Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame
0
Talvituuli puraisee poskia Jätkäsaaressa, mutta sydämessä läikähtää lämmin ylpeys siitä, että päälläni on tarinoita, ei vain vaatteita. Vanha pitsiverho muuttui unelmien hameeksi, Kierrätyskeskuksen neule lämmittää muistoineen, Fidasta löytynyt talvitakki kietoo minut turvaan, ja jämälangoista virkattu hattu on kuin villainen halaus, jonka tein itselleni. Tämä kokonaisuus päällä tuntui kuin olisi astunut omaan satuun, paikkaan, jossa ekologisuus ja estetiikka kohtaavat, ja jossa jokainen kerros kertoo: Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame, lämmin lammastakki ja jämälangoista virkattu hattu luovat unelman Jätkäsaaren tuuliin.
Talvinen kierrätysmuotiasu – romanttinen pitsihame, lämmin lammastakki ja jämälangoista virkattu hattu luovat unelman Jätkäsaaren tuuliin
On hetkiä, jolloin asu ei ole vain asu, se on mielentila, tarina, kokemus. Tämä kokonaisuus syntyi halusta yhdistää lämpö, kauneus ja vastuullisuus samaan näkyyn. Halusin näyttää, että talvinen pukeutuminen voi olla yhtä aikaa kodikasta ja kaunista, leikkisää ja ajatonta, ja että kierrätetty voi olla kaikkein upeinta, mitä päällä voi kantaa.
Pitsihame syntyi menneistä tarinoista
Päälläni hulmuava pitsihame ei ole kaupasta ostettu, se on joskus ollut pitsiverho. Kevyt, herkkä ja romanttinen kangas sai uuden elämän ompelupöydälläni. En halunnut sen tarinan päättyvän ikkunaan, kun siitä saattoi tulla jotain vielä kauniimpaa.
Talvituulessa pitsi liikkuu kuin tanssisi. Se ei piiloudu paksujen kerrosten alle, vaan saa näkyä rohkeasti. Se tekee talvi-lookista pehmeän, feminiinisen ja ripauksen taianomaisen. Tämä hame muistuttaa minua siitä, että luovuus on paras tyylivinkki, jonka voi omistaa.
Kierrätyskeskuksen neule – lämmin kuin halaus
Neule, jonka löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, on täydellinen turvavaate. Se kietoutuu ympärille lempeästi, eikä tunnu muoviselta tai kiireiseltä, vaan siltä kuin silläkin olisi ollut jo monta tarinaa ennen minun elämääni. Juuri tällaisista löydöistä tulee vaatekaapin rakastetuimpia kappaleita.
Fidasta löytynyt takki – talven supervoima
Fidasta vuosia sitten bongattu lämmin takki on kuin oma talvilinna. Se suojaa, lämmittää ja antaa asulle vahvan siluetin. Sen ruskea sävy ja pehmeät saumat tuovat mieleen perinteisen talvimuodin, sellaisen, jossa ei ole kiire, vaan rauha.
Hattu jämälangoista – oma kädenjälki tekee tyylistä todellisen
Kun ottaa koukun ja käden ulottuvilla pyörivät jämät, syntyy jotain ainutlaatuista. Tämä virkattu hattu ei ole trendituote, vaan henkilökohtainen tarina. Se on lämmin, kodikas ja juuri minulle tehty. Siksi se myös tuntuu erityisen rakkaalta osalta kokonaisuutta.
Talvipäivä, Jätkäsaari ja Mashiro – täydellinen päätös
Jätkäsaari on talvella täynnä merta, valoa ja hiljaisia hetkiä. Siihen tunnelmaan sopii täydellisesti myös ruokaelämys ja tällä kertaa pysähdyimme nauttimaan Japanista keskellä Helsinkiä.
Mashiro – Japanilainen ravintola, joka yllättää
Mashiro Jätkäsaaressa on paikka, jossa yksinkertaisuus, laatu ja rauha kohtaavat. Ravintolassa on lämmin, rauhallinen tunnelma ja kauniisti viimeistelty annoskulttuuri. Se ei huuda olevansa trendikäs, se vain on.
Ruoka on autenttista, raikasta ja täynnä makuja, jotka herättävät talvipäivän vielä elävämmäksi. Kun ulkona tuulee ja meri kuohuu, sisällä höyryävä annos lohduttaa, lämmittää ja saa hymyilemään.
Mashiro on ravintola, johon haluaa palata, se on lempeä, tyylikäs ja miellyttävän aito. Täydellinen paikka talviselle kierrätysmuotiretkelle.
Kierrätysmuoti on kauneinta, mitä voi pukea päälle
Tämä asu ei ole synnyttänyt uutta kulutusta. Se on syntynyt rakkaudesta, luovuudesta ja löydöistä. Se on pehmeä, lämmin, persoonallinen ja näkyvästi minun. Juuri siksi se tuntuu niin merkitykselliseltä.
Se muistuttaa, että kauneus ei katoa käytön myötä, se vain vaihtaa muotoaan.
Ja talvipäivä Jätkäsaaressa, meren äärellä, pitsihame hulmuten ja Mashiron herkkujen jälkeen hymyillen, se on niitä hetkiä, jotka haluan tallettaa.
Mukavaa keskiviikkoa!
Seuraa minua:
Lisää erilaisia pitsihameita inspiraatioksi:
Villashortsit talvessa – seikkailu keskeneräisyydestä tyyliin
Keskeneräisyys ei ole virhe, vaan lähtökohta. Tässä asussa mikään ei syntynyt suorinta tietä valmiiksi, ja juuri siksi se tuntuu niin omalta. Villashortsit, jotka eivät alun perin olleet shortseja lainkaan, kirpparilöydöt, itse tehty balaclava ja talvinen kerrospukeutuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa käsityö, kierrätys ja seikkailullinen tyyli kohtaavat. Tämä on tarina siitä, miten vaate voi muuttua, kun sille antaa luvan ja miten tyyli syntyy usein juuri siellä, missä suunnitelma päättyy.
Villashortsit talvessa – seikkailu keskeneräisyydestä tyyliin
Joskus kaikkein parhaat ideat syntyvät keskeneräisten töiden korissa. Siellä, missä langanpäät sotkeutuvat muistoihin ja keskeneräisiin suunnitelmiin, odottaa usein vaate, joka ei vielä tiedä olevansa valmis. Näin kävi myös näille villashortseille, jotka eivät alun perin olleet shortseja lainkaan.
Oli leggarit. Oli virkkausta. Oli ajatus, joka ei lopulta kantanut, eikä löytynyt oikeita lankoja. Sen sijaan löytyi rohkeus purkaa. Ja juuri purkaminen on usein käsityöläisen tärkein taito. Kun irrotin virkatun osan ja katsoin lahkeita uudelleen, näin niissä jotain muuta. En epäonnistumista, vaan mahdollisuuden. Näin syntyi oma versioni villashortseista. Ei kompromissina, vaan tietoisena valintana.
Shortsit eivät ole vain kesää varten
Villashortsit mielletään usein välikauden vaatteeksi, mutta todellisuudessa ne ovat talvella parhaimmillaan. Kerrospukeutumisessa ne toimivat kuin lämmin välikerros, joka tuo asuun rakennetta, tekstuuria ja tarinaa. Villashortsit eivät ole käytännöllisyydestä tinkimistä, ne ovat käytännöllisyyden uudelleen määrittelyä.
Kun villashortsit yhdistää leggingseihin tai paksuihin sukkahousuihin, syntyy kokonaisuus, joka kestää pakkasen mutta näyttää siltä, ettei se ole syntynyt kiireessä. Tässä asussa villashortsit ovat selkeästi pääroolissa, mutta eivät huuda huomiota. Ne kuiskaavat.
Kierrätys ja kirpparilöydöt osana tyyliä
Takki ja neule ovat kirppareilta ja se näkyy hyvällä tavalla. Kirpparivaatteissa on aina mukana eletty elämä, pieni patina ja ajaton laatu, jota pikamuoti ei pysty jäljittelemään. Ne eivät ole vain vaatteita, vaan valintoja.
Kun yhdistän itse tehtyä ja kierrätettyä, syntyy tyyli, joka ei ole sidottu trendikausiin. Se on vapaa. Takki tuo asuun ryhtiä, neule pehmeyttä. Molemmat tasapainottavat käsintehdyn villashortsien rosoisuutta.
Isoäidinneliö balaclava, käsityön kruunu
Asun ehkä seikkailullisin elementti on itse tehty isoäidinneliö balaclava. Se on kunnianosoitus käsityöperinteelle, mutta samalla moderni, jopa hieman kapinallinen. Balaclava ei ole vain asuste, se on kannanotto. Se kertoo, että lämpö ja tyyli eivät sulje toisiaan pois.
Isoäidinneliö tuo mukaan nostalgian, mutta muodossa, joka tuntuu ajankohtaiselta. Se sitoo koko asun yhteen ja tekee siitä enemmän kuin osiensa summan.
Miten villashortseja voi käyttää arjessa?
Villashortsien käyttö ei vaadi erityistä tilaisuutta. Ne toimivat kaupunkikävelyllä, kirpparikierroksella, kahvilassa istuessa ja talvisessa seikkailussa, jossa ei ole tarkkaa päämäärää.
Tässä muutama vinkki villashortsien stailaukseen:
- Kerrosta rohkeasti: leggingsit, villasukat ja lyhyet tai keskipitkät kengät
- Yhdistä pehmeää ja rouheaa: neule + takki, käsintehty + kirppari
- Anna asun kertoa tarina, kaikkea ei tarvitse silottaa
Villashortsit eivät pyri täydellisyyteen. Ne elävät.
Keskeneräisyys on luovuuden koti
Tämä asu syntyi keskeneräisyydestä, ja juuri siksi se tuntuu aidolta. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta lopputulos on enemmän kuin alkuperäinen idea. Se on muistutus siitä, että luovuus ei ole suoraviivaista. Se kiertää, palaa ja joskus purkaa kaiken vain rakentaakseen uudelleen.
VillaNannamaisuus elää juuri tässä: hitaudessa, käsillä tekemisessä, rohkeudessa olla toisin. Villashortsit eivät ole vain vaate, ne ovat kertomus siitä, että tyyli voi syntyä myös silloin, kun suunnitelma muuttuu. Ja ehkä juuri siksi ne tuntuvat niin oikeilta.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Linkki keskeneräisten töiden listaan:
Tuon korin sisällöstä on lähes kaikki purettu ja osasta tehty jo uusia juttuja. Purin kaikki pois, sillä en enää muistanut mitä niistä olin tekemässä.