Viimeinen työviikko ennen lomaa
Viimeinen työviikko on minulla perinteisesti ollut eläinleiriviikko. Siihen olen yleensä aina päättänyt työvuoden ja näin tein nytkin. Tällä kertaa tosin emme menneet Kanniston tilalle valitettavasti, vaan perustimme uuden eläin -ja luontoleirin.
Viimeinen työviikko ennen lomaa
Pääsin kuitenkin moneen paikkaan, jossa en ole koskaan ennen ollut. Sellaisia olivat Ala-Ollin alpakkatila, Lomamäen lemmikkipuisto sekä Glims Espoossa. Mikään näistä paikoista ei ole minulle millään tavoin tuttu mutta nyt on. Varmasti kyllä haluan mennä näihin paikkoihin joskus uudestaan ihan omalla ajalla. Alpakkatilalta haluan ostaa lankoja sekä yhden ihanan huivin. Lomamäki taas kutsuu ihan muissa merkeissä, esimerkiksi käärmeitä mentäisiin moikkaamaan uudelleen.
Onko näistä paikoista mikään sinulle tuttu?
Yleensä leirin jälkeen on mahtavaa päästä lomalle, vaikka tuo leiri ei tunnu millään tavoin työltä, sillä se on niin erilaista mitä normaalisti teen työvuoden aikana. Toki vedän parit kurssit ja sitten parit leirit, tosin tänä vuonna ehdin olla vain yhdellä leirillä, kun olin mukana kolmella kurssilla. Yritän silti yleensä minimoida kädentaitoja juuri kesäaikaan. Eli yksi ihan paras juttu näin kesällä on kaikki erilaiset leirit ja sellainen tekeminen mitä ei muulloin pääse tekemään arjessa.
Retket:
Keppareita ja junkiksia
Tänä kesänä olin ensimmäisen viikon askarteluhommissa työtiimin jäsenen kanssa ja kahtena seuraavana viikkona vedin kollegan kanssa keppihevos -kurssin sekä junk journal -kurssin. Kaikki kolme kurssia meni oikein hyvin ja nuoret saivat ommella oman kepparinsa sekä tarvikkeet niille. Junk journa -kurssilla taas tutustuttiin feikki riisipaperin valmistukseen, värjättiin tutusti kahvilla paperia sekä marmoroitiin paperia.
Muuta ei päästy valitettavasti tekemään, sillä minun tila, jossa teen töitä on remontissa ja väistötiloissa ei kaikkea kyennyt tekemään, kuten paperimassaa. Mutta ensi kesänä sitten. Opetin myös tekemään erilaisia taskuja ja miten hyödyntää feikki riisipaperia junk journalissa. Palaute oli positiivista ja meillä oli valtavan kivaa. Nuoret tuumasivat vain, että nyt ei voi mitään heittää enää pois kun kaikesta voi tehdä jotakin kivaa. Siinä he ovat oikeassa, mitään ei raaski enää heittää pois kun tämän homman aloittaa.
Nyt onkin hyvä hetki unohtaa työt ja laittaa lomavaihde päälle. Eli ompelukone soimaan ja nauttimaan elämästä, vaikka se pelottaisi miten paljon tahansa!
Ihanaa kesää teille kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Käsityöaktivismi nuorisotoiminnassa
Käsityöaktivismi, mitä se on ja mihin sillä pyritään?
- Lyhyesti: Käsityöaktivismilla pyritään ottamaan kantaa maailmalla vallassa oleviin asioihin, sekä vaikuttamaan oman elinpiirin arvoihin kädentaitojen kautta.
Tämän tyyppinen asioiden käsittely näkyy tällä hetkellä vahvasti arjessani. Nuoret esimerkiksi osallistuvat vuoropuheluun sekä prosessoivat maailman tapahtumia käsiensä kautta. Tämän tyyppinen toiminta tulee olemaan tärkeässä asemassa työssäni. Mielestäni tässä ollaan nuorisotyön ytimessä.
Käsityöaktivismi nuorisotoiminnassa
Käsityöaktivismia voidaan tehdä monella tavalla, kuten esimerkiksi osallistumalla tekemään suoraan aiheeseen liittyvää projektia, tai vaikkapa työstämällä käsitöitä painottamalla niissä tiettyjä värejä, joilla ilmaisee kantansa johonkin asiaan. Työskentelyn aikana nuoret puhuvat tunteistaan, kuten ahdistuksestaan, eli asioista, jotka sillä hetkellä kaihertavat mieltä.
Kädentaitojen tarpeellisuuteen on herättävä, sillä käsityöt ei ole pelkkä väline hienomotoristen toimintojen parantamiseksi tai jumppaa aivoille. Käsitöiden kautta voimme vaikuttaa ympäristöömme. Se on turvallista yhteiskunnallista osallistumista, jota kukin voi harjoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla. On tärkeää, että nuoret pääsevät käsittelemään asioita monin eri tavoin. Tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia edistetään yhdenvertaisuutta. Tarjoamalla nuorille vain yhdenlaista toimintaa syyllistytään tasapäistämiseen yhdenvertaisuuden kustannuksella.
Käsityöaktivismi on yhdenlainen tapa ilmaista mielipiteensä vaikkapa poliittisiin asioihin liittyen. Monet sellaiset, jotka eivät syystä tai toisesta saa ääntään kuuluviin, löytävät äänensä käsityöaktivismin kautta. Hyvänä esimerkkinä käy (vähän yleistäen) juuri lapset. Käsitöillä on aina tehty politiikkaa ja pyritty vaikuttamaan asioihin. On surullista, että käsitöitä ei enää arvosteta niin paljon, eikä sen vaikutusta ympäristöön tunnisteta. Kädentaidot ovat aina se ensimmäinen asia, josta lähdetään supistamaan, kun kuvitellaan, että käsityöt alana ja harrastuksena on vain jämälankojen nypläystä. Välillä tuntuukin siltä, että halutaan poistaa yksi tärkeä työkalu, jolla lapset ja nuoret saavat ääntään kuuluviin, ja joka tuo heidät ja heidän mielipiteensä esiin.
Miten aktivismi esiintyy sosiaalisessa mediassa?
Käsityöaktivismin esiintulo on tällä hetkellä helpompaa kuin ennen ja siihen hyvänä apuna on sosiaalinen media. Erinäiset ryhmät ja kuvapankit ovat tarjonneet mahdollisuuden saada ääntään kuuluviin ja näin myös tuoda tätä yhteiskunnallista osallistumista paremmin esille.
Maailma muuttuu, mutta tiettyjen asioiden tarpeellisuus korostuu muuttuvassa maailmassa. Käsityöt ovat aina olleet terveyttä edistävää toimintaa sekä myös aktivismia. Kun avaa silmänsä näkemään, niin huomaa, että nämä asiat ovat hyvin esillä ja ympärillämme. Pidetään siis kiinni niistä työkaluista, joilla nuoret voivat käsitellä asioita. Kehotankin siis meitä kaikkia tukemaan monimuotoista ja yhdenvertaista nuoristyötä.
Rakkaudella -Melissa
Seuraa minua:


0













