Virkatut oversize-housut jämälangoista, näin syntyy rohkein vaatekaapin kulmakivi
4
Tässä tekstissä mennään suoraan asiaan: joskus vaate syntyy tarpeesta, joskus inspiraatiosta ja joskus siitä, että lankakorissa on liikaa sekalaisia jämälankoja ja liikaa aikaa ajatella “mitä jos”. Tästä syntyi ajatus, joka jalostui lopulta otsikoksi: Virkatut oversize-housut jämälangoista, näin syntyy rohkein vaatekaapin kulmakivi. Rennot ja mukavat jalassa. Huolettomat ja lämpimät.
Virkatut oversize-housut jämälangoista, näin syntyy rohkein vaatekaapin kulmakivi
Onko tämä käytännöllisin vaate, jonka olen koskaan tehnyt? Ei. Onko tämä mukavin? Yllättävän kyllä. Onko tämä sellainen vaate, joka jakaa mielipiteitä? Ehdottomasti.
Nämä virkatut oversize-housut syntyivät yhdestä hyvin arkisesta ongelmasta: lankaa oli liikaa. Sellaista “kyllä tätä joskus vielä tarvitaan” -kategoriaa. Kaikki 7 veljeksen paksuiset villalangat, eri sävyissä, eri projekteista jääneinä, epämääräisinä kerinä. Ja koska olen ilmeisesti ihminen, joka ei osaa heittää mitään pois, päätin tehdä jotain suurta. Kirjaimellisesti. Ja mikä olisi suurempaa kuin housut?
Jämälangoista statement-vaate
Usein käsitöissä puhutaan ajattomuudesta, hillityistä sävyistä ja “helposti yhdisteltävistä vaatteista”. Tämä ei ole sitä. Tämä on täydellinen vastakohta. Näissä housuissa ei ole mitään hillittyä. Raidat menevät miten sattuu, värit vaihtuvat ilman logiikkaa ja silti kokonaisuus toimii. Tai ainakin minä päätän, että se toimii ja se on ehkä tärkein tyylisääntö, jonka olen oppinut.
Jämälankaprojekteissa on jotain vapauttavaa. Ei tarvitse miettiä, riittääkö lanka. Ei tarvitse miettiä täydellistä väripalettia. Ei tarvitse edes yrittää olla liian tarkka. Lopputulos on aina vähän yllätys ja välillä myös tekijälleen.
Oversize – koska miksi ei?
Kun lähdin tekemään näitä housuja, tiesin yhden asian: niiden pitää olla isot. Ei “vähän väljät”, vaan oikeasti oversize. Sellaiset, joissa voi istua lattialla, kiivetä sohvalle, kävellä metsässä ja silti näyttää siltä, että tämä on täysin tarkoituksellista.
Oversize on armollinen. Se ei vaadi täydellistä istuvuutta. Se antaa liikkumatilaa, sekä keholle että ajattelulle. Ja ehkä siksi nämä housut ovatkin niin mukavat: ne eivät yritä puristaa mihinkään muottiin.
Paita, joka koki kohtalonsa
Koska yksi tuunaus ei koskaan riitä, päätin samalla uudistaa myös paidan. Tai tarkemmin sanottuna: leikata siitä resorit pois. Se oli pieni hetki, mutta merkittävä. Se hetki, kun sakset ovat kädessä ja mietit: “olenko tekemässä virheen vai parantamassa tätä?” Spoiler: molempia tapahtuu usein yhtä aikaa.
Resorien poistaminen teki paidasta rennomman, vähemmän “valmiin” ja enemmän minun näköiseni. Se sopii täydellisesti housujen kanssa, vähän keskeneräinen, vähän huoleton ja täysin tietoinen siitä, ettei tämä ole kaikkien makuun.
Kuka näitä oikeasti käyttää?
Rehellinen vastaus: minä. Ja ehkä joku muu, joka ei pelkää näyttää siltä, että on tehnyt vaatteensa itse.
Nämä eivät ole “turvalliset housut”. Näitä ei laiteta päälle, jos haluaa sulautua massaan. Näitä käytetään silloin, kun haluaa erottua, tai kun ei yksinkertaisesti jaksa välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Ja siinä onkin ehkä tämän koko projektin ydin: käsityö ei ole vain tekemistä. Se on kannanotto.
Kestävyys (ja pieni epämukava totuus)
On helppo puhua kestävästä muodista. Kierrätyksestä. Uudelleenkäytöstä. Ja kyllä, nämä housut ovat sitä kaikkea. Mutta samalla ne ovat myös muistutus siitä, että kestävyys ei aina tarkoita täydellistä lopputulosta. Se voi tarkoittaa myös outoja ratkaisuja, epäkäytännöllisiä valintoja ja sitä, että vaate ei sovi joka tilanteeseen. Silti se on tehty olemassa olevista materiaaleista. Silti se on uniikki. Silti se on parempi vaihtoehto kuin ostaa taas yksi uusi, geneerinen vaate.
Mitä tästä opin?
Ehkä tärkein oppi on tämä: kaikkea ei tarvitse tehdä “järkevästi”. Kaiken ei tarvitse olla minimalistista, ajatonta tai helposti yhdisteltävää. Joskus voi tehdä housut, jotka näyttävät siltä kuin lankakori olisi räjähtänyt ja silti olla niistä ylpeä. Tai ehkä juuri siksi olla ylpeä. Ja jos joku kysyy, miksi ihmeessä tein tällaiset housut, vastaus on yksinkertainen: koska pystyin.
Jos tämä herätti ajatuksia (tai vahvoja mielipiteitä), kerro kommenteissa: käyttäisitkö sinä tällaisia housuja, vai jäisikö tämä rohkeus vain ihailemisen tasolle?
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
Vanhan käsityöohjeen balaclava – yllättävän ajankohtainen talviasuste
Tämä balaclava syntyi, kun kaivoin esiin vanhan Jokanaisen käsityökurssi -ohjeen. En oikeastaan tiennyt mitä odottaa, mutta lopputulos yllätti. Vanhan käsityöohjeen balaclava osoittautui sekä käytännölliseksi että yllättävän ajankohtaiseksi talviasusteeksi.
Vanhan käsityöohjeen balaclava – yllättävän ajankohtainen talviasuste
Balaclava ei ole uusi keksintö
Balaclava on viime vuosina noussut uudelleen muotiin. Moni mieltää sen trendiasusteeksi, mutta todellisuudessa kyse on hyvin perinteisestä vaatekappaleesta. Jo vuosikymmeniä sitten käsityölehdissä ja kursseilla neulottiin huppumaisia päähineitä, jotka suojasivat sekä päätä että kaulaa kylmältä.
Vanha Jokanaisen käsityökurssin ohje muistutti hyvin siitä, kuinka käytännöllisiä nämä neuleet ovat. Ne eivät syntyneet muodin vuoksi, vaan tarpeesta pysyä lämpimänä.
Kolme asustetta yhdessä
Balaclavan suurin vahvuus on sen rakenne. Se yhdistää pipon, kaulurin ja huivin samaan vaatekappaleeseen. Kun kaikki nämä ovat samassa neuleessa, kylmä ei pääse helposti kaulaan tai niskaan. Talvella tämä on yllättävän iso etu. Huivia ei tarvitse asetella uudelleen, eikä kauluri valu takin sisälle. Kaikki pysyy paikallaan, vaikka tuuli olisi kova.
Vanhojen ohjeiden yksinkertainen logiikka
Monet vanhat neuleohjeet ovat rakenteeltaan hyvin suoraviivaisia. Niissä ei ole turhia vaiheita tai monimutkaisia muotoiluja.
Usein balaclava aloitettiin kauluksesta joustinneuleella. Sen jälkeen neuletta jatkettiin ylöspäin päähän asti. Lopuksi jätettiin kasvoille aukko, joka viimeisteltiin joustinneuleella. Yksinkertainen rakenne tekee balaclavasta mukavan käyttää ja helpon neuloa. Juuri tällainen selkeä rakenne tekee vanhoista ohjeista edelleen toimivia.
Materiaali tekee suuren eron
Langalla on valtava merkitys siihen, miltä balaclava tuntuu käytössä. Pehmeä villasekoite on usein hyvä valinta, koska se lämmittää tehokkaasti mutta hengittää samalla. Villa toimii erityisen hyvin talvikäytössä, koska se lämmittää myös hieman kosteana. Tämä tekee siitä käytännöllisen materiaalin ulkoiluun. Kun lanka on pehmeää, balaclava tuntuu myös mukavalta kasvoja vasten.
Yllättävän moderni lopputulos
Vaikka ohje on vanha, lopputulos ei näytä lainkaan vanhanaikaiselta. Päinvastoin, balaclava näyttää hyvin ajankohtaiselta. Yksinkertainen neule toimii monenlaisten takkien kanssa. Paksun toppatakin kanssa se toimii melkein kuin talvihuppu. Toisaalta se näyttää hyvältä myös kevyempien takkien kanssa. Joskus yksinkertaisuus on juuri se asia, joka tekee vaatteesta ajattoman.
Nopeasti valmistuva hyödyllinen projekti
Balaclava on myös mukavan nopea käsityöprojekti. Se ei vaadi valtavaa määrää lankaa, eikä neulomiseen kulu kuukausia. Siksi se sopii hyvin myös sellaisille, jotka haluavat tehdä jotain hyödyllistä ilman pitkää projektia.
Vanhoissa käsityöohjeissa on usein jotain erityistä. Ne muistuttavat siitä, että toimivat ideat eivät vanhene. Tämä balaclava on hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosikymmeniä vanha ohje voi tuntua tänä päivänä täysin ajankohtaiselta.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Lisää erilaisia balaclavoja: