Sunnuntai tyyli omasta kaapista
2
Sunnuntai on minulla viikon ensimmäinen päivä, mutta koska se on vapaapäivä, niin silloin otan hyvin rauhassa. Ompelen ja hengailen, lepäilen ja valmistaudun maanantain työpäivään. Siksi pieni happihyppely teki terää ja vaikka oli vapaapäivä, niin halusin pukea päälleni jotakin kivaa.
Sodan kasvot näyttäytyi meille
Tämä viikonloppu on ollut erityisin haastava monin tavoin. Sodan kasvot näyttäytyi meille erittäin rumasti jo viime viikolla ja ja se tietenkin vaikutti myös viikonloppuun. Tuntuu kuin olisi pidättänyt henkeään koko tämän ajan. Myös se jännitti, että minun toinen haastattelu osui juuri sunnuntaille.
Kun puhuin aikaisemmin siitä, että alan opiskella, niin asia ei ollut niin yksinkertainen. Nimittäin haastattelut olivat ensin, soveltuvuushaastattelut. Pääsin ne nyt läpi ja seuraavaksi siirryn sitten itse opintomoduliin. Jännittää todella paljon miten selviän tästä kaikesta. Mutta tämän tien haluan kulkea.
Pääsin siis ensimmäiseen vaiheeseen syksyllä ja aloitin opinnot, mutta sitten seuraava vaihe oli turvallisuusselvitys ja jos sen pääsi läpi, niin sitten soveltuvuus haastattelut. Minua haastateltiin kaksi kertaa, sillä tilanteeni on hankala, joten haastattelijat halusivat olla varmoja omasta päätöksestään. Pääsin kuitenkin seuraavaan vaiheeseen, joka tulee muuttamaan koko elämäni. Helppo tie tämä ei ole, ei millään tavalla, mutta tämä on tie, joka minun on tehtävä. Joten jotakin hyvää pahan keskellä.
Sunnuntai tyyli omasta kaapista
Koska tässä on oma elämä myös elettävänä, eikä voi koko elämää täyttää sodalla, on hyvä koittaa keskittyä omaan arkeen ja siihen miten parantaa sitä omaa oloa ja omaa sodan tuomaa tuskaa. Minulle se on tosiaan ompelu, neulonta sekä oman kaapin kaivelu. Tällä kertaa siis löysin kaapista vaatteet, joista yksi vaate on myös ollut myynnissä, mutta kulkeutunut lopulta takaisin kaappiin. Nimittäin farkkuhame. Edelleenkään kyseinen hame ei ole lempparivaate ja ei tästä syystä kuuluisi kaappiini. Syy siihen on volankihameen malli. Vaikka tykkään volankihameista ja niitä minulla on monen monta, niin tämä hame ei valitettavasti kuulu siihen. Vaikka olen pienentänyt hametta paljon, se on edelleen valtavan suuri minulle. Olenkin suunnitellut, että purkaisin sen kokonaan ja tekisin uudelleen ja muokkaisin itselleni sopivammaksi. Saa nähdä tuleeko tätä asiaa koskaan tehtyä. Näin kuitenkin olen suunnitellut.
Sunnuntai tyylini
- Tekoturkki: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
- Neule: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
- Fakkuhame: Itse tehty, vanhojen farkkujen jämistä
- Sukkahousut: Suva, Tallinna
- Kengät: Dr Martens
Minulle sunnuntain vaatetukset ovat aina tärkeitä, mutta meikkiä en laita yhtään sunnuntaina. Muutenkin käytän meikkiä todella vähän, mutta sunnuntaina en ollenkaan. Se ei vain kuulu tähän päivään ollenkaan. Yleensä parasta on pukea verkkarit jalkaan, mutta riippuen tilanteesta, niin pukeudun myös kivasti. Nyt oli se tilanne, että verkkarit saivat jäädä kaappiin ja päälle kulkeutui ihan muuta.
Hiukan jännittää mennä töihin, kun ei tiedä miten paljon lapset ja nuoret ovat joutuneet näkemään sodan kauhuja. Yleensä meillä kun jutellaan päivän polttavista asioista, mutta sota on sellainen asia mitä pelkää vähän kaikki. Toivon todella, että tämä pian päättyisi.
Hyvää viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
Kummallinen lauantai
Eilen oli kummallinen lauantai, ai miksikö? Noh, se ei mennyt ihan niin kuin Stömsössä ja tietenkin minä kirjaan päivän touhut tänne blogiini. Pakkohan se on, miten voi pieni perhe säheltää niin paljon kuin me sähelletään. Mitä siis tapahtui?
Kummallinen lauantai
Mieheni viikonlopun sisältö suunniteltiin ihan toiseksi millaiseksi se muodostui lopulta. Hänen siis piti opiskella ihan koko viikonloppu, joten minä kuvittelin saavani omaa aikaa, aikaa käydä keskustassa hengailemassa ja kuvaamassa. Olihan minulla odottamassa kuvailua ihana punainen takki, joka on hankittu Pasilan GoodWill -myymälästä. Se päällä olo on kuin pienellä Punahilkalla ja sen halusin tietenkin ikuistaa sivuilleni. Lopulta kävi niin, että me koko porukka istuimme autoon, nokka kohti keskustaa, sillä mieheni piti palauttaa kirja yliopistolle.
Auto parkkiin ja ei kuin kävelemään yliopiston kirjastoa kohti, vähän kuvia siellä ja täällä ja kävelyn aikana toinen kenkä päätti irrottaa korkolapun. Se ei menoa vielä siinä vaiheessa kauheasti haitannut, ennen kuin tajusin, että ontto korko ei kestä sitten yhtään kävelyä. Päästiin kirjastolle ja todettiin, että kirjasto onkin kiinni ja miehelläni ei ole kirjastokorttia mukana, joten ei muuta kuin kävely kohti autoa. Minä jo nilkuttelin varovasti perässä ja nilkutus alkoi jo tuntua jaloissa.
Härdelli alkoi sanoa, että nälkäkin jo kurisee vatsassa ja mieheni halusi syömään myöskin. Mutta minä kun en voi oikein näillä rikkinäisillä kengillä lähteä mihinkään. Noh, suostuin siihen, että haetaan uudet kengät. Näitä kun ei kannata enää korjata, kun vedetkin tulee läpi. Kamppiin, ei sopivia. Forum, ei sopivia. Kengän korko alkaa jo murtua ja kävely on todella hankalaa ja kivuliasta. Suuntana Sokos. Sieltä lopulta löytyi apu. Kukalliset Martensit. Maksettiin kengät ja heitettiin vanhat roskiin ja kohti syömistä.
Ruokapaikan etsintä oli hankalaa
Palattiin takaisin Kamppiin mutta siellä oli kaikki täynnä, sitten suunnattiin kohti Töölöä, huonolla menestyksellä sielläkin. Minä olin jo niin hermostunut, että sanoin vain, että ei muuta kuin kohti Jumboa ja jos American Dinersiin mahduttaisiin. Noh, sekin oli täynnä mutta ihmisiä alkoi valua ulos, joten jäimme odottamaan vuoroamme. Saatiin noin 10 minuutin sisään pöydän ja ei muuta kuin herkuttelemaan.
Kun ruoka oltiin saatu syötyä niin mielikin oli jo hiukan parantunut. Minua toki harmitti kovasti se, että ostolakko ei tänäkään kuukautena ottanut onnistuakseen, mutta olen kyllä todella iloinen uusista maihareistani. Aivan ihanan suloiset ja mieheni ne sattui löytämään, onneksi. Nyt pysyy sukatkin kuivana. Lopulta siis mieheni ei opiskellut ollenkaan, sillä olimme aika myöhään illalla vasta kotona ja takista saadut kuvatkin jäivät vain muutamaan. Mutta näkeehän niistä jo miten söpö takki on kyseessä.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: