VillaNanna ja Nihtisillan Aarteet
0
VillaNannan vintage-seikkailu ilmaispisteellä nimeltään, VillaNanna ja Nihtisillan Aarteet.
Aina kun maailma tuntuu vähän liialta, on hyvä lähteä pienelle seikkailulle. Ei tarvitse passia eikä matkalaukkua, vain hiukan mielikuvitusta ja tyhjä kangaskassi. Tällä kertaa tie vei minut Espoon Nihtisillan Kierrätyskeskuksen ilmaispisteelle. Siellä, jossain muovikorien ja lankakerien välissä, odotti minua aarrekartta ilman karttaa. Ja minä, kuin VillaNanna kohtaisi Indiana Jonesin, olin valmis tutkimaan!
VillaNanna ja Nihtisillan Aarteet
Seikkailu Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolle on aina pieni seikkailu, koskaan ei tiedä mitä sieltä löytyy, välillä ei löydy mitään ja välillä joutuu niska limassa kantamaan tavaraa. Tällä kertaa löydöt olivat hyvin maltillisia.
Tuulen tuivertama huivi ja ajattomuuden kutsu
- Ensimmäisenä silmiini osui pehmeä, hieman kulahtanut huivi. Se oli sellainen, jonka voisi nähdä vanhassa ranskalaisessa elokuvassa tuulen hulmuttaessa naispäähenkilön hiuksia. En voinut olla kietaisematta sitä kaulaani heti, aivan kuin se olisi valinnut minut. Ja ehkä se valitsi. Se huokui matkoja, tarinoita, junia, jotka eivät enää kulje.
Neule, joka tietää syksyistä kaiken
- Toisena koriin sujahti paksu, hiekanvärinen neule pitsinyörityksellä. Se on juuri sellainen, johon kääriytyy, kun sade ropisee ikkunaan ja keittiöstä tuoksuu kaneli. Vähän laatikkomainen leikkaus ja runsaat hihat tekevät siitä samaan aikaan romanttisen ja käytännöllisen, VillaNanna-sateenvarjojen perikuva. Tässä neuleessa voisi kirjoittaa romaania tai rakentaa puumajan, tai molempia.
*****
Kukallinen kauluspaita, pieni paluu unelmiin
- Kuin keidas kuivan kauden jälkeen: valkoinen kauluspaita, jonka kauluksessa ja hihansuissa kukkii sinisiä kukkia. Kevyesti läpikuultava, ilmava, täydellinen yhdistelmä puuvillaa ja fantasiaa. Näen jo mielessäni, miten yhdistän sen farkkuhameeseen ja punaan huuliin. Tiedättehän, sellainen päivä, jolloin haluaa olla vähän runollinen, vähän kapinallinen.
Kolme kravattia ja tarina jokaisessa solmussa
- Joskus parhaat aarteet ovat pieniä ja huomaamattomia. Löysin kolme kravattia: syvänpunaisen, tummansinisen keltaisin pilkuin ja beigen, jossa punaisia kuvioita. Ne näyttivät siltä kuin olisivat kuuluneet eri aikakausilta, eri tarinoista. Ehkä ne ovatkin, ehkä yksi niistä on nähnyt häät, toinen hautajaiset ja kolmas juhlalounaan, jossa päätettiin jotakin suurta.
- Näen jo sieluni silmin, miten käytän niitä hiuspantoina, vyönä tai kaulaan solmittuna, modernin seikkailijan tyyliin. Tai ehkä ompelen ne kiinni takin hihaan tai kauluksen reunaan, annan niille uuden elämän jossain, missä yksityiskohdat ratkaisevat.
Jakku kuin 60-luvun elokuvasta
- Viimeinen löytö oli lyhyt, napakka, vaaleanharmaa jakku. Se huokuu 60-lukua, kuin olisi karannut Jean Sebergin vaatekaapista. Täydellinen vaikka sinisten farkkujen tai kukkamekon kanssa. Sellainen, joka tekee ihan tavallisesta tiistaista vähän paremman.
Miksi ilmaispisteet ovat kuin muinaiset temppelit?
Ehkä se on se arvaamattomuus. Se, ettei koskaan tiedä mitä löytää, ja ettei mikään maksa mitään. Seikkailu, joka ei tarvitse muuta kuin avoimen mielen ja pari tyhjää käsivartta. Kierrätyskeskuksen ilmaispiste ei ole vain hylly ja laatikko, se on muistojen metsä, unelmien aarrearkku, VillaNannan oma rauniotemppeli.
Inspiraatio kierrätyksestä, ja elämästä
Tällaiset retket muistuttavat, että kauneus löytyy usein sieltä, missä sitä ei ensin näe. Jokainen ryppy kauluspaidassa kertoo tarinan. Jokainen nyöri neuleessa solmii minut kiinni johonkin pidempään jatkumoon. Ja kun vetäisen jakun päälleni tai kiepautan huivin kaulaan, en ole enää vain minä, olen osa jotain, joka jatkuu.
Kierrätys ei ole vain ekologinen valinta, se on myös poeettinen. Ja niissä hetkissä, kun löydän jonkin, mitä en tiennyt etsiväni, tunnen olevani oikeassa paikassa. Vähän kuin Indiana Jones, mutta helmet ja huivi kaulassa.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Let’s make clothes together
Let’s make clothes together! Ei, ei englanniksi. Mulla menee aivot solmuun. Otetaan uusiksi, suomeksi!
Tehdään vaatteita yhdessä!
No niin, alkaa näyttämään paremmalta. Päätin tuossa jokin aika sitten pitää vaatteiden tekopäivän ja koittaa valmistaa niin monta vaatetta päivän aikana kuin vaan on mahdollista. Kuinkas kävi? Miten paljon sain aikaan? Vai sainko mitään. En saanut paljoa aikaan, mutta jotakin sentään.
Let’s make clothes together
Ompelin topin ja hameen, yksi ompelijan kesäpäiväkirja. On päiviä, jolloin sormet kaipaavat lankaa ja neulaa, ja kun kangas alkaa elää käsissä, syntyy enemmän kuin vain vaatteita, syntyy hetkiä, muistoja ja toistoja, jotka kantavat vuosien yli. Tällä kertaa syntyi kaksi: toppi ja hame. Molemmilla oma tarinansa, oma rytminsä. Lämpimän kesätuulen kuljettamina ne hiipivät ompelupöydälle kuin ystävät, jotka eivät koskaan petä.
Ruudullinen toppi ja hame: modernia maalaistunnelmaa
Projektini oli sinivalkoruudullinen kaksikko: Toppi ja hame, jotka näyttävät yhdessä mekolta mutta taipuvat myös erikseen moneen. Kankaassa on sellaista vanhan ajan charmia, joka tuo mieleen peltojen laidan, vastaleikatun heinän ja pitkät kesäillat.
Kaavat
- Toppi: Burda style 6/2020
- korsettivyö: Burda 6/2009 ( Lisäsin vain helman )
Toppi on ihanan rento ja väljä. Parasta siinä on leveä röyhelö, joka kehystää pääntien pehmeästi. Hame taas laskeutuu rennosti, lantiolta rypytettynä, ja sen siluetti on kevyt mutta selvästi muotoiltu. Tämä kaksikko on samalla kertaa sekä ranskalainen maaseutu että suomalainen torstai, jolloin tekee mieli pukeutua kauniisti ilman sen kummempaa syytä.
Pala omaa aikaa
Jokainen ompelija tietää: kangas ei koskaan valehtele. Se kertoo heti, jos olet kiireessä tai ajatuksissasi muualla. Siksi jokainen näistä vaatteista syntyi rauhassa, keskellä tavallista päivää, jolloin oli tilaa keskittyä yksityiskohtiin. Ompelukoneen hurina on terapeuttinen, ja kun silität sauman viimeisen kerran, tunnet sen, tämä vaate jää.
Minulle vaatteiden tekeminen itse ei ole vain käsityötä. Se on oman identiteetin rakentamista, elämän hidastamista ja tilan tekemistä kauneudelle, joka ei huuda mutta jää mieleen. Vaatteeni eivät ole koskaan kertakäyttöisiä. Ne ovat osa vaatekaappipäiväkirjaa, joka kasvaa, elää ja hengittää kanssani.
Tule mukaan: tehdään yhdessä
Jos sinäkin haaveilet oman mekon, hameen tai topin ompelemisesta, niin tämä on kutsu: Let’s make clothes together. Jaetaan kaavat, tarinat ja vinkit. Kommentoi, millaisia vaatteita sinä haluaisit tehdä. Haluan kuulla juuri sinun projektistasi, oli se sitten ensimmäinen tai viideskymmenes.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua: