Treffit pitkästä aikaa, vihdoinkin kahdestaan. Parisuhteen yhteinen aika, mitä se on? Syötävää? Miksi tällaista yhteistä aikaa pitää olla ja mitä silloin tehdään? Eikö aviopari ole aina yhdessä, kun ovat kerran saman katon alla?

Treffit pitkästä aikaa

Me olemme olleet 15 vuotta naimisissa ja liitto olisi kaatunut kauan sitten, jos me ei oltaisi voitu koskaan olla kahdestaan. Yhteistä tekemistä ilman lapsia on vaalittava ja tehtävä välillä jotakin aikuisten juttuja, ei vain mennä lasten menoja. Pitää muistaa myös omaa puolisoaan. Tosin me emme ole koskaan oltu siinä tilanteessa, että olisimme olleet vain me kaksi, minullahan oli jo kaksi pientä lasta kun mieheni tuli kuvioihin mukaan. Hän oli myös hyvin nuori, vain 23 vuotias, kun menimme naimisiin, minä taas olin 33 vuotias kahden lapsen äiti.

Mieheni hyppäsi siis suoraan syvälle perhe -elämään kun menimme naimisiin. Se oli kovaa oman paikan etsimistä, mutta hyvin voitettiin esteet ja tässä nyt ollaan. Isoimman haasteen edessä, nimittäin koronan. Koronan aikana on monet parisuhteet päättyneet ja ihmiset ovat eronneet, syitä on varmasti monia ja varmasti ihan oikeita päätöksiä. Myös meille korona on aiheuttanut haasteita ja isoja muutoksia elämäämme. Siksi parisuhdetta on huollettava nyt paljon.

Treffeille lompsis

Yksi meidän tapa parantaa suhteen laatua, on mennä treffeille, erilaisille treffeille. Tällä kertaa suunnistimme Helsingin keskustaan, Töölönlahden rannalle kävelemään ja siitä nauttimaan kuoharia sekä lämpimäisiä Cafe Taideterassille. Ei sen tarvitse siis olla mitään niin ihmeellistä, tämäkin on ihana kun katselee ympäristöä ja on silti omassa maailmassaan. Ilma oli aivan ihana ja nähtiin Töölönlahtea vähän eri kohdasta. En nimittäin ole koskaan siinä kohtaa lahtea pyörinyt, missä nyt olimme.

Oli kiva unohtaa hetkeksi arki kunnolla, ei lapsia, ei työtä, ei yhtään mitään. Vain me kaksi. Elämme mieheni kanssa niin eri kellon aikaan, että useasti meillä on tilanne se, että näemme toisiamme viikolla erittäin vähän, vain muutaman tunnin ja silloinkin olemme aika väsyneitä, että molemmat ovat lähinnä koomassa jossain nurkassaan. Siksi tällaiset irtautumiset ovat tärkeitä. Välillä pidempään ja välillä riittää muutama tunti.

Minun koronamekkoni

Pakko on kertoa vielä mekostani, jonka laitoin päälleni treffeillemme. Ensimmäinen koronakevät oli minulle aika raskas siinä mielessä, että silloin sulkeutui kaikki kirpparitkin ja jotenkin meikäläisellä meni aivot ihan solmuun siitä asiasta ja paniikin omaisesti sitten kävin ostamassa muutaman kerran vaatteita uutena. Se oli vain se muutama kerta mutta sekin muutama oli ihan liikaa minulle. En kuitenkaan näitä vaatteita meinaa jakoon laittaa, vaan käytän ne loppuun. Nämä vaatteet tosin on laitettu muista vaatteista hiukan erikseen ja nimetty korona vaatteiksi. Ostin siis pari mekkoa, housut sekä paidan ja parit kengät. Korona vaatteita.

Tämä ihana mekko tuntui olevan sopiva tähän menoon, mekon kanssa sopi hyvin maiharini, joissa olen koko talven kulkenut. Ihan parhaat popot ikinä. Ja minireppu keikkumaan selkään. Menoasu on täydellinen. Tällaiset mekot ovat minun ihan lemppareita.

Nautinnollista lauantaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

LUE MYÖS:

Helsingin helmi Cafe Taideterassi

Helsingin helmi Cafe Taideterassi sijaitsee Linnunlauluntiellä Töölönlahden rannassa. Jos arvostat erikoisia ja upeita kahviloita, tämä on yksi sellainen. Mahtava aikamatka menneeseen maailmaan, upeita taideteoksia sisätiloissa ja ulkona olevalta terassilta on upeat näkymät Töölönlahdelle. Tämä upea kahvila tarjoilee herkulliset suolaiset ja makeat, ihanan tunnelman ja näköalan, jota ei ole missään muualla.

Tämän upean Sinisen huvilan osti veljekset Jorma Helenius ja Lasse Helenius. Kovan työn jälkeen huonossa kunnossa ollut huvilavanhus nousi jälleen loistoonsa ja nyt me saamme myös nauttia tämän Sinisen huvilan tarinoista kahvilan muodossa. Cafe Taideterassia voit seurata heidän omilla kotisivuillaan, kannattaa myös osallistua heidän erilaisiin arvontoihin sekä kisoihin. Heidän sivuille pääset tästä!

Helsingin helmi Cafe Taideterassi

Osallistuin jouluna Taideterassin arvontaan ja voitin lahjakortin heille. Olin aivan innoissani asiasta, olimmehan kerran vahingossa löytäneet tämän kahvilan ja rakastuimme paikkaan. Koska kevät ei ollut helppo ja unohdinkin koko asian kevään koronatoimien vuoksi, olin niin iloinen kun tyhjentelin sähköpostia ja löysin lahjakortin uudelleen. Ja eilen oli se päivä, kun meillä oli vihdoin aikaa toisillemme ja lähdimme tietenkin heti treffeille ja mikä onkaan paras paikka viettää treffejä kuin Taideterassi.

Jotenkin vain tuossa kahvilassa aika pysähtyy, eikä mihinkään ole enää kiire. Saa nauttia kesästä kiireettömästi nauttien. Ja heidän herkut vie kyllä mennessään. Olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon, onneksi vatsalla on oma elämä ja osaa sanoa milloin menee överiksi. Istuimme hiljaa, nautiskelimme jokaisesta suupalasta, joka suuhun laitettiin. Oli niin hyvää, ettei saanut yhtään sanaa suustaan.

Upea Sininen huvila

Kahvilan sisätilat ovat kuin henkäys menneistä ajoista, voin nähdä miten naisten pitkät mekot laahaa lattiaa ja taftin kahina kuuluu joka puolella. Ihanien leivonnaisten ja pullien tuoksu leijailee pitkälle ulos, se johdattaa jokaisen kahvilaan sisälle. Taulut kertovat omaa tarinaansa ja niissä silmät viettää pitkään, niistä löytää paljon tarinoita, jotka voi ottaa mukaansa ja jotka voi kirjoittaa oman päiväkirjan väliin. Kepeä puheensorina ottaa meidät vastaan terassilla, kun kannamme herkkumme pöytään. Puheensorinaan yhdistyy myös lintujen sirkutus. Mikä ihana tunnelma.

Täällä rauhoittuu, kaupungin melske jää puiden taakse, sitä ei kuule tänne. Täällä saa kiireettömästi nauttia, sukeltaa menneeseen maailmaan. Laittaa päähänsä sen suuren lierihatun ja avata pitsisen päivävarjonsa, höpötellä varpusille tai olla vain hiljaa ja katsella alas Töölönlahdelle, jossa lipuu hitaasti joutsenperhe sekä sup-laudat sulassa sovussa.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi