Sifonkia ja pitsiä
2
Paras ranta-asu sisältää sifonkia ja pitsiä. Paljon muuta ei tarvita sen lisäksi kuin uikkarit ja hattu. Yyterin reissulla meikäläinen piiloutui joka päivä ison lierihattuni alle, etten vain onnistuisi polttamaan päätäni. Paras keksintö ikinä on rantateltta, jollainen meilläkin on. Minun valkoinen herkkä hipiä ei muuten kestä rantalötköttelyä ollenkaan.
Sifonkia ja pitsiä
Varpaat uppoaa pehmeään hiekkaan, lokkien huuto kantautuu korviin ja meren tuoksu kutittelee sieraimia. Vedän hattua syvemmälle päähäni, ettei aurinko pääse tarttumaan ihooni. Kävelen hitaasti kohti rantaa dyynien takaa kuulen lasten naurun ja vilkkaan jutustelun. Tämä on Yyteri. Suomen lomakesä on vauhdissa ja lämpötila nousee kohti 30 astetta. Kyllä täällä kelpaa viettää rantalomaa.
Tuulenvire tarttuu sifonkisen tunikan helmaan ja heittele helmaa hiljaa sinne tänne. Pitsisten minishortsien lahkeet vilkkuvat aina välillä tunikan alta, kun helma nousee tuulen mukana. Asu suojaa edes hiukan herkkää hipiää ja voin kävellä rauhassa rannalla imien sisääni kaiken mahdollisen tästä rannasta, että jaksan koko pitkän ja synkän talven yli. Tiira lentää ohitseni kohti merta, etsien katseellaan ruokaa.
Mikä ihana olemisen keveys
Kesä on nautintojen aikaa, silloin annetaan jokaiselle aistille herkkuja. Kesän parasta antia on matkailu ja koronan tullessa riesaksemme, meidän perhe on alkanut nauttia lomailustaan Suomessa. Kesäinen Suomi on kyllä ihan toiseksi paras lomakohde, paras on tietenkin Krakova, mutta emme puhu siitä nyt, vaan Suomen upeasta suvesta. Siksi on ihanaa antaa myös ihon nauttia suloisista tuntemuksista, teen useasti jotakin todella herkkää, pehmeää ja suloista. Juuri sellaista, jonka tuuli voi halutessaan nostaa kohti korviakin. Helmaa siis.
Minun ranta-asuni on ommeltu jo vuosia sitten, mutta asu on edelleen kovassa käytössä. Vaikka minulla on todella herkkä hipiä ja se on suojattava aina hyvin, niin haluan siitä huolimatta näyttää kivalle ja sen vuoksi erilaisia ranta-asuja löytyy meikäläiseltä monen monta. Ensi vuonna on pitkästä aikaa suunnitteilla uusi ranta-asu, tänä vuonna enkä viime vuonna ommellut ainuttakaan. Olen halunnut käyttää näitä vanhoja, mutta sain päähäni jälleen yhden tietynlaisen ja se on minun tehtävä.
Kaavatiedot:
- Tunika: La mia Boutique, kesä 2011 tai 2012
- Shortsit: Ei kaavaa
En valitettavasti enää tarkkaan muista minkä vuoden kaava tuo tunika on, mutta ehkä jokin noista kahdesta. Voi toki olla vanhempikin lehti. Mene ja tiedä. La mia Boutique lehteä en ole enää vuosiin nähnyt myytävän missään, itse ostin sitä aikanaan Akateemisesta kirjakaupasta. Sitä tosin ei ole enää sielläkään.
Kesälläkin rannalle voi siis pukeutua kivasti, vaikka tarkoituksena on suojata ihoa paahtavalta auringolta. Vaatteiden kannattaa olla sen verran ohutta materiaalia, että kuivuvat nopeasti vaikka uikkarit olisivat uinnista märät. Itsellä on myös trikoisia ranta-asuja, mutta trikoo ei niin nopeasti kuivu mitä tällainen sifonki esimerkiksi. Asun valintaan liittyy siis muutakin kuin vain se, että se on hyvä suoja rantaravintolaan tai suojaamaan ihoa. Moni asia kannattaa siis huomioida kun valitsee ranta-asua.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Sekalaisista tekstiileistä romanttinen tunika
Ajatus lähti sekalaisista kasoista tekstiiliä, todellisuudessa tein yhdestä pellavalakanan palasesta muistaakseni vuosi sitten hameen, joka ei sitten lopulta oikein toiminutkaan niin kuin halusin. Hame lensi kaaressa tuunauskasaan odottamaan parempia aikoja, kunnes ne paremmat ajat sitten koitti ja kaivelin hamoseni esiin ja aloin väsätä jotakin ihan muuta.
Sekalaisista tekstiileistä romanttinen tunika
Tosiaan hame ei toiminut, joten purin siitä heti kuminauhan toiseen hommaan ja hame sai hilloutua rauhassa. Loppukesästä satuin löytämään pellavaisen pöytäliinan Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja siitä se ajatus sitten lähti. Kaivelin kasseja ja laatikoita, sukelsin niihin oikein syvälle ja viskelin erilaisia nauhoja, pitsejä ja liinoja ympäri ämpäri asuntoa. Lopulta aloin mallailla ja miettiä mitä laitan mihinkin. Tietenkin ensin kaivoin esiin yhden lempikaavani, joka ylläty yllätys on Burdan kaava.
Tunikan kaava: Burda 8/08
Kaavaa toki on muokattu: Hihat on tehty puhviksi ja helmaa kellotettu sekä leikattu epäsymmetriseksi, joka on minun suosikki helman malli. Kun kaava oli valittu, muokkaukset tehty kaavaan, niin ei muuta kuin leikkelemään ensin pöytäliinaa. Sen jälkeen ompelin osat toisiinsa ja kiinnitin helman. Tämän jälkeen leikin jälleen saksilla ja leikkasin summissa ja suurieleisesti helman miten sattuu. Näin tunikasta tuli kevyempi sekä näyttävämpi.
Tämän jälkeen kiinnitin sinne tänne kauheat määrät pitsinauhaa ja pitsi liinoja, tässä hommassa enempi on parempi ja siksi voin lisätä näitä myöhemmin lisää. Tunika voi siis muuttua vielä moneen kertaan vuosien aikana kun innotun ottamaan sen työn alle. Mutta tällä kerralla pitsin määrä riitti ja tunika odottamaan hetkeä, jolloin se on parhaimmillaan ja nythän se sitten tuli se hetki.
Rönsyilevää romanttista bohoa
Kyllä, tämä on sitä meikäläisen ykkös tyyliä, jossa viihdyn kaikkein eniten. Parasta on se, että tunikan kanssa voin yhdistää ihan mitä tahansa. Tosin useimmiten laitan leggarit, nyt tein samoin. Ehkä tarvitsen tämän kanssa myös pussihousut saman tyyppisestä kankaasta. Olisi vielä enemmän meikäläisen asu sen jälkeen. Mutta saa katsoa mitä kaikkea tämän ympärille keksinkään. Mutta tällä mennään eikä meinata. Toki jotkin toisenlaiset kengät olisi parempi valinta kuin Dr Martensit, mutta en halunnut ottaa mukaan niin kovin monia kenkiä. Lenkkarit, läpärit sekä sandaalit riitti reissulle.
Aamu jona oli tarkoitus lähteä Poroholman leirikeskuksesta ajelemaan kohti Yyteriä oli lämmin ja aurinkoinen, joten tämä ihana romanttinen tunika toimi todella hyvin ajomatkalla. Tunika ei ollut kuuma, vaikka materiaali onkin vähän paksuhkoa. Minulla oli oikein sellainen fiilis, että juoksentelen viljapellolla nauraa rätkättäen. Voitte vain kuvitella sen hidastetun videon jossa meikäläinen koittaa hyppiä pellolla kuin kauris… Joo, ei ehkä sellainen todellisuus sitten kuitenkaan, ehkä meikäläisen hyppiminen näyttäisi enemmän lehmän hyppimiseltä. Mutta niin kuin näette, sekalaisista tekstiileistä saa tehtyä vaikka vaatteita halutessaan. Kaikelle kannattaa antaa mahdollisuus olla jotakin muuta.
Tämä tunika oli minulla päällä myös kesäkuun sambakarnevaaleilla.
Rentoa torstaita kaikille!
Seuraa minua: