Lumisen päivän rento asu – vaatekaappipäiväkirjasta vuosien takaa
0
Tämä ei ole uusi asu. Tämä ei ole kauden hankinta eikä hetken mielijohde. Tämä on vaatekaappipäiväkirjan sivu, merkintä vaatteista, jotka ovat kulkeneet mukana vuosia ja muotoutuneet osaksi arkea. Lumisen päivän rento asu on kokonaisuus, joka vie mielikuvituksen matkalle jonnekin kauemmas, mutta seisoo tukevasti eletyssä elämässä.
Lumisen päivän rento asu – vaatekaappipäiväkirjasta vuosien takaa
Vaatekaappipäiväkirja ei kerro siitä, mitä ostin viimeksi, vaan siitä, mikä on jäänyt. Mitkä vaatteet päätyvät yhä uudelleen käyttöön, mitkä tuntuvat omilta vielä vuosien jälkeen. Tämä asu on juuri sellainen: kerroksellinen, lämmin ja täynnä pieniä tarinoita.
Kirpparilöydöt, jotka ovat ansainneet paikkansa
Neule ja takki ovat molemmat kirpparilöytöjä vuosien takaa. Niitä ei ole ostettu tiettyä tilaisuutta varten, vaan elämää varten. Vuosien käytössä ne ovat muokkautuneet, pehmentyneet ja asettuneet osaksi omaa tyyliäni.
Vaalea neule toimii vaatekaapissa luottokappaleena, sellaisena, johon tarttuu huomaamatta. Teddyhenkinen takki taas on talvikauden turvavaate: lämmin, helppo ja aina yhtä toimiva. Kirpparilta löytyneissä vaatteissa viehättää juuri tämä, ne eivät ole hetken huumaa, vaan pitkäaikaisia kumppaneita.
Itse tehdyt neulelegginsit, vaatekaappipäiväkirjan ydin
Vaatekaappipäiväkirjan sydän ovat usein itse tehdyt vaatteet. Nämä neulelegginsit on tehty omalla kaavalla, omaan käyttöön, omiin tarpeisiin. Ne eivät ole täydelliset, mutta juuri siksi ne ovat täydelliset minulle.
Itse tekeminen näkyy käytössä: vaate mukautuu elämään, ei päinvastoin. Neulelegginsit ovat kulkeneet mukana eri vuodenaikoina ja erilaisissa yhdistelmissä. Tässä asussa ne tuovat graafista kontrastia ja rikkovat vaaleaa, pehmeää kokonaisuutta sopivasti.
Käsintehdyt asusteet, jatkumo, ei yksittäinen projekti
Panta on tehty Kalastajan vaimon ohjeella, ja virkattu hiusdonitsi on syntynyt samassa hengessä. Vaatekaappipäiväkirjassa tällaiset asusteet eivät ole irrallisia käsitöitä, vaan osa kokonaisuutta. Ne palaavat käyttöön vuodesta toiseen ja sitovat eri asuja yhteen. Käsintehty asuste ei ole vain lisä, se on muistutus ajasta, jolloin se tehtiin. Hiljainen merkintä päiväkirjassa.
Teddykengät ja talven realismi
Moon bootseja muistuttavat teddykengät, jotka olen saanut lahjaksi, tuovat asuun käytännöllisyyttä ja leikkisyyttä. Ne ovat selvästi talvikengät, ei kompromisseja kylmyyden kanssa. Vaatekaappipäiväkirjassa tämäkin on tärkeää: vaate on osa arkea, ei pelkkä kuva.
Isoäidin rintaneula, vaatekaapin muisti
Takissa oleva rintaneula on isoäitini peruja. Se on pieni yksityiskohta, mutta vaatekaappipäiväkirjassa yksi merkityksellisimmistä. Tällaiset esineet eivät vanhene. Ne siirtyvät ajassa ja kantavat mukanaan muistoja, joita ei voi ostaa uutena. Kun käytän tätä neulaa, vaatekaappi ei ole vain minun, se on osa jatkumoa.
Hidas muoti näkyy käytössä
Lumisen päivän rento asu ei ole rakennettu trendien varaan. Se on syntynyt vuosien mittaan, käytössä ja toistojen kautta. Vaatekaappipäiväkirja tekee näkyväksi sen, mikä usein jää piiloon: kestävin vaate on se, jota käytetään yhä uudelleen.
Tämä asu on muistutus siitä, että pukeutuminen voi olla mielikuvitusmatka, vaikka Zakopanen rinteille, ilman että tarvitsee ostaa mitään uutta. Riittää, että avaa vaatekaapin ja lukee sen sivuja.
Rentoa lauantaita!
Seuraa minua:
Lisää asuideoita vaatekaappipäiväkirjan sivuilta:
Jämälankojen mysteeri: helppo laatikkopaita
Entä jos vaate ei synny suunnitelmasta vaan rikospaikalta? Tämä on Jämälankojen mysteeri: Helppo laatikkopaita.
Tässä tarinassa ei etsitä kadonnutta henkilöä, vaan lankoja, pieniä, mitättömiä pätkiä, jotka yleensä lakaistaan pois pöydältä ja unohdetaan. Tässä blogipostauksessa seuraamme salapoliisimaista tutkintaa, jossa jokainen silmukka on vihje ja jokainen väri oma tarinansa. Tämä ei ole ohje. Tämä on tapaus.
Jämälankojen mysteeri: helppo laatikkopaita
Tutkinta alkaa: jämälankojen keruu
Tapaus alkoi hiljaisena iltana. Sellaisena, jolloin lankakorit katsovat sinua kuin todistajat, joilla on liikaa kerrottavaa. Jokaisessa kerässä oli historia: keskeneräisiä projekteja, vaihdettuja suunnitelmia, lankoja joille ei koskaan löytynyt paria. Jämälankoja. Liian pieniä mihinkään järkevään. Ainakin niin väitettiin.
Mutta salapoliisi tietää: juuri ne vähäpätöisimmät yksityiskohdat ratkaisevat koko jutun.
Kerän kokoaminen: jokainen pätkä ratkaisee
Keräsin kaikki jämälangat yhteen. Myös ne kaikkein pienimmät pätkät ne, jotka normaalisti heitetään pois hyvällä omallatunnolla. En tehnyt muistiinpanoja. En lajitellut värejä. En kysynyt, sopivatko materiaalit yhteen. Villa, akryyli, puuvilla, kaikki samaan kuulusteluhuoneeseen.
Solmin langat toisiinsa. Yksi solmu kerrallaan. Jokainen solmu oli kuin uusi vihje: miksi tämä väri on täällä? Kuka tätä on käyttänyt? Missä elämäntilanteessa tämä silmukka on syntynyt? En yrittänyt kontrolloida tarinaa. Annoin sen paljastua itse. Kun kerä oli valmis, se oli kaikkea muuta kuin kaunis. Epätasainen. Yllättävä. Täynnä ristiriitoja. Juuri sellainen, josta tiesin: tästä syntyy jotain merkityksellistä.
Helppo aloittelijan neule, laatikkopaita ja venepääntie
Tutkinnan seuraava vaihe oli rakenne. Ja tässä kohtaa paljastui jotain olennaista: tämä paita on yllättävän helppo, jopa aloittelijalle. Ei monimutkaisia kaavoja, ei muistiinpanojen tulvaa. Perusmuoto on pelkkä laatikko, yksinkertainen, rehellinen ja armollinen.
Etukappale ja takakappale neulotaan suorina. Ei muotoiltua pääntietä, ei kavennuksia, ei paniikkia. Venepääntie syntyy itsestään, kun kappaleet yhdistetään. Se on kuin rikos, joka ratkaisee itse itsensä, sinun tarvitsee vain antaa sen tapahtua.
Hihat, mysteerin kaunein yksityiskohta
Hihat piilottavat salaisuuden. Kun resori oli neulottu, aloin lisätä silmukoita. Joka toisen silmukan jälkeen yksi uusi silmukka. Yksinkertaista. Toistuvaa. Ja lopputulos: hihat saivat pehmeän, pallomaisen muodon. Ei laskelmia, ei kaavioita, vain rytmi. Tämä tekee paidasta täydellisen projektin myös aloittelijalle. Kun langat vaihtuvat, ei tarvitse huolehtia käsialan täydellisyydestä. Jämälangat antavat luvan epätasaisuuteen. Tässä paidassa se ei ole virhe, vaan todiste aitoudesta.
Jokainen raita kertoo tarinan
Jokainen raita on oma lukunsa. Vihreä muistuttaa rauhallisesta projektista, joka ei koskaan valmistunut. Pinkki viittaa hetkeen, jolloin kaikki piti tehdä nopeasti. Harmaa on arjen todistaja. Kirkkaat värit huutavat: olin joskus tärkeä.
Tämä on myös kannanotto. Jämälankojen käyttäminen ei ole vain ekologinen teko, se on asenne. Se sanoo, että kaikki ansaitsee mahdollisuuden. Myös keskeneräinen. Myös ruma. Myös se, jolle ei ollut aiemmin käyttöä.
Mysteerin ratkaisu
Kun vedin paidan päälleni ensimmäisen kerran, tiesin ratkaisun. Mysteeri ei ollut se, millainen paidasta tuli. Mysteeri oli se, miksi ylipäätään yritämme aina sovittaa kaiken yhteen. Tämä paita ei sovi. Ja siksi se on täydellinen. Jos olet joskus miettinyt, mitä tehdä jämälangoille, tämä on kutsu. Älä suunnittele liikaa. Älä etsi harmoniaa. Kerää todisteet, solmi ne yhteen ja katso, mitä paljastuu.
Tapaus on ratkaistu. Ja seuraava mysteeri odottaa jo lankakorissa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
Lisää jämälankaidoita kaikille neuloosissa oleville: