Mekkotehtaan Helmat -kirja
10
Tämän kesän hitti on Mekkotehtaan Helmat -kirja, jota odotti ompeluväki kuumeisesti ja kun se vihdoin tipahti minullekin postiin, niin olihan siitä ihan pakko lopulta ommella edes se yksi mekko. Toki ompelen lisääkin mutta ompeluhommat ovat vähän valitettavasti jääneet unholaan toistaiseksi. Korjaushommia vain olisi nyt tehtävä ja ne eivät maistu.
Mekkotehtaan Helmat -kirja
Odottelin ensin, että muut alkavat tehdä kirjan malleja ja luin ahkerasti mielipiteitä ja kaavojen mitoituksista. Kaikki olivat sitä mieltä, että kaavojen koot pitävät kutinsa, joten päätin piirtää sitten sen oman koon ja valitsin malliksi mekon nimeltä Vilja ja kankaaksi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta löytyneen verhon. Ja ei kun hommiin. Jo leikkuu vaiheessa aloin hiukan miettiä, että tulikohan nyt leikattua väärän kokoinen, mutta luotin siihen mitä sanottiin ja jatkoin hommia.
Päätin kesken leikkuun, että omasta mekostani teen maksimekon, kun se on kirjassa mini ja tällä ajatuksella jatkettiin. Sain mekon valmiiksi, malli on helppo tehdä vaikka on aikaa vievä malli. Se on kuitenkin suhteellisen helppo toteuttaa. Sovin mekon ja minähän hukuin siihen. Ei muuta kuin pienentämään reilusti. Eli minulle olisi hyvä ollut, että olisin sittenkin mittataulukosta valinnut kaksi numeroa pienemmän mitä mitat ohjeisti. Minun pitäisi aina muistaa se, että vaikka olen tuhti tyttö, niin olen kuitenkin aika pikkuinen.
Mielipiteet lopputuloksesta
Mekko on edelleen liian iso, ehkä joskus innostun sen pienentämään kunnolla tai sitten annan olla vain sen sellaisena kuin on. Onhan tämä kuitenkin ihana kesämekko ja sopii hyvin hellepäivään. Toistaiseksi mekko roikkuu minulla kotimekkona, joka on kiva vain heittää niskaan kun tulee kotiin ja sisällä on 24 astetta lämmintä. Suunnitelmissa oli ommella pari muutakin mekkoa kesäksi tuosta kirjasta, mutta enpä ole ehtinyt sitä hommaa tekemään. Ompelu ei maistu.
Pidän mekosta kuitenkin, vaikka iso onkin ja ehkä olisi pitänyt tehdä siitä sittenkin minimallinen, mutta ei tämä lopulta minua haittaa vaikka olisi millainen, puuvillakin taitaa lopulta olla hiukan väärä materiaali tähän mekkoon, sillä se on aika tönkkö. Mitä luulet, olisiko toinen materiaali ollut parempi tähän?
Vielä esittelen muutaman ihanan kesävaatteen ja pikku hiljaa siirryn syksyn ihaniin asuihin. Siitäkin huolimatta, että on vielä kauniit helteet. Olen nimittäin luvannut esitellä täällä blogissani millaiset ihanat löydöt olen tehnyt Fidasta. Silloin keskityin vain syksyyn ja syksyn väreihin. Jos haluat kurkata jo nyt mitä ostin, niin olen julkaissut kummallisen videon aiheesta. Linkki tässä. Kuitenkin vielä kuvaan ne tänne blogiinkin kunhan helteet hiukan helpottaa.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Esittelyssä Fibre Mood no. 15
Esittelyssä Fibre Mood -kaava, jolla olen ommellut miesten paitakankaasta ja Fibre Moodin kaavaa käyttäen. Olen jo vuosi sitten innostunut näistä kaavoista ja ostan tulevaisuudessakin samoja lehtiä. Kaavat ovat helppoja, ompelukaan ei niin kovin haastavaa (toki vaikeampiakin töitä löytyy) mutta siitä huolimatta vaatteet ovat näyttäviä.
Esittelyssä Fibre Mood no. 15
Tästä lehdestä olen ommellut vain yhden vaatteen, muuta en ole ehtinyt. Siitäkin huolimatta lähes kaikki lehden mallit ovat sellaisia, että voisin ne tehdä. Mekon halusin olevan hiukan mallikuvaa tönkömpää kangasta, joten valitsin miesten paitakankaan, jota sattui olemaan minulla kaapissa iso määrä. Sain siitä hyvin itselleni tämän mekon.
Kaava:
- Fibre Mood no.15
Malli:
- Edda
Olin jo pidempään toivonut itselleni mekkoa, joka on rento, löysähkö ja siinä on isot pulleat hihat. Minä kun niin rakastan ilmapallohihoja. Ja mahtavinta on se, että tässä paitakankaassa on ihania kuvioita ja värejä. Näin voin yhdistää mekon kanssa vaikka ja mitä. Myös syksyyn mekko sopii hyvin. Fällyä vaan alle enemmän ja ei muuta kuin menoksi.
Virkattu laukku ja mustat Dr. Martensit
Kun sain mekon valmiiksi, näin jo sieluni silmin, että yhdistän mekon kanssa mustat sandaalini sekä itse virkatun mustan hihhulilaukun. Päälaelle keikkumaan oli laitettava tiukka nuttura hiusdonitsilla tietenkin. Hiusdonitsin olen virkannut itse myöskin. Nykyään en mitään muuta enää käytä. Tämä on minulle ehkä vähän erilaisempi tapa pukeutua, mutta viihdyn myös tällaisissa vaatteissa oikein hyvin. Siitäkin huolimatta, että mekko on hyvin väljä ja voi luoda epäedullisenkin näyn kun kuljeskelen pitkin katuja. Mutta itse tykkään ja se onkin se tärkein.
Parasta tässä mekossa on nyt se, että kun valitsin tällaisen miesten paitakankaan, niin hihat todella nousee kauniisti pussiksi ja pysyy paremmin pussina, ettei heti valahda hassun näköiseksi käsiä vasten. Odotan myös jo vähän syksyä, että voin pukea mekon kanssa paksut värikkäät sukkikset ja maiharit tai sitten jotkin muut pitkävartiset saapikkaat. Kaikkea pitää kokeilla. Uskon, että mekon ulkonäkö muuttuu hienosti kun sen yhdistää muihin elementteihin, kuten vaikka poolopaitaan mekon alle tai mekon päälle liivi. Pitää testailla kaikkea.
Mutta mitäpä sanotte tästä mekosta?
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua: