Hae
VillaNanna

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille, saa minun niskakarvat nousemaan pystyyn. Onko kyse sitten siitä, ettei olla vuosi kymmeniin käyty kirppareilla ja siitä syystä ei tiedetä millaisia paikkoja ne ovat ja mitä kaikkea niissä myydään. Useimmiten kirpparit mielletään köyhien jutuiksi ja siksi monet köyhät eivät halua kirppisvaatteita, vaan uusia. Joka taas minun silmiini on hyvin kyseenalaista.

Kiitos ei kirppisvaatteille, koin syömiä, ihmisten pissimiä, vuosikymmenniä vanhoj,a haisevia lumppuja, ei koskaan!

Onko se oikeasti näin? Oma kokemukseni on aivan toinen. Varsinkin Pääkaupunkiseudulla vaatteet kiertää valitettavan nopeasti. Tällä tarkoitan sitä, että ostetaan uutta, käytetään kerran ja laitetaan kirppikselle. Ei hyvä juttu, mutta näin saa hyväkuntoisia muotivaatteita halpaan hintaan ja kyllä vain köyhäkin saa olla sen verran pinnallinen, että voi pukea ja haluta muotivaatteita.

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kiitos ei kirppisvaatteille

Kirppikset – Köyhyyden mittari

Tässä kun surfailin netin omituisessa maailmassa, törmäsin keskusteluun muodista ja köyhyydestä. Keskustelussa nousi esiin miten tärkeää halpavaatteet ovat köyhille varsinkin kun kirppiksiltä ei saa muuta kuin ryysyjä ja köyhä ei halua ryysyissä myöskään kulkea. Paljon erillaisia syitä löytyi sille miksi kirppari vaatteet saavat jäädä kirppareille ja miksi mieluiten hankkii halppisvaatteita.

Onhan se totta, että on paljon helpompaa mennä sinne kauppaan ja ostaa uusi vaate kuin kierrellä kirppareita monen monta ennen, kuin löytyy jotakin pientä kivaa. Pitää osata olla myös oikeaan aikaan kirpparilla, että voi napata parhaat päältä. Tavallaan kyllä ymmärrän kun entinen himoshoppaaja olen ollut, mutta tavallaan taas en. Paluuta entiseen shoppailuun ei ole. Tämä on paljon kiinnostavampaa puuhaa, etsiä ja löytää, tietää todella, että haluan tuon vaatteen, jos sen eteen on joutunut tekemään vähän töitä.

Onko kirpparit sitten tosiaan niitä paikkoja edelleen, joihin heitetään kaikki rytky? Millä tavoin voisi paremmin luoda kuvaa siitä, että kirpparit eivät enää ole pimeitä luolia, joissa itikat vilisee ja vaatteet ovat reikäisiä ja poissa muodista? Mikä on sitä muotia? Onko se sitä mitä meille muotiteollisuus syöttää vai onko se muoti sitä minkä jokianen luo itse? Itse kun paljon kiertelen eri paikoissa niin olen huomannut sen miten laidasta laitaan ihmisiä kirppareilla kulkee ja miten upeita löytöjä eri kirppis- aiheiset blogit esittelevät. Eikä kirppiksetkään ole enää kaikki pimeitä luolia vaan avaria myymälöitä, joissa tarkkaan mietitään miten vaatteet laitetaan esille.

Kiitos kyllä kirpputoreille!

Minulle kirpparit ovat siis muutakin kuin köyhien ihmisten kauppoja, ne ovat aarreaittoja. Mikään ei oikeasti ole niin hauskaa kuin ajella kesällä Helsinki – Turku väliä, ja matkalla poiketa makasiinikirppikselle tekemään ihania löytöjä. Makasiineissa harvemmin on vaatteita mutta löytää ihania huonekaluja ja astioita. Kannattaa siis aina poiketa sellaiseen jos jossakin tienviitta näkyy. Ihania.

Kirppisvaatteissa ei tarvitse näyttää Kassi-Almalle vaan voi pukeutua oman mielen mukaan ja juuri niin kivasti kuin itse tykkää, myös vaatteiden yhdistely tavallisten vaatteiden kanssa on hauskaa puuhaa. Koska olen farkkutyttö niin farkkuja löytyy kaapista moneen junaan, aika vähän olen niitä mistään enää hankkinut, edes kirppiksiltä.

Onko kirpputorit siis köyhyyden mittari?

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua: InstagramFacebook

Virkatut villasukat langanpätkistä

Virkatut villasukat langanpätkistä

Virkatut villasukat langanpätkistä on jokaisen vilukissan the juttu. Syksy on lämpimien ja pehmeiden vaatteiden aikaa. Minulle ihanat villavaatteet tuovat sitä mielihyvää mitä tuo kesällä aurinko ja lämpö. Syksyllä lämpöä tuo villavaatteet ja luonnon ruska, myös vaatteissa. Varsinkin villasukkia alkaa kaivata aika pian kun ilma kylmenee ja lattiat myös alkaa hohkaamaan viileyttä sisälle. Helpoin ja nopein tapa saada villasukat jalkaan on virkata ne. Villasukkia ei voi koskaan olla liikaa, vai mitä?

Virkatut villasukat langanpätkistä

Kotilieden lehdessä oli mahtava ohje, jota oli testattava, näin sain myös tuhottua pieniä langan pätkiä, joita en osannut missään oikein käyttää. Ohje löytyy linkistä ja kannattaa laittaa tämä talteen. Vaikka en ole mikään hyvä virkkaamaan, enkä ymmärrä ohjeita niin siitä huolimatta ohje on aika helppo, joten tällainen paukapääkin sai ihan näköiset sukat väsättyä. Näiden tekoon ei mene montaa tuntia ja siksi näitä tekee kerralla enemmänkin, vaikka koko suvulle…Jos vain jämäkeriä riittää.

Virkatut villasukat langanpätkistäVirkatut villasukat langanpätkistä

Olen todella huono virkkailemaan yhtään mitään, yritystä ei puutu mutta virkkuukoukku ei vaan oikein pysy kädessä ja sitten on vielä kaikki ohjeet. Ne menee täysin yli hilseen, ainakin kymmenen kertaa. Olikin kiva huomata, että tämä ohje oli todella helppo, en kuitenkaan tehnyt ihan niin kuin ohjeessa oli kun en kaikkea tajunnut mutta sovelsin ja lopputulos on oikein onnistunut. Parasta tässä on vielä se, että muistin miten olen ekan sukan tehnyt ja näin osasin tehdä monen monta kivaa sukkaa.

Koska nämä sukat ovat aika tiheät, niin ne ovat myös todella lämpimät. Toki ohjeessa puhutaan tossuista mutta minulle nämä ovat ihan sukat vain. Tästä mallista on tullut myös ihan minun lempparini, johtuen nopeasta valmistuksesta ja toki ulkonäöstä. Eihän näitä ole pakko tehdä langanpätkistä ja pikkukeristä, vaan ihan myös ostaa langat ja tehdä oman näköisiä. Itse taas tykästyin näissä juurikin tuohon räsymatto ilmeeseen. Se jotenkin tuo niihin särmää ja asennetta. Parasta tässä on se, että joukossa on oikeasti 20 vuotta vanhoja langan loppuja. Esimerkiksi nuo ruskeat raidat. Olen aikanaan neulonut ruskean ribbineuleen, jonka olen myöhemmin purkanut ja käyttänyt langat muuhun. Loput jämät piiloutui näihin sukkiin. Aika mahtavaa.

Virkatut villasukat langanpätkistäVirkatut villasukat langanpätkistä

Oikein ihanan pehmeää ja lämpöistä syksyä kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua: instagram, Facebook