Se olisi jälleen viikonloppu
8
Se olisi jälleen viikonloppu, tämä viikko ei ole tosiaankaan kulunut ihan parhaiten. Koko viikko on ollut jotenkin erittäin tahmea ja mikään homma ei ole ihan mennyt sen mukaan mitä on pitänyt. En ole aikoihin sählännyt niin paljon kuin tämän viikon aikana.
Se olisi jälleen viikonloppu
Hyviä asioita on kaivettava esiin, että jaksaa painaa taas rankasti tänäänkin. Yksi sellainen hyvä asia tältä viikolta on se, että minulla on uusi kumppani, nimittäin kivunhoitolaite, jonka sähköinen olemus hoitaa minua kaksi kertaa päivässä, aamuin ja illoin. Anturat laitetaan nilkkaan ja ei muuta kuin sykkimään. Saapi nähdä tuleeko meikäläisestä sähköjänis.
Töissä oon säheltänyt kuin viimeistä päivää, mutta onnistumisiakin on ollut. Onneksi. Muuten ei kyllä millään jaksaisi, jos mikään ei onnistuisi. Upeita töitä on tullut ja lapset ja nuoret ovat olleet innoissaan puuhissaan. Joten hyvä he! Ja mä kans. Kotona olen pääsääntöisesti ihmetellyt maailman menoa, vaikka suunnittelin niin paljon, että saan ommeltua pitkin viikkoa. En ole saanut!
Huomasin myös, että olin sairastumiseni lomassa unohtanut kokonaan yhden tärkeän sähköpostin kirjoittamisen ja nyt se on tältä erää myöhässä. Toivotaan, että ensi syksynä se olisi mahdollista… Niin kovasti toivon. Näin siinä sitten käy kun terveys alkaa reistailemaan ja kaikki tärkeät asiat unohtuu. Tämä asia harmittaa, enkä löydä asiaan mitään hyvää puolta.
Miten tästä eteen päin?
Viikonloppuna olisi tarkoitus ommella, kuvata ja retkeillä. Tarkoitus…Voi olla, että nukunkin koko viikonlopun. Ei pakko on nousta sängystä ja mennä ulkoilemaan, näin saa energiaa lisää. Olen tosin sitä mieltä, että vaikka meikäläisellä pahin on ohi ja olo suhteellisen normaali, niin tämä paha väsymys, tavaroiden tippuminen, hankala kulkeminen liittyy edelleen siihen, ettei kaikki ole vielä ihan kunnossa rokotuksen jälkeen.
Aivosumuakin on ollut sen verran reippaasti, että toivottavasti tämä menisi pian ohi. Saikullekaan ei voi pitkäksi ajaksi lähteä. Toivottavasti aivosumukin laskeutuu tässä kun jumppailee sen kanssa. Eli niitä käsitöitä pitäisi tehdä, että helpottaisi sumuilu. Olenhan minä kyllä aloittanutkin kotona uuden työn. Nimittäin vanhan villakangastakin tuunaus on käynnissä. Pienet lankakerät loistaa korissa, joita käytän tässä tuunauksessa. Saa nähdä miten yliampuvaksi tuon työn saan tällä kerralla tehtyä… Tällaisen vinkupostauksen sain sitten väsättyä!
Miten on sinun viikko sujunut?
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Matka unelmien vaatekaappiin
Matka unelmien vaatekaappiin on ollut pitkä ja kivinen tie. Paljon olen tehnyt virheitä, niistä opittu ja paljon myös oppinut itsestäni ja siitä, miten haluan pukeutua nyt ja myöhemmin. Unelmieni vaatekaapista ei puutu mitään.
Matka unelmien vaatekaappiin
Kun sairastuin ja aikaa oli sängyssä maatessa miettiä miten parantaa omaa oloani, etten vaivu syvään masennukseen, kun en enää voi liikkua ja mennä niin kuin ennen. Mikä tekee minut iloiseksi ja nostaa fiilistäni? No, vaatteet. Silloin en ihan vielä tiennyt mihin suuntaan kaikki menee, mutta aloin miettiä ja suunnitella. Suunta löytyi kuitenkin vasta kun muutimme takaisin Helsinkiin ja löysin kirpparit ja refashionin maailman.
Aluksi en vielä kuitenkaan löytänyt sitä ajatusta, joka minulla on nyt. Tein monta virhettä matkallani ja eksyin tieltä monet kerrat. Oikeastaan Eetin lempivaatteeni -haaste avasi silmäni ymmärtämään, että minun unelmien vaatekaappi sisältää pelkästään lempivaatteita. Sen lisäksi tutkailin voimavaatteitani ja mietin millaiset vaatteet tuovat minulle voimaa ja missä viihdyn parhaiten.
Tällä matkalla olen oppinut sen, että hankin ja muokkaan vaatteet sellaisiksi, että minun on niissä hyvä olla ja missä tunnen itseni vahvaksi. Kun sovitan vaatetta, sen on heti tunnuttava hyvältä päälläni ja sen pitää tuoda se fiilis, että tämä se on, juuri tämä vaate on mahtava päälläni ja tekee hyvän fiiliksen. En ota mukaani mitään sellaista, joka tuntuu jo päälläni ehkä vaatteelle. Ne jäävät lopulta roikkumaan henkariin, eikä niitä kukaan käytä. Sen pitää olla rakkautta.
Lempivaatteeni on voimavaatteeni
Nykyään kaikki vaatteeni on lempivaatteitani, jos jokin hutiostos tulee, niin se muokataan sellaiseksi. Nykyään tosin kun sovitan vaatetta päälleni kirpparilla, niin jos se ei vain tunnu oikealle, jätän sen pois listasta mutta jos fiilis kohoaa heti kun sovitan vaatetta päälleni, niin vaate lähtee mukaan joka kerta.
Minulla toki on myös osa vaatteista voimavaatteita ja loput lempivaatteita. Voimavaatteeni poikkeaa lempivaatteista siten, että jos herään mieli maassa, on todella väsynyt ja tuntee olonsa niin pieneksi ja rumaksi. Laitan voimavaatteeni päälleni ja peilistä katsoo vahva soturi, kaunis ja kaikkeen pystyvä. Kyllä, vaatteilla voi muokata omaa fiilistä. Toki värit ovat siinäkin hommassa etulyöntiasemassa.
Vaatteen arvostus on laskenut vuosien mittaan todella paljon ja sen huomaa varsinkin kirppareita kierrellessä. Niin paljon ihan uusia vaatteita löytyy kirppareiden tangoissa. Paljon hutiostoja, paljon väärän kokoisia, huono kuntoisia. Syitä varmasti löytyy yhtä monta kuin on ostajaakin. Auttaisiko arvostukseen se, että ostaisi vain pelkkiä lempivaatteita? Tai tekee itselleen vain lempivaatteita?
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!