täyteen sitä pitää juhlia isommin. Ehkä, sen näkee sitten. Elämä on täynnä valintoja ja joskus valinnat onnistuu ja joskus taas ei. Me ei nähty syitä olla menemättä naimisiin heti. Kyllä meitä toppuuteltiin ja pyydettiin odottamaan. Mutta mitä me oikein olisimme odottaneet? Viime vuotista jouluako? Ei ollut tarvetta odottelulle.
Vaikka peli oli riskaapelia, niin tässä me nyt kuitenkin olemme. Kaikki ei ole ollut auvoista ja kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut meidän parisuhteen aikana, mutta kaikesta pääsee yli, jos on tahtoa ja halua. Kaikesta huolimatta hyvää hääpäivää meille ja kaikille muillekin, joilla nyt lähiaikoina on ollut tai tulee olemaan hääpäivä. Nautitaan näistä yhteisistä hetkistä.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0














