Kallio Block Party ja tuunattu asu on omituinen sekoitus romanttista hempeilyä keskellä boheemia ympäristöä. Kallio Block Partyt järjestetään joka vuosi, tapahtuma on ilmainen ja kaikki tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Alueella on monta lavaa, joissa soitetaan laidasta laitaan musiikkia, lapsille on oma tapahtuma, on tanssilavaa, myös rullaluisteludisco ja paljon muuta.  Tapahtuma on 14-22.00 ja siitä siirry1tään jatkoille. Kaikki ilmoitetaan Facebookissa.

Nyt olin myös senkin vuoksi super iloinen, sillä alueella oli panostettu jätteen keräykseen, oli hyvät pisteen kaikille roskille. Oli my1ös mukava huomata, että alueella kulki koko ajan siistijöitä siivoamassa, jos iloinen väki ei saanut roskiaan oikeaan osoitteeseen. Sen mitä näin, toimi hyvin.

Me nautittiin muutamien bändien soitosta ja kierreltiin korttelia ristiin rastiin. Lopulta istahdettiin nautiskelemaan konemusiikista ja herkuttelemaan meidän eväistä, jotka eivät nyt kovin eväitä olleet tällä kertaa. Mutta mukava oli istua, jutella, katsella ihmisiä ja kuunnella samalla konemusiikkia. Ihan joka piakkaan ei tällä kertaa eksytty, vain tiettyt jutut haluttiin nähdä ja kokea.

Ilmaiset tapahtumat ovat upea tapa saada kaikenlaiset ihmiset mukaan juhlimaan. Ja Kallio Block Partyissa oli jos jonkinlaista ihmistä, oli todella ihanaa jäädä katselemaan ohi kulkevia ihmisiä, miten monenlaista kulkijaa siellä oli. Kaikki sulassa sovussa yhdessä. Ilmaisia tapahtumia ei oikeasti kannata aliarvioida, tätä nimittäin kuulen paljon, että ilmaistapahtumat on typeriä ja ne ovat huonosti järjestettyjä, ja esiintyjät jämäesiintyjiä. Näin ei oikeasti ole, ei ainakaan kaikissa tapahtumissa. Nytkin mukana oli aivan mielettömiä bändejä.

Party asuni

Paita on löytynyt kaapistani ja ei oikein toiminut päälläni enää niin kuin olisin halunnut, sen verran tullut tavaraa vyötärölle. En kuitenkaan halunnut antaa paitaa eteen päin, joten tuunasin sen kassiprojektin tilkun avulla. Nyt paita on enemmän minua. Aina ei kannata tosiaankaan lähteä lahjoittamaan vanhaa vaatetta eteenpäin, vaan siitä voi erittäin helposti muokata jotakin hienoa. En vaan millään pääse näistä tyttömäisistä hörhelöistäni eroon, en millään! Eikä kyllä oikeasti tarvitsekkaan.

Asuuni kuului muutakin kuin vain tuunattu paita, neuleen olen tehnyt vuonna yksi ja kaksi mutta sekin on alun jälkeen jäänyt kaapin perukoille näivettymään. Kyseessä on siis hiukan erikoisemmat hihakkeet, ne toimivat lisälämmittäjän virkaa kun ilma oli välillä kuuma ja hetken päästä taas kylmä. Kun istuttiin hiukan varjossa, niin vähän alkoi palella. Heitin lopulta nahkarotsin sekä hihakkeet päälle. Eikä haittaa vaikka näyttää vähän hoopolle.

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Tämä on se juttu, kun kaikki menee päin honkia, tämä on Kivinokka -retken surullinen loppu tarina. Mutta kaikki ei aina voi olla iloa ja naurua, joskus käy niin, ettei ole otollinen aika retkeilyyn. Ja nyt olisi pitänyt kuunnella koko perhettä, myös itseään tässä asiassa. Kuunnella sydämen ääntä niin sanotusti.

Pitää toivoa, että meidän porukka oppi tästä reissusta nyt jotain ja seuraava reissu olisi hiukan erilainen. Tai paljon erilaisempi, en halua noita pitkä piikkisiä otuksia meidän elämään ollenkaan. Ne eivät ole minun kavereita.

Retken kohde: Kivinokka

Helsinki on täynnä ihania retkikohteita ja Kivinokka on ehdottomasti yksi käymisen arvoinen paikka. Sieltä löytyy niin luontopulkua kuin uimarantaa. Kivinokka sijaitsee Herttoniemessä ja on helsinkiläisille tuttu kohde. Nähtävää on todella paljon. Löytyy luontopolku, lintulava, on venekerhoa, uimarantaa, mökkiä, viljelypalstat, kesäteatteria ja kartanoa. Kaikkea kivaa siis löytyy.

Tykkäsin kovasti tuosta alueesta, siellä oli hyvin kaikki mitä tarvitsee ihanan kesäpäivän viettoon. Pidin myös mökeistä, olivat niin suloisen kivoja siellä. Se nyt jäi kaivertamaan, että kartanon alue jäi näkemättä kokonaan ja iso osa alueesta muutoinkin. Mutta onneksi aina voi palata takaisin.

Mitä tapahtui?

Oltiin aika tulisilla hiilillä jo kun lähdettiin, kiukuttelua oli vähän jokaisella, Härdellillä oli huono olo, oli juuri edellisenä päivänä tullut kaverinsa mökiltä ja hyttyset olivat käyttäneet poikaa ravintolanaan. Olo ei ollut siis kovin mukava. Varsinkaan kun Härdellin iho reagoi voimakkaasti myös hyttysiin. Riidellen päästiin sitten kuitenkin lintulavalle, jossa hetki huilattiin ja katseltiin maisemia. Riitelykin väheni, luonto tekee tehtävänsä.

Levon jälkeen jatkettiin matkaa viljelypalstojen läpi uimarannalle, jossa sitten tuli loppu. Meidän piti nauttia eväistä ja käydä uimassa, hengailla hetkinen ja jatkaa sen jälkeen alueen tutkimista, mutta ei siinä sitten känyt niin… Härdellin jalka oli turvonnut ja alkoi muuttua mustaksi, itku ei ollut kaukana. En saanut häntä millään innostumaan uimisesta, joka olisi voinut rauhoittaa jalkaa. Kipu oli kova. Astuminen vaikeaa ja kenkää ja sukkaa oli vaikea saada ujutettua jalasta pois. Ei auttanut muu kuin jakaa eväät, laittaa kylmäkalle jalalle helpottamaan oloa.

Eväiden jälkeen odoteltiin hiukan vielä, että turvotus ja kipu hellittää sen verran, että voidaan pikku hiljaa talsia autolle päin. Hitaasti mutta varmasti lähestyimme menopeliä ja lopulta pääsimme kotiin ja Härdelli nukkumaan. Samperin hyttyset!

Asuni

Aina esittelen myös asuni, jos sitä kuvataan koskaan. Tällä kertaa päälläni on shortsit, jotka olen alunperin tehnyt farkuiksi mutta en sitten koskaan käyttänyt niitä, joten pätkäsin ne ja nyt niitä tulee käytettyä. Paita on ilmaisosastolta löytynyt muutama vuosi sitten ja paitaa käytän paljon, oli sitten kesä tai talvi.

Hattu on ostettu myös muutama vuosi sitten Kierrätyskeskuksesta, se on itse tehty ja aivan ihana kesähattu. Tykkään paljon. Olen aivan hattuhullu ja hattuja onkin kertynyt aika paljon vuosien saatossa. Nyt meinaan esitellä niitä enemmänkin teille. Jalassa minulla on poikani lahjaksi ostamat Adidaksen lenkkarit. Nekin on kovassa käytössä, varsinkin töissä.

Aurinkolasit ovat Polaroidit, joista on tullut tämän kesän pelastus, silmäni eivät kestä ollenkaan valoa ja välillä nuo keltalinssiset silmälasini eivät ole riittävä auringonvaloa vastaan mutta polaroidin ovatkin olleet iso apu ja siksi pidän niitä koko ajan päässäni. Lasit olen ostanut Tapiolan Fidasta, josta tykkään muutoinkin paljon.

Tämä Kivinokka -retken surullinen loppu -postaus ei ollut kovin mukava, mutta kun elämme allergia-ja astmaperheenä, niin näitä tapahtuu useasti. Aina suunnitelmat eivät mene niin kuin suunnitellaan ja joskus tullaan retkiltä itkien kotiin. Tämä oli sellainen retki tällä kertaa. Seuraava retki onkin jo onnistunut retki.

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-