Kun harmaantuu
10
Kun harmaantuu, tuleeko silloin identiteettikriisi? Muuttaako harmaat hiukset jotakin? Tätä asiaa olen alkanut pohtia kun punaisen värini alta alkaa paljastua harmaat. Aikanaan punainen väri oli minulle kauhistus ja monta vuotta värjäsin punaista pois hiuksistani, mutta sitten kaikki muuttui yllättäen ja aloin arvostamaan punaista päätäni.
Jännä miten nuorena näkee asiat niin toisin ja kun ikää tulee muuttuu ajatuksetkin, varsinkin itsestään paljon. Näin ainakin kävi minulle. Nuorena en välittänyt punaisesta kuontalostani ja vitivalkoinen ihoni oli minulle kauhistus. En voinut käsittää miksi juuri minulla pitää olla pisamia ja niin herkkä iho, että kun aurinko nousee taivaalle, muutun punaiseksi kuin katkarapu.
Kun harmaantuu
Jotenkin vain sitä sitten pikku hiljaa alkoi rakastumaan itseensä, se viimeinen rakastuminen tapahtui lopulta silloin kun sairastuin vakavasti ja oli pakko alkaa miettiä elämää toisella tavalla tai katkeroitua. Katkeroituminen ei ollut kuitenkaan vaihtoehto, ei mitenkään päin. Silloin aloin rakastaa myös punaisia hiuksiani. Samalla opettelin rakastamaan uutta kehoani, sen hyväksyminen oli kuitenkin kaikkein vaikeinta. +30kg tuli painoa lisää varteeni ja toki aina välillä kaipaan siihen toiseen kroppaan, siihen jota en koskaan kuitenkaan hyväksynyt.
Nyt kun olen jo kauan hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen, niin jälleen kaikki itsessäni muuttuu ja sen hyväksyminen on sitten taas uusi asia. Mitä tälle tulevalle harmaalle päälle tekee? Miten hyväksyn valkoisessa ihossani elävän vitiligon, joka hävittää ne ihanat pisamat, joita ennen niin kovasti inhosin? Miten näen roikkuvan naamani? Pitääkö sekin leikata ennen kuin astuu kameran eteen? Vai pitääkö alkaa opetella muokkaamaan naamaansa?
Onko näihin kysymyksiin vastauksia?
Välillä minusta tuntuu, että vastauksia ei ole. Välillä taas tuntuu, ettei vanhenemisella ole mitään väliä, mutta sitten taas valuva iho ja harmaa tukka harmittaa. Kyllä, minua harmittaa luopua punaisesta tukastani. Voisihan sen värjätä, olenhan sitä värjäillyt nuorempana ennenkin. Ja myöhemmin sävytellyt porkkanalla tai tomaatilla. Mutta onko se sitten enää se minun oikea väri? Onko tämä nyt se ikäkriisi, josta puhutaan? Saattaa olla tai sitten ei ole. Ei tämä asia ainakaan pyöri aina mielessä, vain joskus silloin tällöin ja nyt varsinkin kun näin nämä viimeiset kuvani hiuksistani…Minä vanhenen!
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
Mitä Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytyy
Mitä Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytyy? Ilmiasosastolta löytyy ihan mitä tahansa, on kirjoja, tekstiilejä, astioita, kenkiä, vaatteita, asusteita, leluja. Ihan mitä tahansa. Joukossa on hyvää tavaraa, kakkoslaatua sekä sellaista, mikä kelpaa vain askarteluun. Käyn ilmaisosastolla juurikin sen vuoksi, että voin hyödyntää kaikkea tuunauksessa sekä askartelussa, mutta välillä löytyy sellaistakin, joka päätyy kaappiini. Näin tälläkin kerralla.
Koronan myötä nettiostojen määrä on lisääntynyt paljon ja se näkyy myös kirpputorien arjessa. Nykyään löytyy valtava määrä tavaraa, joka on ihan uutta, aina kirppareilla on myyty uuttakin, kun tehdään vikaostoja netistä, mutta varsinkin nyt uusien tavaroiden löytäminen kirppareilta on kasvanut. Ei mikään kovin hyvä juttu.
Mitä Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytyy
Muutama viikko sitten kerroin, että vallitsevan tilanteen vuoksi en nyt hetkeen kierrä kirppareita ja tietenkin ennen kuin tämä päätös tehtiin, kävin UFFin tasarahapäivillä kaverini kanssa, sekä pikaisesti kierrätyskeskuksessa. UFFin löydöt olenkin jo esitellyt mutta en Kierrätyskeskuksen. Tälläkin kerralla esittelen vain ilmaisosaston löydöt.
Jokaisessa Kierrätyskeskuksessa on ilmaisosasto, on pieniä ja suuria osastoja. Nihtisillassa on suurin. Ilmaisosaston laatu on heikentynyt paljon siitä mitä se aikanaan oli, on siis aikoja kun en ota mukaani mitään, sillä materiaalit eivät sovellu aina edes askarteluun. Mutta välillä taas löytyy todellisia aarteita, joita ei voi jättää sinne lojumaan.
Etsin pääasiassa:
- pikkukuppeja, kukkakuvioisia
- vanhoja lehtiä ja kirjoja
- tuunausmateriaalia (vaatteita ja kenkiä)
Harvion tarttuu mitään muuta mukaan. Joskus toki mutta hyvin harvoin. Olen joskus esimerkiksi löytänyt käyttökelpoiset lautaset, jotka ovat vieläkin meillä käytössä. Mutta tällainen on harvinaista.
Mitä lähti mukaan?
Mukaan lähti:
- kaksi laukkua
- t-paita
- 3 paitaa
- 2 neuletta
- hame
Hameen korjaan itselleni sopivaksi, yksi paidoista menee silputtavaksi ja hyödynnän askarteluissani, muut tulivat sellaisenaan käyttöön. Tosin mustassa paidassa oli iso ammottava reikä, jonka kursin kiinni ja ompelin myös paikalle uuden helmen. Neuleet ovatkin jo kovassa käytössä minulla. Laukut olivat käyttämättömiä ja vaikken laukkuihminen ole, niin nappasin ne silti mukaani.
Ostanko liikaa?
Kirpputoreilta ostaminen on lisääntynyt valtavasti ja käsitykset kirppareista on muuttuneet vähitellen. Suunta on hyvä, ja varsinkin nuorten osuus asiakaskunnasta on noususuuntainen. Valitettavasti tämä tuo myös negatiivista mukanaan, nimittäin kierrätysshoppailu on kohta samassa tasossa pikamuodin kanssa, ylikulutusta siis on havaittavissa.
Kyllä, myönnän, että ihan kaikkea ei minun tarvitse saada, vaikka kaikkea olenkin ostanut. Tilanne on ollut pahempikin. Nykyään kuitenkin en hanki mitään mitä ei ole tarvelistalla, enkä mitään mikä ei ole lempivaate. Lempivaate tuntuu heti päällä hyvälle, tulee hyvä fiilis, riemunkiljahduksiakin saa kuulua. Mutta myös tärkeää on se, että kysyn itseltäni, että käytänkö kyseistä vaatetta. Nykyään minulta ei juuri lähde mitään tavaraa Hope -yhdistykselle. Minulla on edelleen sama kassi makuuhuoneessa, joka minun piti laittaa kirpparille myyntiin. Mitään uutta ei ole sinne enää mennyt.
Rauhallista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: