Tekstiilijätemekko
8
Miltä kuulostaisi tekstiilijätemekko? Tai oikeammin leikkuujätemekko? Eri kokoisia paloja jäänyt muista töistä yli ja mistään palasta ei saa oikein mitään järkevää yksistään. Silloin ei auta kuin alkaa yhdistellä paloja toisiinsa ja laittaa kaikki mahdolliset osat samaan mekkoon. Mitä rönsyilevämpi sen parempi.
Pienin tilkku oli 15cm palanen, jonka upotin tähän härpäkkeeseen. Suurin osa mekon materiaalista on paitojen hihoja tai etukappaleita, joukossa myös yksi kesäinen naisten jakku. Näin syntyi tämä tekstiilijätemekko. Tilkku vaatteet ovat tulleet elämääni jäädäkseen. Niin ihania ne ovat. Kaavana on käytetty tuttua Burda 5/13. Vaikka käyttää samaa kaavaa useasti niin jokainen työ on aina erilainen. Kun vielä ompelee kaikki pitsin -ja koristenauhojen pätkät samaan vaatteeseen, niin tekstuuria tulee ja reilusti.
Tekstiilijätemekko
Olen useasti kertonut, että juurikin tämä kaava on minun luottokaavani. Tällä saan erilaisia mekkoja ja toppeja tehtyä ja silti vaatteesta saa monta erilaista vaatetta. Minulla on muutoinkin ajatuksena se, että vaatekaappini sisältäisi vain lempivaatteita, ei mitään muita ja homma alkaa olla siinä pisteessä, että tosiaan kaapit pursuaa lemppareista. Mahtava fiilis se!
Tästä kaavasta on tehty minun 12 mekkoa, josta juuri olen tehnyt postauksen. Ehkä niitä on jo liikaa, mutta kun kaikki ovat täysin erilaisia, niin eipä tuo minua haittaa yhtään. Tämä mekko on näistä mekoista se kaikkein rakkain, ihan siitäkin syystä, että olen joutunut vääntämään tätä aika reilusti, että sain näistä paloista mekon aikaiseksi. Lopputulos kuitenkin tuo sellaisen fiiliksen, että oksat pois. Voisi melkein jo sanoa, että kyseessä on yksi ”voimavaate”, nimittäin niin lähellä on tämän mekon tuoma fiilis.
Kuvissa näkyvä kummallinen ponchon tyyppinen härpäke on aikaa sitten neulottu langan jämistä mutta nyt tämä härpäke pääsee tuunaus pöydälle, sillä sain ajatuksen mikä on pakko toteuttaa. Härpäke hiukan muuttuu tuosta tai oikeammin sa jotakin lisää. Olen joskus aikanaan käyttänyt tuota ponchoa paljon mutta nyt se on jäänyt vähemmälle huomiolle mutta lupaan ettei enää jää nurkkaan kun olen sen tuunannut.
Minusta tekstiilijätemekko on täysin minun tyyliäni ja kuvastaa omaa luonnettani hyvin. Vaikkakin on hyvin maanläheiset värit valittu tähän mekkoon. Yleensähän valitsen värikästä, överivärikästä. Mekkoon on käytetty iso määrä erilaisia kesäjakkuja, hameen osia ja paitoja. Kaikki ohutta puuvillaa. Hyödynsin myös toppien naruja ja koristeita tähän. Mitä enemmän sen parempi. Tyyli-ikonini Iris Apfelin sanoin: ”More is more, Less is a bore”. Ja näin minäkin ajattelen. Mikään ei ole koskaan liikaa!
Virkattu valoköynnös
Hullun hommaa, virkattu valoköynnös seinälle. On tämä pienten keijuhattujen virkkailu valoköynnökseen on todella hullun hommaa. Monen kuukauden työ on vihdoin valmis ja toki olen ylpeä siitä, että olen vihdoin tämän valmiiksi saanut, vaikka hommaan meni aikaa ja vaivaa. Parasta tässä on kuitenkin se, että kaikki on tarpeettomista tarvikkeista tehty ja näin saatu käyttöön.
Nimittäin satuin ostamaan vääränlaisen valosarjan, jonka huomasin liian myöhään. Pähkäilin jonkun kuukauden, että mitä teen tällä valosarjalla, jolle minulla ei ole käyttöä, sitten yhtenä yönä se sitten pilkahti päähäni kuin salama. Onneksi muistin asian vielä aamulla ja aloin heti kaivella lankavarastoja ja löysin erinäisiä puuvilla/bambulankoja, joita olen käyttänyt nuorisotiloilla kun ollaan tehty ystävänauhoja. Nämä langat otin esille ja aloin suunnitella kukkaköynnöstä.
Olisi ollut mahtava saada tämä valosarja katolle, mutta siihen ei nyt kuitenkaan ryhdytty, vaan köynnös meni ainakin toistaiseksi seinälle. Köynnös on niin pitkä, ettei sitä pysty millään kyvaamaan. On koko tämän seinän kokoinen systeemi. Sain kuvaan mahtumaan vain tuon ikkunan kohdan. Köynnös kuitenkin levittäytyy ovelle asti. En tosiaan ymmärrä miten onnistuin näin kammottavan suuren köynnöksen itselleni hankkimaan…
Virkattu valoköynnös
Toki tämän voi tehdä minkä värisenä tahansa, itsellä kun oli erinäisiä lankoja, niin tästä tuli monivärinen köynnös. Ohjettakaan ei noihin keijuhattuihin ole, kunhan virkkailee vain kissankellon muotoiseksi, tai ainakin sinne päin. Kaikki hattuset ovat yksilöitä ja eri näköisiä. Pikku pätkätkin olen solminut yhteen ja virkannut kaikki mahdolliset pätkät näihin.
Aloitin kuitenkin sillä, että virkkasin valkoisella langalla ensin koko valosarjan, näin on myös helpompi kiinnittää hatut lamppuihin. Sitten aloin virkkailla kovalla tahdilla hattuja. Eri värisiä, toki pidin taukojakin aika monta, muutaman viikonkin. Näin tähän koko hommaan meni tämä kevät. Mutta lopputulos on haluttu. Pienempi valoköynnäs olisi ehkä ollut kivempi tehdä sitten lopulta. Varsinkin kun tämän esille laittaminen oli hankalaa kun on niin pitkä. Täytyy kuitenkin sanoa, että tässä hommassa virkkaustaito tosiaan harjaantui ja paljon. Opin niksejä ja vinkki vitosia monen monta. Niitä sitten on hyvä hyödyntää toisaalla.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: