Mun kaksitoista mekkoa
20
Meillä on ollut kova kaappien siivoaminen käynnissä ja tietenkin kaikenlaista on löytynyt kaapista, jopa mun kaksitoista mekkoa, jotka on ommeltu samalla kaavalla, kaiken takana on kaava Burda 5/13. Mutta oikeasti niitä on enemmän kuin se kaksitoista. Muutamaa en ole vielä kuvannut kunnolla ja yksi on tuloillaan ateljeesta. Tämä kaava inspiroi minua niin paljon ja siksi haluan tehdä sillä erilaisia juttuja. Toppeja, mekkoja, yöpukuja. Tein Instaan eilen kyselyn, että onko kakstoista saman kaavan mekkoa ihan liikaa? Vastaukset olivat aika tasan. Jälkeen päin tajusin, että mekkoja on tosiaan enemmän ja muitakin löytyy.
Päätin aiheesta tehdä lopulta postauksen ja miettiä syitä siihen, että miksi tämä malli on minulle se juttu. Minulla on muitakin kaavoja, joista teen todella paljon ja useasti vaatteita ja voin nekin esitellä täällä, mutta tämä on kaikista näistä kaavoista se ykköskaava, jonka kaivan aina ensimmäisenä esiin kun aurinko alkaa pilkahdella taivaalta.
Mun kaksitoista mekkoa
Millaisia nämä minun mekot sitten on? Suurin osa on tehty vanhoista vaatteista sekä jämistä. Vain pari mekkoa on tehty suoraan kankaasta, ostetuista kankaista. Topit on myös tehty vanhoista lumpuista. Valitettavasti niistä en löytänyt kuin yhden kuvan, kyseiset kaksi toppia on aikaa sitten löytänyt tiensä uuteen kotiin. Toppeja ei siis ole enää jäljellä ainoatakaan, mutta yksi tunika on, joka on ihan lemppari. Muut ovat sitten tosiaan mekkoja, sekä yöpukuja.
Mekot
Topit
Yöpuvut
Onko samaa mekkoa liikaa?
Minusta ei ole, sillä kaikki ovat lopultaan niin erilaisia, vaikka kaava on sama, vai mitä mieltä olette?
Mikä on sinun lemppari näistä?
Näitä tosiaan on tulossa lisää, yksi mekko on jo ompelun alla ja haaveena olisi tehdä pari boheemia toppia/tunikaa, kun ei ole toppeja yhtään enää. Yhtään näistä mekoista ei lähtenyt myyntiin, mutta monta muuta vaatetta on kerätty myynti pinoon, kaksi säkkiä vaatteita ja säkillinen kenkiä lähtee hyväntekeväisyyteen, jaettavaksi niille jotka niitä tarvitsee täällä Suomessa.
Kuvien joukossa on todella vanhoja kuvia ja valitettavasti kaikista en alkuperäisiä kuvia löytänyt. Olkoon tämä sellainen jämä postaus kaikin puolin. Jos ei löydä niin ei löydä.
Mahtavaa perjantaita teille kaikille!
Kun elämä muuttuu
Kun elämä muuttuu kertaheitolla ja joutuu monen uuden asian eteen. Pelkään miten omat lapset selviää, miten itse selviää. Ei, en pelkää koronaa, pelkään aina lapsieni puolesta, aina. Meillä on niin tiivis suhde lasten kanssa ja nyt joutuu miettimään tarkkaan mitä tehdä ja miten. Niin kuin tiedätte, nuorimmainen on riskiryhmäläinen, niin on myös mieheni sekä esikoiseni. Keksimmäinen kaveri taas ei ole, mutta hänen tilannetta on hankala seurata kun on intissä.
Kun elämä muuttuu
Itse kuulun siihen porukkaan, joiden on jatkettava töitään, digitaalinen työ on otettava tavalla tai toisella haltuun ja keksittävä uusia keinoja kohdata nuoria, mutta se ole ainoa tapa meillä tänä aikana kun monet paikat on suljettu. Siksi mietinkin, miten suojaan minun pientä tirppaa, ettei sairastu, vaikka hän on kotona, niin minä ja mieheni olemme töissä. Pieni ei ole ainoa murhe, myös esikoinen, joka on riskiryhmässä stressaa kovasti miten suojaa itsensä, kun työskentelee riskiryhmän parissa. Jos minulla olisi mahti, niin sulkisin kaikki kolme lastani nyt bunkkeriin kolmestaan.
Kuukausi sitten elämä oli ihan toisenlaista, oli normaalia ja vihdoin pitkästä aikaa olimme nelistään yhdessä ja saimme viettää ihanaa lauantaita syöden ja nauttien elämästä. Esikoisen kanssa suunniteltiin meidän tulevaa matkaa, miten ja milloin se tehdään. varattiin ja maksettiin. Oltiin autuaan tietämättömiä siitä, mihin tämä elämä vierii. Nyt mietitään siirretäänkö matkaa, vai perutaanko kokonaan…
Poika itketti ravintolapäällikköä
Kuvissa me nautitaan ihanaa päivällistä Maya ravintolassa ja poika halusi hiukan tietää minun ruoka-annoksen miekkalan valmistukesesta. He jäivät sitten päällikön kanssa juttelemaan pojan suunnitelmista laivakokin hommista ja siitä, miten hakee YK joukkoihin…Ravintolapäällikkö vain sitten sanoi, että tervetuloa töihin kun intti on loppu tai jos ei suunnitelmat mene niin kuin suunnittelee. Ravintolapäällikkö sanoi miehelleni, että meinasi tulla hänelle kyyneleet silmiin, kun pojalla on noin hyvät suunnitelmat. Mutta nyt katsotaan, lähteekö laiva satamasta ja poika sen mukana. Natoharjoituksiin kyllä mutta muihin juttuihin? Mene ja tiedä.
Suosittelen tätä ravintolaa kaikille. En vain sen takia, että pojalle tarjottiin töitä, vaan ihan sen vuoksi, että siellä on aina hyvä tunnelma, hyvä ruoka ja sisustus toimii erittäin hyvin. Ja jos ei miekkakalaa ole koskaan syönyt, niin suosittelen sitä.
Miten korona muutti meidän elämää?
- Yksi lapsista on kotikoulussa
- keskimmäisen kanssa jännitetään pääseekö kulkemaan Helsingin ja Turun väliä (junia vähennetty) Ja pääseekö lomille tai saako luvan palata kasarmille takaisin.
- Esikoinen tekee pitkiä päiviä, kun heillä on työntekijöitä sairaana.
- Uuden opettelua minulla, uusien työkalujen hallintaa ja uuden oppimista.
- Ei päästä ulos syömään
- Ei matkustella
- Yhteinen aika vähentynyt
Toivottavasti tilanne ei kestä kovin kauaa, vaan päästään pian normaaliin järjestykseen. Jotain hyvääkin tosin tästä seurasi, minut vakinaistetaan työssäni!
Torstai on toivoa täynnä!