Kirppistyyliä sateiseen päivään
4
Pue kirppistyyliä sateiseen päivään ja olo piristyy kummasti, minulla ainakin. Tässä taannoin kävin UFFissa sellaisena hetkenä kun siellä oli -50% Happy hour -tunnit. Satuin siis ihan vahingossa paikalle, tuntia ennen kuin ne päättyi. Happy hour oli siis muutaman tunnin ja en oikein uskonut löytäväni yhtään mitään, mutta nappasin kuitenkin Marimekon kauluspaidan sekä Leviksen shortsit, jotka saattaa olla jonkun itse leikkaamat? En tiedä.
Kirppistyyliä sateiseen päivään
Tyttäreni meni siis naimisiin tässä heinäkuussa ja tuona päivänä oli aika sateista kun lähdimme Helsingistä kohti juhlakaupunkia. Alunperin oli tarkoitus pukea tuo uusi Marimekon paita sekä shortsit, mutta koska oli vilpoista, niin shortsit jäivät kotiin ja vetaisin päälleni Kierrätyskeskuksesta löytyneet farkut jalkaani. Oikeastaan farkut ovat löytyneet aikaa sitten ilmaisosastolta. Paita sekä trenssi on hankittu UFFista. Takki on mun toinen vaatekaapin tärkein takki, joka sopii ihan kaiken kanssa. Minulta kun löytyy takkeja ihan joka lähtöön, mutta en kaikkia käytä kaiken kanssa.
Asu:
- Trenssi: UFF (Halonen, Made in Poland)
- Kauluspaita: UFF (Marimekko)
- Housut: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto (Hampton republic, KappAhl)
- Lenkkarit: Adidas outlet, Tammisto
- Silmälasit: Ray Ban
Pieni nippelitieto minun kirppistelyistä sen verran, että näistä moderneista second hand vaatteista Hampton Republic KappAhlista sekä Lindexin Holly & Whyte ovat ainoat joita saatan ostaa kierrätettynä, jotka ovat pikamuotia alunperin. Poikkeus on toki H&M, jos löydän vintagena (80 -lukua). Muuten kaikki pikamuoti jää ostamatta. Koska pääasiassa hankin alusvaatteeni uutena (ei löydy oikein käytettynä), niin ostan Lindexista Ella My merkkiä. Olen ihastunut merkkiin jo nuorena kun 90 -luvulla olin opintojen puolesta työharjoittelussa Turun Julian talon Lindexissä.
Minun toinen Marimekkoni
Toistan itseäni, mutta en ole koskaan ollut Marimekkotyyppiä, vaikka ihmiset ympärilläni pukeutuivat lapsuudessani Marimekkoon. Ajattelin, ettei yhtäkään Marimekkoa tule mun kaappiin koskaan. Mutta kuinka kävi? Minulla on kaksi Marimekon pussukkaa, molemmat on ostettu jo 80-90 -lukujen taitteella ja ensimmäinen mekko löytyi muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Niin uskomatonta kuin se on, mutta ilmaisosastoilta voi tehdä aika mahtavia löytöjä. Nyt tämä paita on minun toinen vaate, joka on Marimekkoa. Uskon, ettei yhtään enempää eneää tule. Ne eivät oikein ole meikäläisen juttu. Mutta nämä käytän kyllä loppuun asti.
Paidassa on kyllä käytön jälkiä, kauluksesta on hiukan väriä lähtenyt, mutta se ei haittaa yhtään. Farkut taas on lähes käyttämättömät, hyvä kuntoiset. Itse olen käyttänyt jo paljon, en ole nimittäin ilmaisosastolla käynyt aikoihin. Ja takki on myös hyvin säilynyt, takki vaikuttaa olevan 80-90 -luvuilta, tarkkaan en osaa sanoa. Olkatoppaukset löytyy ja erittäin hyvin ommeltu. Laadukas vuori. Takki on hiukan iso, mutta se ei haittaa yhtään. Näillä mennään. Mitäs sanotte?
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Virkattu mekko ilmaisosastolta
Virkattu mekko löytyi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta jo muutamia vuosia sitten, hiukan korjailin sitä ja mietin, että laittaisin siihen alushameen. Koskaan en sitä alushametta sitten saanut laitettua ja mekko jäi vähälle käytölle tai oikeastaan en käyttänyt koko mekkoa ollenkaan.
Virkattu mekko ilmaisosastolta
Nyt kun aloin pakata Yyteria varten tavaroita matkalaukkuun, niin käteni osui tähän mekkoon, ilmaisosaston löytöön ja päätinkin ottaa mekon mukaan. Mekko olikin aika monikäyttöinen lopulta, kun heitin uikkarit mekon alle ja vielä hyvin harsomaiset housut, kun vein koirat ennen rannalle menoa. Loistava yhdistelmä, jota voi hyvin käyttää vaikka täällä kaupungissa, toppi vain alle. Mutta itse rannalla en sitten housuissa kulkenut, vaan uikkareiden päälle heitin aina tuon mekon ja tallustelin ravintolaan tai vessaan.
Mekko toimii siis todella hienosti uimapuvun suojana ja samalla myös suojaa hiukan ihoa, vaikka ei mikään UV suoja olekkaan. Oikeastaan nyt siis rakastuin tähän mekkoon, joka on ollut monet vuoden kaapin pohjalla käyttämättä. Tämä onkin se syy miksi en ihan heti lähde hävittämään vaatteita kirppareille yms. Toki jotkin vaatteet ovat sellaisia, että tiedän, etten niitä koskaan tule käyttämään. Tämä ei ollut sellainen.
Ihaninta mekossa on se, että sen on joku omin käsin virkannut. Jokaisen palasen ensin erikseen ja sen jälkeen yhdistänyt ne mekoksi. Mekko oli hiukan kesken kun sen löysin, kaikki langat roikkui nurjalla puolella, jotka päättelin ja näin mekko valmistui lopulta kokonaan. En tiedä miksi mekko jäi kekseneräiseksi ja joutui Kierrätyskeskuksen ilmaisostolle, mutta nyt se saa rauhassa elää minun luonani.
Virkattu mekko: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
Hattu: Porin tori
Uimapuku: itse tehty
Rantaelämään voi tottua
Olen niin seikkailunhaluinen, että tällaiset paikallaan makoilut rannalla ei oikein ole minua varten. En ole koskaan ollut mikään rantaihminen, mutta nyt tuolla Yyterissä nautin kyllä tuosta rannalla makoilusta todella paljon. Olen yllättynyt, pääsin jopa samaan flow tilaan mitä pääsen aina Krakovassa. Mökkeily ja rentoutuminen meren syleilyssä toimii näköjään kun tarpeeksi vanhaksi elää.
Neljä tuntia rannalla ei siis tuntunut missään ja lisää vain köllöteltiin. Merivesi oli lämmintä ja siellä jaksoi rentoutua vaikka miten pitkään. Ja kun oli saanut vatsat täyteen ruokaa ja koirat pääsivät lenkille, oli aika jälleen mennä yöuinille. Dyyneiltä ei vain kertakaikkiaan voinut olla pois. Dyynit huusi koko ajan palaamaan takaisin. Täytyy sanoa, että yöuinnit ovat virkistäviä. Tätä samaa teimme silloin kun asuimme Paloheinässä ja oli todella kuumat päivät, makoiltiin vain koko päivä ja yöllä sitten uimaan. Ai että, miten virkistävää. Kannattaa ihmeessä kokeilla.
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: