Hae
VillaNanna

Oma Tie Tyyliin

Oma Tie Tyyliin

Moni kysyy, miksi en pukeudu muodin kaavoihin tai kausittaisiin trendeihin, ja siksi haluan kertoa, miten Oma Tie Tyyliin on minulle enemmän kuin vaatevalinta, se on osa identiteettiäni, oma pieni kapinani ja tapa hengittää vapaammin arjen keskellä.

Oma Tie Tyyliin

On ihmisiä, jotka rakastavat trendejä, seuraavat muotia pikkutarkasti ja rakentavat tyylinsä hetken aallonharjalla olevien ilmiöiden ympärille. Ja sitten olen minä, ihminen, joka viihtyy parhaiten omassa estetiikassaan, jossa toinen hiha voi olla eri maailmasta kuin helma, ja vanha pitsiverho voi olla yhtä luontevasti hameena kuin alkuperäisessä tarkoituksessaan ikkunassa. Tyyli ei ole minulle koskaan ollut sääntökirja, vaan sanaton omaelämäkerta.

Minulle pukeutuminen ei ole suoriutuminen. Se ei ole täydellisen kuratoitu kokonaisuus, jonka tarkoitus on tehdä minusta “oikeanlainen” toisten silmissä. Päinvastoin, vaatteet ovat minun tapani irrottautua siitä ajatuksesta, että pitäisi olla jotain muuta kuin mitä olen juuri nyt. Kun kuljen kadulla epäsymmetrisessä neuleessani tai itse ompelemassani kierrätyskankaiden sekamelskassa, tunnen olevani vapaa. Vapaa miellyttämisestä, vapaa muottiin asettumisesta ja vapaa siitä loputtomasta vertailusta, joka imee ihmisistä elämänilon.

Tyyli syntyy tarinoista

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, etten pukeudu tietyn kaavan mukaan, on se, että haluan vaatteideni kertovan tarinan. Minulla ei ole mitään kiinnostusta olla anonyymi osa massaa, enkä myöskään halua kuluttaa maailmaa järjettömällä trendikierrättämisellä. Haluan, että jokainen vaate joka minulla on, on tullut elämääni jonkin tarinan kautta: löydetty Kierrätyskeskuksesta, tehty itse nollasta, tai syntynyt repaleisista jämäpaloista, jotka muut olisivat heittäneet pois.

Kun joku kysyy, mistä ostin hameeni, voin kertoa, että se oli ennen verho. Kun joku ihastelee neuletta, voin sanoa, että se on purettu ja neulottu uudelleen kahdesti. Se on se, mikä tekee pukeutumisesta minulle merkityksellistä: vaatteeni ovat elettyjä, koettuja ja rakkaudella uudelleen rakennettuja. Niissä on historia, joka ei löydy fast fashion -ketjujen rekeiltä.

Vapaus on tärkein tyylini osa

Jos seuraisin tarkasti mitä muoti “pitäisi” olla, menettäisin tärkeimmän osan itseäni. Minulla ei ole mitään kiinnostusta sovittaa itseäni valmiiseen muottiin, koska miksi ihmeessä minun pitäisi? Olen yli viisikymppinen, kokenut elämässä kaikenlaisia myrskyjä, suruja ja iloja. Minulla ei ole tarvetta todistella yhtään mitään enää kenellekään.

Kun pukeudun kuten haluan, muistutan itseäni siitä, että olen oman elämäni suunnittelija. Että saan valita värit, tekstuurit ja kerrostukset, jotka puhuttelevat juuri minua, ei muotilehteä, ei algoritmia, ei ohikulkijan katsetta. Ja rehellisesti sanottuna, olen onnellisimmillani silloin, kun tiedän rikkovani jotain pukeutumisen normia niin mutkattomasti, että se näyttää luonnolliselta.

Oma Tie Tyyliin

Ekologisuus ja eettisyys ohjaavat valintoja

Pukeutumiseni ei ole vain esteettinen kysymys, vaan myös arvovalinta. En halua ostaa uutta vain siksi, että pitäisi näyttää “trendikkäältä”. Olen huomannut, että omat ratkaisut, kierrätysmateriaalit, korjaaminen, uudelleenmuokkaus ja luova rakentaminen tukevat sekä mielenterveyttäni että arvojani. Kun teen itse, minun ei tarvitse osallistua siihen kulutusjuhlaan, joka pyörittää koko muotimaailmaa uupumukseen asti.

Ekologinen tyyli ei tarvitse yhtenäistä kaavaa. Se tarvitsee vain rohkeuden olla oma itsensä ja käyttää sitä, mitä on jo olemassa.

Tyylini on oma rauhanjulistukseni

Lopulta kyse on rauhasta. En halua taistella peilin kanssa, en halua kilpailla muiden kanssa enkä juosta trendien perässä. Haluan pukeutua niin, että tunnen oloni omakseni. Haluan iloita arkisista oivalluksista, kuten siitä että vanha pitsi saa uuden elämän, tai siitä että epämääräinen nöttöslanka riittää kuin riittääkin pipon viimeisiin kierroksiin.

Minun tyylini ei heilu kausien mukana. Se elää minun mukanani. Ja juuri siksi valitsen kulkea omaa tietäni villan, pitsin, epäsymmetrian ja pienen kapinallisen hymyn saattelemana.

Asu:

Hame: Tampereen UFF

Neule: Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto

Oma Tie Tyyliin

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Culotte-farkuista syksyn suosikki

Seikkailu Vintagetalliin

Ranskalainen elokuvahahmo kotiasussa

Röyhelöt Riemuitsivat Syksyssä

Röyhelöt Riemuitsivat Syksyssä

Tämä Röyhelöt riemuitsivat syksyssä -postaus aloittaa synttäriviikkoni asusarjan villaa, vintagea, yhdistelyiloa ja hulmuavia helmoja, jotka päättivät käyttäytyä kuin olisivat omassa tanssiesityksessään.

Röyhelöt Riemuitsivat syksyssä

Synttäriviikko starttaa: minä, villapaita ja dramaattinen hame.

Synttäriviikon ensimmäinen asu on aina erityinen, sillä se virittää koko viikon tunnelman. Tällä kertaa valitsin ylleni itse neulomani Drops Design Janelle -villapaidan, pehmeän, lämpimän ja juuri sopivasti oversizen, sellaisen joka syleilee lempeästi, vaikka marraskuun tuuli tekisi parhaansa sotkeakseen hiukset, ajatukset ja koko kuvaussuunnitelman.

Mutta neule ei ole tämän päivän varsinainen tähti. Tähdeksi nimittäin ilmoittautui hame, joka päätti, että minun syntymäpäiväni on sille täydellinen hetki ottaa maailman suurin esiintymislava, eli lähin asvalttiparkki.

Hame, joka elää kuin sillä olisi oma show

Hame löytyi vuosia sitten UFFista, ja sen alkuperän selvittäminen vei tasan yhden googlauksen verran: kyseessä on erittäin todennäköisesti joko Mammu Couture tai Made by Triinu, kaksi suunnittelijaa, jotka tunnetaan dramaattisista, kerroksellisista, pliseeratuista ja elämää suuremmista hameistaan. Niissä on se tietty draamaenergia.

Sen energia on:

  • “en tarvitse lavastusta, olen itse lavastus”,
  • “olen syntynyt tuuleen”,
  • ja “jos en hulmua, en ole onnellinen”.

Kuvat näyttävät välillä siltä, että hame yrittää lähteä yksinään kohti Ruoholahtea. Välillä se peittää jalkani kokonaan, välillä se muljahtaa ylös kuin olisi tekemässä piruettia. Hameella on selkeästi oma agenda, joka ei aina vastaa minun. Mutta hame tekee myös jotain muuta: se tuo esiin iloa. Sitä samaa iloa, jota synttäriviikolla pitääkin olla.

Röyhelöt Riemuitsivat Syksyssä

Kun tuuli toimii ilmaisena stylistinä

Koko kuvaustilanne oli enemmän performanssitaidetta kuin muotikuvia. Jokainen askeleeni muuttui tanssiksi, jokainen tuulenpuuska uudeksi asennoksi, jota en todellakaan ollut suunnitellut. Yhdessä kuvassa näytän siltä kuin olisin harjoittelemassa flamencoa. Toisessa siltä kuin yrittäisin pitää hameen maan pinnalla puhtaan hyväntekeväisyyden nimissä. Kolmannessa hame nousee niin korkealle, että näyttäisi aivan siltä, että aurinko on juuri nousemassa sen takaa. Ja juuri se on tämän asun taika.

Vaatekaappipäiväkirja: iloa siitä, mitä jo omistan

Tämä asu ei ole vain synttäriviikon aloituskokonaisuus, se on myös merkintä omaan vaatekaappipäiväkirjaani, jonka perusajatus on nauttia niistä vaatteista, jotka minulla jo on, ja oppia yhdistelemään niitä uusilla tavoilla. Vaatekaappipäiväkirja ei pyri täydellisyyteen, minimalismiin tai siihen, että ostaisin vähemmän, vaikka niin usein käykin. Sen tarkoitus on sanoa: “Katso, mitä kaikkea sinulla jo on. Leiki niillä.”

Tämä asu muistutti taas tärkeistä asioista:

Vanhat vaatteet voivat yllättää

  • Hame on asunut kaapissani jo monta vuotta. Silti sen ja Janelle-neuleen liitto tuntuu tuoreelta ja raikkaalta.

Uusi asu syntyy yhdistelmästä, ei kaupasta

  • En ostanut mitään uutta tätä kokonaisuutta varten. Ainoa uusi asia oli idea.

Leikkiminen kuuluu tyyliin

  • Varsinkin hameen kanssa. Tuuli auttaa, jos oma mielikuvitus loppuu.

Tyyli on jo omassa kaapissa

  • Tämä asu ei kerro siitä, mitä haluaisin ostaa, vaan siitä, mitä rakastan jo nyt.

Omat vaatteet ovat tarinoita

  • Neule on käsityöni, hame kirppisaarre. Yhdessä ne ovat muistutus siitä, että parhaat tyylivalinnat eivät synny kiireessä, vaan tunteesta.

Röyhelöt Riemuitsivat Syksyssä

röyhelöenergiaa koko viikolle

Synttäriviikon ensimmäinen look oli enemmän kuin asu, se oli tarina. Tuulen tanssi, neuleen lämpö, hameen oma wappushow, ja ennen kaikkea merkintä vaatekaappipäiväkirjaan siitä, miten paljon iloa omista vaatteista voi löytää. Jos tämä asu kertoo jotakin tulevalta vuodelta, niin ainakin sen, että aion nauttia vaatteistani rohkeammin, hulmutella helmoja useammin ja antaa itselleni luvan leikkiä.

Eikä huono tapa aloittaa synttäriviikko ollenkaan. 

Röyhelöt Riemuitsivat Syksyssä

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest