Mollamaija mekko
2
Ihana mollamaija mekko pääsi vihdoin päälle, mekko on toteutettu puuvillaisista tilkuista. Mekko valmistui jo viime vuonna, mutta koska oli talviaika, niin kuvia ei tästä sstu silloin. Minä kun tykkään kuvata vaatteeni päällä ja ulkona. Välillä toki on kuvattava sisällä, mutta mieluiten juuri niin, että vaatteet on käytössä.
Mollamaija mekko
Mekko on valmistettu Mekkotehtaan kaavalla nimeltään Sienna, kyseisen mekon olen toteuttanut jo viime vuonna pöytäliinasta. Mutta näitä mekkoja on nyt tarpeeksi, joten uusia ei ole tulossa vielä ainakaan. Mekko on suloinen ja tyttömäinen, juuri sellainen kuin tykkään. Muutama asia vain vähän häiritsee tässä kaavassa. Minulla kun on tuota mahaa reilusti, niin tässä mallissa se oikein korostuu ja mekko liikkuu päälläni eteenpäin.
Mahaosa jää pullottamaan jotenkin hölmösti ja vatsa näyttää vielä suuremmalta mitä se oikeasti edes on. Ja takaa taas näyttää mekko sille, että se on aivan liian pieni. Vaikkei se päällä oikeasti ole pieni, vaan sopiva. Ei kiristä mistään ja käsillä on tilaa liikkua. Jotenkin pitää muokata kaavaa, jotta mekko toimisi päälläni paremmin. Mutta siis muutoin tykkään mekon mallista tosi paljon. Ja näin tilkkutyönä mekko on hyvin mollamaijamainen.
Mekkounelmia kesälle
Nyt kun postista tuli uusi Mekkotehtaan kaavakirja, on muutamia mekkounelmia alkanut esiintyä ja onneksi olenkin päässyt toteuttamaan yhden. Toki muokkasin mekon helmaa aika reilustikin ja nyt vain odotan hetkeä kun on aikaa kuvata tämä uusin tulokas. Ihan hirmuisen montaa mekkoa en voi ommella, sillä mekkoja on oikeasti aika paljon. Ikean kassit odottaa nyt pääsyä kirpparille ja kaikki ylimääräiset vaatteet menemme myymään kesän aikana puistokirppikselle.
Mutta unelmia saa olla ja varsinkin mekkounelmia. Vaikka niitä kaikkia ei toteuttaisikaan. Projektina kun on saada tuo ylijäämälaatikko tyhjäksi, niin on aika epätodennäköistä, että isoja määriä mekkoja olisi tulossa. Kaapissa kyllä on mekkokankaita aika paljon vielä, mutta ne on sitten ensi vuoden juttuja ne. Koitetaan ensin saada kaapin edusta tyhjäksi. Elän toivossa, ettei noita materiaaleja enää kulkeudu mistään tuohon kaapin edessä olevaan laatikkoon. Tai, ehkä pari mekkoa voisi tuosta laatikosta tulla. Tai…Ei, nyt ei aleta siihen hommaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Laiskan sunnuntai
Tiedättekö mikä on laiskan sunnuntai? Minäpä kerron, sellainen sunnuntai kun ei tehdä mitään muuta kuin tautiskellaan. Meikäläisellä on nyt kaksi pitkää viikkoa ja molemmissa päissä on sunnuntai vapaa. Lauantaina meillä oli töissä nuorten kevätnäyttely ja tästä syystä sunnuntai oli ainut vapaa.
Laiskan sunnuntai
Tosiaan lauantaina nukahdin heti kun pääsin kotiin töistä ja aamulla heräilin seitsemän aikaan. Jossakin vaiheessa mies sitten vain päätti, että lähdetään porukalla pienelle aamukävelylle ja syömään Konttiravintola Mortoniin ja näinhän me sitten tietenkin tehtiin. Ollaan pidempään jo suunniteltu, että mennään tuohon konttiravintolaan syömään ja nyt se sitten vihdoin toteutui ja voi että, että oli hyvä aamupala. Me jäimme miehen kanssa vielä hetkeksi viihtymään kun poika singahti kotiin takaisin lepäilemään.
Kun tultiin kotiin, laiteltiin parveketta hiukan enemmän sellaiseksi kuin sen haluan. Haasteita on ja niistä haasteista en pidä ollenkaan. Meillä oli kuitenkin suunnitelmissa, että mennään viereiseen ravintolalaivaan viettämään lämmintä kesäpäivää, mutta kun päästiin lähelle laivaa, niin se olikin kiinni, joten matka jatkui sitten rauhallisesti kohti keskustaa ja lopulta olimmekin kiivenneet Torniin. Upeat näköalat, en ole koskaan nähnyt Helsinkiä sellaisena kuin Tornista. Siellä viihdyimme hyvin ja kävelyreissu jatkui kohti Eiraa.
Nälkä kun yllättää
Pitää olla vähän hullu kun lähtee kävelylle ilman vettä. Tosin meidän ei pitänyt lähteä kävelylle, vaan piti mennä ihan lähelle istahtamaan ja katselemaan maailmaa. Lopulta olimme monta tuntia kävelyllä. Eirasta päätimme kuitenkin alkaa kulkea kohti kotia, sillä vatsat huusivat kilpaa ruokaa. Matkalla törmäsimme Jim Lim ravintolaan ja tietenkin oli sukellettava ovesta sisälle. Oli niin kova nälkä, että olisimme voineet syödä pelkkää tuoksua, mutta onneksi saatiin ruokaakin. Aasialainen makumaailma vei mennessään.
Syötiin hiljaa, kumpikaan ei puhunut mitään. Vettä kului aika reippaasti, koska pöljät olivat liikkeellä ilman omaa vettä. Kannattiko? No, ei. Oli muuten ihana lähteä kävelemään kohti kotia kun vatsa oli täynnä ruokaa ja vesikin oli alkanut tehdä töitä kropassa. Kun päästiin kotiin, laitoin ohjelman päälle ja otin virkkuukoukun käteen ja aloin hommiin. Ihana laiska sunnuntai.
Rentoa tiistaita kaikille!
Seuraa minua: