Oma tyyli omin käsin
Minulle ompelu on monta asiaa, yksi tärkeä asia on tehdä oma tyyli omin käsin, mutta ompeluun liittyy paljon muutakin kuin tyylin luominen itselle, sen tyylin, jota muiden on hankala jäljitellä. Voin luoda jotakin mitä ei kaupasta ihan heti saa ja tietenkin voin poistaa stressiä ja huonoa fiilistä ompelemalla. Ihanaa on myös se, kun sun fiilis nousee kun näät lopputuloksen ja tajuat, että olen tehnyt tämän ihan itse. Samoja fiiliksiä tulee siitä, kun oppii uutta. Ompelulla on myös aivoille terveysvaikutus. Pelkkä ruoka ja liikunta ei riitä aivojen hyvinvoinnille, vaan tarvitaan jumppaa erikseen. Yksi sellainen hyvä tapa jumpauttaa aivoja on juurikin ompelu.
Ompelulla saa myös ajatukset muualle, arjen hektiset vaiheet unohtuu ja voi ompelemalla unelmoida toisesta maasta, toisesta ajasta tai vaikka matkustaa maailman ympäri. Tai sitten suunnitella seuraavaa viikkoa. Tai mitä nyt ikinä samaan aikaan ajatteleekin tai ei ajattele mitään. Ompelulla on paljon hyviä puolia ja vaikka joskus epäonnistuu, voi aina hyödyntää epäonnistuneet uudelleen. Tämä homma ei ole niin vakavaa, vaikka jotkut tekee siitä kovin vakavaa, niin se ei ole sitä.
Oma tyyli omin käsin
Minun tyylini ei ole koskaan ollut samanlainen kuin muilla, vaatteeni ovat aina olleet jotakin ihan muuta mitä muilla on ollut päällään. joskus olen tosin koittanut sitä sen hetkisen muodin mukaan menoa mutta se on ollut hyvin lyhyt kestoista, myös testannut jos jollain on ollut hyvä tyyli, niin kokeillut toimiiko se minulla. Eipä ne oikeen toimi, parasta on tehdä juuri sitä ihan omaa juttua vain. Mitä vanhemmaksi olen tullut sen enemmän olen antanut mielikuvitukselle ja kokeiluille köyttä, että olen voinut tehdä ihan mitä tahansa vanhoilla vaatteilla, kankailla ja vaikka leikkuujätteelle. Tänne on hyvä ollut taltioida kaikki mitä käsilläni olen saanut aikaan.
Tämän artikkelin asu on kokonaan myös minun käsialaani, toki kaavat ovat ihan muiden tekemät, joten suunnittelu ei ole ollut tässä avainasemassa. Molemmat vaatekappaleet ovat myös kaavoista muokattuja, eivät siis ihan sellaisia mitä kaavassa on. Housut on tehty jo yli 10 vuotta sitten, paljon ennen kuin muutimme tänne Helsinkiin. Housut on moneen kertaan korjattu ja tuunattu, ennen kuin ne sitten lopulta muodoistuivat tähän pisteeseen ja näin ne saavat ollakkin.
Kaava tiedot:
- Housut: Kaava löytyy lehdestä, Suuri Käsityö 8/2013. Housut on pienennetty paljon valmistumistumisen jälkeen. Lahkeet on lyhennetty monta senttiä. Näin niistä tuli toimivammat ja kivemmat.
- Paita: Kaava löytyy lehdestä, Suuri käsityö 6/18. Paidan helma on lyhennetty reilusti ja helmaan laitettu frilla. Paita on ommeltu Euriksen miesten paitakankaasta, jota löytyi palaoista.
Nämä kaksi vaatetta yhdessä luovat ihan uuden ja erilaisen asun. Molempia voi yhdistellä muihinkin vaatteisiin ja yksi kiva yhdistelmä on tuo paita ja leveälahkiset farkut. Ja valkoisia capreja taas voi käyttää vaikka sinisen raitapaidan kanssa. Vaihtoehtoja löytyy monen monta.
Nautinnollista viikonloppua!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Village vintage
Olen jo sanonut tuossa aikasemmassa postauksessa, että minulla oli yksi kohde Fiskarsin kylässä ja nyt kerron mikä se oli. Ihana ja suloinen Village vintage putiikki Fiskarsin ylä-ruukissa. Jos haluaa uniikkeja ja yväkuntoisia vintagevaatteita, ne löytyvät täältä. Itse löysin muutaman ihanan syysvaatteen täydentämään lempivaatekaappini silältöä. Enempää ei tarvitse kun valitsee juuri ne oikeat vaatteet itselle.
Putiikki ei ole ihan torin kupeessa, vaan hiukan rauhallisemmassa paikassa. Mikä on erittäin hyvä asia. Minusta oli ihanaa kävellä pois hälinästä ja ihan rauhassa keskittyä putiikin tarjoamaan aikamatkaan. Hiljaista putiikissa ei ollut, ihmisiä meni ja tuli aika paljon. Mutta se ei haitannut yhtään. Ihastuin paikkaan ikihyviksi kun löysimme sen pienen kävelyn jälkeen. Tällaisen kuuluukin vintageliikkeen olla, ainakin minun mielestäni.
Muihin käsityöliikkeisiin emme ehtineet pyörähtää, vain torin käsityöliikkeitä ehdittiin katsella samalla kun toria laitettiin pystyyn. Muutamia ihania vaatteita ja tavaroita löytyi ja niissä hinnat kohdillaan. Käsityön kuuluukin maksaa sen oikean hinnan, oli se sitten kirppikseltä hankittu tai sitten uutena. Käsityötä ei kuulu arvioida niin, että vieressä on halppis tuote, ne eivät ole sama asia.
Village vintage
Putiikki on todella pieni putiikki, avara ja valoisa, kuin olisi jossakin huippumuodin myymälässä. Ei tunkkainen ollenkaan. Vaatteita ei ollut paikat piukassa, vaan ne oli aseteltu väljästi ja erittäin nätisti esille. Toki myymälässä ei sillä hetkellä ollut myöskään hirmuisen paljon vaatteita ja sekin oli mielestäni hyvä juttu. Kaiken ei tarvitse pursuta vaatteista, helpompi nähdä ja katsoa mitä mistäkin löytyy.
Tämä pieni putiikki on juuri sellaiselle aarteen etsijälle, joka haluaa kokemuksen. Aistit herää kun astuu myymälään sisään ja alkaa rauhassa kiertämään kauppaa ympäri, täältä löytyy hyvin yksilöllisiä ja nykymuotiin sopivia vaatteita ihan joka lähtöön. Putikkiin voit tutustua tästä linkistä. Heiltä löytyy myös verkkokauppa, mutta jos haluaa kokonaisvaltaisen kokemuksen, niin kannattaa käydä paikan päällä edes sen yhden ainoan kerran.
P.S. Härdelli on napsinut kuvia putiikin sisältä. Hän harjoittelee kovasti kameran käyttöä.
Minusta on niin ihanaa kun oma poika haluaa osallistua näin tähän touhuun. Kuvat tosin on otettu myymälän perältä, jossa on osotusparkki, sekä sovitus. Myymälä on siis kahdessa osassa, etu-ja takaosa. Alunperin ei ollut tarkoitus kuvata kaupan sisältä, mutta toisin kävi. Haluan myös, että pojan harjoittelu pääsee tänne blogiinkin esille. Sitä kun ei tiedä miten paljon joskus tulen käyttämään pojan ottamia kuvia.
Yleensä tutkin erilaiset putiikit ja museot ennen kuin lähdemme reissuun, mutta tällä kertaa ainut paikka jonka googletin oli tämä pieni ja suloinen putiikki. Tänne halusin ehdottomasti päästä. Minullahan on tapana tuoda matkamuisto joka paikasta, joko käsityötä tai sitten vintagea ja tällä kertaa tuli mukanani lähinnä juuri viimeksi mainittua mutta myös käsitöitä. Se mikä minua ihmetytti Raaseporissa, oli se, että miten ihmeessä kaikki ihanat käsin tehdyt liinat myytiin niin halvalla. Toki Tammisaaren kirppiksen isot pöytäliinat olivat jostakin kohdin kahviläikissä mutta täällä Helsingissäkin sellaisista voidaan pyytää aika paljon. Ne maksoi 1,50€/kpl ja Fiskarsin torilta ostin ihanan pellava liinan, jossa oli muurahaisen polkuja. Uskoisin sen olevan ihan uusi, taitavasti valmistettu liina ja sen hinta oli vaivaiset 8€. Miten ihmeessä näin halvalla? Ei, en ymmärrä.
Mitä ostin?
Village vintage -putiikista over size neuleen, jota on mukava käyttää leggareiden ja saapikkaiden kanssa talvella. Valkoisen hiukan erilaisen kauluspaidan sekä Leviksen farkut. Kaikki yhteensä 80€. Vaatteet erittäin hyvä laatuisia, hyvin käytettyjä ja paljon rakastettuja. Näitä rakastetaan myös täällä meillä. Kaikki näistä soveltuu myös töihin päälle. Näin voin säilyttää hyvin tyylini myös työmaailmassa nuorten kanssa.
Oikein ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:


8













