Pitkän viikonlopun koronamatka odottaa ihan nurkan takana, mutta aika kulkee hitaasti, aivan liian hitaasti. Se nauraa minulle joka kerta kun katson kelloa, jonka haluan menevän nopeasti eteen päin, jotta pääsen sukeltamaan omaan suloiseen maailmaani. Tik tik, se nauraa ja nauraa, et pääse vielä töistä, lällälläää. Huokaisen syvään, minulla on valtava matkakuume ja iso harmi kun jouluna ei pääse mihinkään matkalle, ei edes Suomessa. Siksi tämä koronamatka on niin tärkeä minulle ja parastahan tässä on se, että tämän reissun voi tehdä uudelleen ja uudelleen, niin monta kertaa kuin haluaa ja aina uuteen paikkaan ja uusiin maisemiin.

Mutta kello ei vain etene, tiktok taktok, se vain nauraa. Kulje nyt eteen päin, ole hyvä ja ystävällinen! Haluaisin jo mennä nauttimaan pitkästä viikonlopustani millaista minulla ei ole koskaan ennen ollut, enkä olisi koskaan uskonut, että tällainen matka tulee eteeni. Tällainen matkailu on mahtavaa ja matkustaa voi vaikka olisi karanteenissa. Uskokaa tai älkää, mutta totta se on. Matkailu avartaa, tapahtui se sitten missä tahansa.

Pitkän viikonlopun koronamatka

Tälle matkalle lähdettiin miehen kanssa ihan kahdestaan. Minne lähdimme? Ei sen väliä, tärkeintä oli se, että meille molemmille tuli reissusta mahtava olo ja saimme seikkailla sekä nauttia elämästämme täysillä. Vihdoin siis kello löi viisi ja mies odottaa parkkipaikalla, että tuleppas ihana vaimo sieltä työmaalta, nyt lähdetään. Hyppään autoon ja kaarramme kohti viikonloppua. Meidän kone jo odottaa, nousemme pilviin ja annamme mielikuvituksen viedä meidät sinne missä sydän on.

Nousemme koneseen ja meille tarjoillaan erittäin herkullinen voileipä, tällä jaksaa koko lentomatkan alusta loppuun. Raskas työpäivä takana, niin kyllä sitä jo jotakin pientä tarvitsee vatsaan. Saavumme vihdoin perille majapaikkaan, siellä on niin siistiä ja näyttää sille, että siivooja on ihan juuri käynyt. On jättänyt meille hyvää viikonloppua toivotuksen ja suklaata pöydälle. Miten ihanaa, tästä tulee paras makumatka ikinä. Toki vähän myös shoppaillaan ja nautitaan pitkistä aamuista. Ei me muuta kaivata, osata kaivata. Illallisen jälkeen onkin jo niin väsynyt, että kaatuu suoraan sänkyyn, elokuva pauhaa vieressä ja siihen oman miehen viereen on helppo nukahtaa.

Shoppailua ja ulkona syömistä

Seuraavana päivänä onkin vuorossa pieni shoppailureissu ja vaikka on vilpoinen syksy, niin ulos terassille on vielä päästävä syömään ja nauttimaan olosta, varsinkin kun aurinko paistaa ja on ihan lämpöistä. Shoppailin aivan ihanassa pikku putiikissa, jossa oli suloisia käsin tehtyjä uniikkeja vaatteita ja osa oli tietenkin second handia. Löytyi vaikka ja mitä ihanaa sieltä. Kengät tosin saivat jäädä vitriiniin mutta muutamia juttuja ei voinut ohittaa, ei sitten millään. Ruokailun jälkeen menimme leffaan ja päivä oli sen jälkeen pulkassa. Miten nopeasti aika kuluukaan kun on ja nauttii vain.

Viimeinen aamu, se heräillään hitaasti nauttien. Saatiin herkulliset nutellacroissantit sänkyyn ja muuta ei tarvittu. Siinä makoiltiin ja katseltiin ohjelmia, juotiin kahvia ja syötiin croissantteja ihan rauhassa. Mutta ennen lähtöä päätettiin, että vielä käymme syömässä. Oli jotenkin hyvin surullinen olo, meillä oli niin hauska matka. Ihan kahdestaan. Valmistaudumme siis arkeen, minulla tosin on vielä yksi vapaapäivä jäljellä mutta parempi palata ajoissa pilveltä alas, jotta voi muistella hauskaa reissua oman miehen kanssa. Tallettaa muistot syvälle muistiin ja sulloa kuvat arkistoon. Meidän ihana makumatka mielikuvituksen äärelle ja takaisin.

Vaikka koronakaranteenit tulisivat uudelleen, niin matkailu jatkuu. Ainakin tässä muodossa, jos ei muussa. Mielikuvitus on rajana!

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

VillaNanna SecondHand

Minulta on kyselty paljon, että mikä on minun uusi projekti. Tähän olen vastannut useasti, ettei tänä vuonna oikein mitään sen kummoisempaa ole. Isot projektit kuten läjä-, kasa-, ja lummpisprojektit ovat tällä hetkellä sen verran suuria, ettei niihin ole aikaa. Mutta pienemmät kuten kassi -ja farkkukassiprojektit ovat olleet hyviä tässä kohtaa. Oman aikansa on vienyt myös pestävien kasvomaskien ompelu. Otanko jossakin kohtaa isomman projektin haltuuni, en osaa sanoa, mutta tällä hetkellä niin suuriin suunnitelmiin ei ole aikaa.

Myös farkkuprojekti päättyi nyt, sillä annoin loput farkkujämistä työpaikalleni nuorten käyttöön. Se oli erittäin hyvä idea, sillä ompeluhuoneeseen siirtyminen on ollut erikoinen urakka ja osa materiaaleista on ollut pakko laittaa muualle kuin huoneeseen. Tärkeää on se, että farkkujämät tulevat käyttöön ja ne hyödynnetään hyvin.

Minun uusi projekti

Mutta nyt minulla on projekti, joka jatkuu vuoden loppuun asti. Nimittäin tämä on sellainen pakkoprojekti. Minulla on useasti mielessä se, että mitä voisi tehdä kaikesta siitä roskasta, joka joutuu ompelujätekoriin. Langanpätkät ja pienenpienet kankaanpalaset, joista ei oikeasti saa enää mitään, niitä ei voi oikein kankaaksikaan muokata. Niin kuin teen isoille paloille. Ompelen kaikki yhteen ja teen niistä jotakin. Toki osa menee hienosti erinäisten asioiden sisälle pehmukkeeksi mutta ei tietenkään kaikki ja siitä kaikesta yritän nyt kehitellä jotakin kivaa ja hauskaa. Olenkin jo saanut aikaan aika paljon kaikkea kivaa mutta koska roskaa on noin valtavasti, niin tekemistä riittää ja paljon.

Ensimmäinen työni oli Sewing is my superpower -taulu, joka oli enimmäinen testaus, isompaan työhön, joka muhii tuolla päässä. Koska minulla ei ollut sillä hetkellä mitään kehyksiä, niin tein tästä ensimmäisestä hommasta sitten tuollaisen seinäkoristeen. Koristeeseen sain vaikka ja mitä ommeltua, myös koristenauhajämiä on helppo laittaa tuollaisiin mukaan. Hauska lopputulos, vaikka ei nyt ihan seuraa ajatustani, mutta seuraava sitten paremmin.

Pohjan rakensin kahdesta pitkästä palasta, jotka ompelin yhteen, katkaisin ja ompelin taas yhteen. Sen jälkeen ompelin pikkuruisia palasia sinne tänne pohjalle ja tämän jälkeen aloin sommitella mekkoa, henkaria ja teksti osiota. Lopputulos on hyvin vaalea ja hempeä, olisi saanut ehkä olla pikkuisen väriä enemmän, mutta eipä tuo minua lopulta haittaa. Näissä töissä voi olla tuota tekstuuria vaikka miten paljon. Ei muuta kuin kokeilemaan.

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

VillaNanna SecondHand

LUE MYÖS:

Farkkujämien tango

Käsityön teemavuosi – Uuden edessä