Tämä paita on kevyt kuin pinkin hattaran syleily. Niin pehmeä ja kevyt paita. Paidan rentous myös ihastuttaa, se sopii hyvin sunnuntaipäivän riennoille. Korvat saa suojaan pannalla, joka on tehty vanhan villapaidan jämistä. Paidasta tein ensin Söpölle villapaidan ja jämistä sitten pannan itselleni.

Pinkin hattaran syleily

Langat olen hankkinut vuosia sitten Lankamaailmasta. Ostin kaksi kilon pussia ja yhdestä kilosta olen neulonut kaksi paitaa ja polvisukat. Lanka on siis hyvin riittoisaa. Vaikka langassa on pääasiassa akryylia, se ei kuitenkaan ole nyppyyntynyt, vaikka paitaa on käytetty todella paljon. Nykyään en kuitenkaan osta lankoja, joissa on näin paljon akryylia tai mieluiten ei akryylia ollenkaan. Mutta koska tarkoitus on hyödyntää kaikki olemassa oleva, niin seuraava kilo on odottamassa neulontaa.

Cewec Delano 50g

• 80% akryylia
• 10% villa
• 5% mohair
• 5% alpaca

Koska lanka on liukuvärjättyä, niin halusin tehdä paidasta hyvin yksinkertaisen, sekä pitkän, että se on helppo heittää päälle leggingsien kanssa. Mahdollisimman rento paita. Olisin voinut sen itsekin neuloa ilman ohjetta, mutta en halunnut laskea silmukoita tai kerroksia, vaan pistellä menemään, joten lopulta malliksi valikoitui Moda 8/2014 malli 28. Paita oli sopiva ajatuksiini mahdollisimman perusmallista.

Sunnuntai asuni kuin hattaran syleily

Sunnuntai asuni on kokonaisuudessaan mahdollisimman rento, mistään ei pidä kiristää, vaan asussa on helppo olla. Saapikkaani olen aikanaan ostanut uutena, ovat nahkaa ja tosiaan ostettu jo vuonna 2007. Kovassa käytössä. Saapikkaita huolletaan muutaman kerran vuodessa ja niihin myös laitetaan suoja-aineet, että kestävät hyvin kosteutta. Valkoinen villakangastakki on vuosia sitten löydetty Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja on ollut kovassa käytössä myöskin. Valitettavasti takki alkaa olla hippasen liian kireä minulle. Leggarit on löytyneet Fidasta, Lepuskista jos muistan oikein.  Neule, laukku sekä panta on itse tehtyjä.

Sunnuntairetki Taivaskalliolle

Meidän kuvauspaikaksi valikoitui ihana Taivaskallio Helsingin Käpylässä. Paikka on nykyään ihana seikkailualue, jossa talvisin järjestetään laskiaisrieha ja kesällä taas siellä voi seikkaille muuten vain. Lapsille paikka on kunnon mielikuvituksen tyyssija tykkeineen ja piilopaikkoineen. Taivaskalliolle on kiva lähteä myös eväiden kanssa retkelle. Mielikuvitus lähtee liikkeelle kunnolla kun nousee tänne. Meidän Härdelli innostuu aina leikkimään sankaria ja taistelee milloin mitäkin vastaan.

Alueella on myös lampi, jonka ympärille on kiva levittää piknik -viltti ja nauttia hetken kiireettömästi eväiden kera. Näkymät ovat hienot, näkyy erittäin hyvin myös Kalasataman tornit. Upea Helsingin siluetti avautuu kauniisti ympärillä. Itse pidän kovasti näkymistä ja on hauska seurata myös Kalasataman tornien nousua näin kaukaa, kun aina ei lähelle viitsi lähteä.

Taivaskallio ei ole vain retkipaikka, historiallinen alue tai näköalapaikka, siellä on myös eri vaikeusasteisia kalliokiipeilypaikkoja. Moninaisuutensa vuoksi alueella liikkuu paljon ihmisiä, eri syistä. Helsinki pitää sisällään paljon salaisuuksia, joista ei aina tiedä.

Rentoa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Sunnuntai fiilis on meikäläisellä aina aika rento, vaikka minulle sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä ja silloin alan suunnitella ompeluhommia sekä neulehommia. Joskus tosin lähden myös kuvaamaan tehtyjä ihania vaatteita, en kuitenkaan aina. Riippuu niin fiiliksestä mitä lopulta tehdään.

Sunnuntai fiilis

Minun sunnuntain kotiasu on aina nämä ison huomion saaneet swantsit. Nämä hauskat swantsit olivat kova trendi vuonna 2013 (jos muistan oikein vuoden). Kaikki kädentaitoiset alkoivat tuunata vanhoja paitojaan housuiksi. Minä tosin päätin odottaa myöhempään ajankohtaan, kun isoin huuma menee ohi. Siinä odotuksessa vierähti enemmänkin aikaa kuin hetki. En ollut oikein valmis näille, en lämmennyt, mutta vuosi sitten kun korona pakotti ja verotti, swantsit ilmestyivät elämääni ja tein ensimmäiseni, nämä ihanat puuvillaiset swantsit. Takaisin ei ole paluuta…Jälleen suunnittelen seuraavia, vaikka kaapissa on jo kahdet. Toiset villaiset, toiset puuvillaiset.

Sunnuntai fiiliksellä mennään siis tänäänkin, toki ulos olemme menossa myöskin, niin sen mukaan vaihtuu sitten vaatteetkin. Tämä on viimeinen postaus, jossa keskityn näihin nimenomaisiin pöksyihin, jos ne seuraavat tehdään niin siirryn niihin. Mielestäni nyt on nämä housut saaneet tarpeeksi näkyvyyttä ja on aika keskittyä muihin asioihin.

Swantsien paluu…Ehkä?

Minulle näiden pöksyjen paluu oli itsestään selvyys, näitä ei sovi unohtaa mitenkään. Googlettelin jonkin hetken ja koitin löytää juttua siitä, miten nämä ovat saaneet alkunsa. Mutta eihän näistä nyt oikeasti tiedä, niin monet ympäri maailman innostuivat näistä, ettei sitä ensimmäistä ole helppoa löytää. Uskoisin kuitenkin, että ensimmäiset ovat tulleet julkisuuteen marraskuussa 2013, ainakin upea Swats dance on julkaistu YouTubeen silloin, vanhempaa en löytänyt (tai jaksanut etsiä). Tästä linkistä pääset katsomaan tämän upean tanssin. Epäilen siis, että ensimmäinen tekijä on ollut Stephen West.

Alunperin tarkoitus on ollut, että hullunkurisemmat pöksyt, sen paremmat. Minulle se sopisi myös erittäin hyvin. Mutta minusta myös hienot, kauniit ja näyttävät swantsit sopivat itselleni parhaiten. Siksi olenkin tehnyt niitä vähän toisenlaisesta vinkkelistä, tai siitä vinkkelistä mitä täällä meillä Suomessa tehtiin. Eli hienoista kirjoneuleista saatiin aika mageita pöksyjä aikaiseksi. Villaa vaan ei oikein joka aika viitsi käyttää, niin koitin tehdä myös puuvillasta. Nämä toimii niin kivasti näin kotiasuna, ulkoilussa ei niinkään. Siihen kannattaa valita aina ne villaiset.

Mukavaa Sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

LUE MYÖS:

Swantsien paluu

Villapaidasta swantsit