Tuparilahja kierrätysmateriaaleista
Miltäs tämä kuulostaa? Tuparilahja kierrätysmateriaaleista? Useasti kun puhutaan lahjoista, jotkut ovat sitä mieltä, ettei kierrätetty lahja ole hyvä, silloin ei ajattele saajaa ollenkaan. Onko näin? Eikö silloin ajattele saajaa? Kertokaa minulle, miksi kierrätyslahja on huono juttu ja miksi silloin ei arvosta toista, jos sellaisen antaa.
Itse teen lähes kaikki lahjat ystäville sekä perheeni jäsenille ja on itsestään selvää, että kaikki tehdään kierrätysmateriaaleista. Yksi syy on se, ettei parempia materiaaleja saa uutena ja voin tehdä vapaasti juuri jokaisen makuun, niin tälläkin kerralla. Kierrätyskeskuksesta löytyi kaikki tarpeellinen, jota ei vielä kotoa löytynyt. Ensin toki käyn läpi omat varastoni ja kerään kaiken materiaalin ja mietin mitä teen. Joskus taas minulle kerrotaan mitä toivotaan ja silloin homma helpottuu paljon.
Tuparilahja kierrätysmateriaaleista
Tällä kertaa toiveissa oli vaaleat pöytätabletit, joissa saa toki hiukan olla jotakin väriä raikastamassa keväistä kotia, kyllä se kevät sieltä tulee. Tiesin aika pian miten toteutan tämän toiveen. Pöytätabletit suojaavat kauniisti pöytää, ettei jää kuumista astioista jälkiä pöydän pinnalle. Ja näin pöydän huoltaminen on helpompaa ja vaivattomampaa.
Pöytätabletit on helppo valmistaa itse ja mukaan kannattaa tehdä myös pestävät servetit. Niissä voikin olla sitten jo väriä enemmänkin jos haluaa. Servettejäkin voi tehdä vaikka vanhoista verhoista, pöytäliinoista yms. puuvillaisista sekä pellavaisista materiaaleista. Meillä kotona on käytössä arkiliinat sekä juhlavammat. Pestävät liinat siis ovat ihan parasta.
Tarvikkeet:
- 2x pitsiliina
- pala pitsinauhaa
- vanha pöytäliina
- vanhat verhot
Miksi kierrätyslahjat?
Miksi olen valinnut kierrätyslahjat? Ihan siitä syystä, että maailma hukkuu tekstiiliin, jota kukaan ei halua ja koska kirppareilta ja huutokaupoista saa sellaisia aarteita, joita ei enää mistään muualtaa saa. Useat keräävät esiemerkiksi vanhaa Arabiaa, ja sitä löytyy vain ja ainoastaan kierrätettynä, kuten minä kerään pikkuruusua. Toinen syy on se, että voin tehdä juuri sellaista mitä lahjan saaja haluaa tai mikä on hänen tyylistään. Useasti kirppareilta löytyy myös ihan käyttämätöntä tavaraa, jota käyttää. Ekologisuus siis on etusijalla. Tiedän kyllä ettei kaikki halua vanhaa tai vanhasta uutta, mutta silloin minulta ei lahjaa saa. Olen tämän päätöksen tehnyt aikaa sitten.
Leppoisaa torstaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Hopotikopoti hummani hei
Hopotikopoti hummani hei sanoo Melissa töidensä ääreltä. Olen järjestämässä kesällä kepparikurssia nuorille ja kurssilla olisi tarkoitus tehdä vähän toisenlainenkin keppari, ei vain sitä oikeaa ja parasta. Teemme myös kynästä kepparin. Silloin kynäkeppari voi olla myös satuolento, tarujen yksisarvinen, jos vain haluaa alkaa vääntelemään kaikenlaisi hyvin pieniä juttuja.
Minusta jokaisella pitäisi olla yksi yksisarvinen elämässään, tai ainakin se kynähevonen, jos ei muuta. Näissä on vähän haastetta, sillä ihan pienen pipertäminen ei ole helppoa puuhaa. Ei ainakaan tällaiselle nakkisormelle kuin minä olen. Mutta tämä oli vain tehtävä.
Hopotikopoti hummani hei
Ajatus lähti siitä, että tosiaan kesällä keppiheppapaja aukeaa meillä töissä ja mielestäni jokainen heppapajalainen voi tehdä itselleen myös kynään pienen hepan, halutessaan tietenkin. Meillä kun on niin paljon muutakin tekemistä kuten keppihevosen tekeminen, ruusukkeiden teko, esteradan pystytys. Mutta ne jotka ehtii saa tehdä kynäänsä ihanan hepoaisen. Ja näppärimmät voi tehdä myöskin yksisarvisen ja toki jos tahtoo, niin Pegasos on mahdollinen tehdä myös. Mikä itseään kiinnostaa.
Tähän tehdään itse kaavat, hyvin yksikertainen pää ja korvat, silmiksi kelpaa napit tai pienet helmet ja harjaksen saa tehtyä ihan vain langasta. Hiukan täytettä ja heppa on siinä. Itse ainakin tykkään todella paljon ja näitä innostuu tekemään enemmänkin. Hirmu pitkää harjasta ei kannata tehdä, sillä se häiritsee kirjoittamista. Mutta jos Barbielle sen tekee, niin kepiksi riittää tikku ja silloin voi tehdä myös erilaisia riimuja yms. tykötarvetta. Eli jos ei halua kynään tätä, niin kyllä nuketkin mielellään leikkii tällaisella. Oikeasti. Näin uskoisin.
Ompelin lähes kaiken käsin, vain harjaksen ompelin koneella. Se oli näin paljon helpompaa näillä nakeilla. Uskon kuitenkin, että homma hoituu hyvin myös koneella. Jos on super varovainen. Nyt onkin kiva keskittyä kaikenlaiseen väsäilyyn, kun lunta tuiskuttaa ikkunan takana eikä ihana aurinko suostu näyttämään kasvojaan. On hyvä valmistautua sisällä kevääseen ja tehdä kaikkea pientä kivaa itselle ja muillekin. Vai mitä tuumaatte siitä? Olisiko kiva saada tällainen suloinen pieni keppihevonen hirnahtelemaan omaan kotiin? Silitellä sen päätä samalla kun tekee läksyjä tai muita kirjoitushommia?
Ihanaa ja nautinnollista päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:


8



















