Seinäjoen käsityömessut
6Kaupallinen yhteistyö: Seinäjoen käsityömessut
Kaupallinen yhteistyö: Seinäjoen käsityömessut
Seinäjoen käsityömessut, ihan uusi asia minulle. En ole koskaan ennen ollut käsityömessuilla, enkä myöskään Seinäjoella. Eli kaksi uutta asiaa, kaksi uutta seikkailua oli tiedossa viime lauantaina kun hyppäsin junaan ja lähdin kohti Seinäjokea. Jännitys oli valtava tällaiselle introvertille, joka mieluummin pysyy omissa oloissaan kuin sukeltaa ihmisvilinään.
Seinäjoen käsityömessut
Aamulla kello 6.19 juna lähti puksuttamaan kohti Seinäjokea. Menomatkalla halusin olla rauhassa ja nauttia vain olostani leväten. Siksi hiljainen paikka, oma paikka. Koko osastolla meitä ei ollut kuin muutama henkilö. Sain rauhassa rentoutua pitkän matkan aikana. Oli toki minulla mahdollisuus katsella videoita ja pelata, virkkaushommatkin otin mukaan. Vaikka en sitten juuri virkkaillut, vaan lepäilin menomatkan. Seinäjoelle päästyäni lähdin kävelemään kohti Seinäjoki Arenaa. Palttoot roikkumaan ja ei kun kiertämään.
Messuilla oli mukana muitakin vaikuttajia, kuten Jaana Talvitie ja Tuija Mäki. Pääsimme siis tutustumaan messuihin omalla tavallamme ja pääsimme yhdessä myös lavalle kertomaan käsityöharrastuksestamme. Oli aivan mahtavaa tutustua käsityövaikuttajiin ja luoda kontakteja. Tuijan kanssa kiertelimme yhdessä messuja sen jälkeen kun olin ensin istahtanut neulan alle. Tosiaan, olin varannut paikan tatuoinnille tuon päivän aikana ja sen vuoksi lähdin hyvissä ajoin paikalle, jotta ehdin myös kiertämään aluetta hyvin.
Päivän asuna oli vanhoista farkuista valmistettu korseletti, valkoinen over size kauluspaita ja mustat itse tehdyt korkeavyötäröiset housut. Asu vaati myös ison määrän eri pituisia helmiä.
Mitä jäi käteen?
Käteen jäi vaikka ja mitä, muutakin kuin se tatuointi. Olin ennen reissua jo kirjannut ylös omat tärppini, jotka kiersin tietenkin heti ensimmäisenä. Muutaman asian vien myös töihin nuorille, varsinkin Woolning -ohjelma toisi nuorille hyvän avun kun suunnittelevat neuleita. Mutta löysin paljon muutakin mielenkiintoista kuin vain omat tärppini, joihin tutustuin jo ennen reissua.
Tärpit:
- Tiina Rikala näyttely, @latexbytiinarikala
- Sanna Partanen näyttely, @ssipe_
- Woolning @woolning (Linkki ohjelmaan)
- Kaksosflikat @kaksosflikat
- neuloosisko, @neuloosisko
- Zero Waste Auntie, @zero.waste.auntie.miieli
- Ja tatuointi @bitebacktattoo osastolla.
Vaikuttajat:
- Jaana Talvitie @jaanaknits
- Tuija Mäki @varikaskadenjalki (Linkki blogiin)
Ehkä se kaikkein jännittävin osio oli se, että meitä vaikuttajia haastateltiin neulelavalla. Haastattelijana toimi Strömssöstä tuttu Lee Esselström. Kysymykset olivat helppoja ja jutustuelu rentoa, vaikka ensin jännitti ihan hirmuisesti, että miten tämä nyt oikein menee. Haastattelun jälkeen singahdin tattoo-osastolle ja sain käsivarteen uuden tatuoinnin, taas. Kolmen viikon aikana on tullut kolme tatuointia kehoon. Tämä viimeinen liittyy harrastukseeni ja sen esittely tulee piakkoin, kunhan tulee kunnolla ensin terveeksi. Loppusuoralla ollaan jo. Tatuoinnin jälkeen seikkailin Tuijan kanssa vielä siellä ja täällä. Oli kiva tutustua muihin vaikuttajiin ja vihdoinkin olla myös mukana käsityömessuilla, varmasti tulen toistekin.
Osa kuvista on kuvannu Linda Mäki @lindamarialexandra
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Syksyn tuntua Porvoossa
Viime sunnuntaina syksyn tuntua oli jo ilmassa kun lähdimme viettämään yhteistä aikaa Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoo on meillä joka kesäinen paikka, mutta tänä kesänä emme sinne menneet, tästä syystä mies ehdotti, että lähdetään käymään ja mennään syömään.
Syksyn tuntua Porvoossa
Tultiin Porvooseen aika myöhään iltapäivästä, joten oikeastaan kaikki paikat olivat suljettu, joitain turisteja vilisteli siellä täällä ihmettelemässä tätä suloista pientä paikkaa. Me lähdimme vanhan kaupungin laitamille kävelemään ja löydettiin meille ihan uusi asia nimittäin Porvoon linnanmäki. Sinne piti siis sukeltaa katsomaan vähän historiikkia tästä alueesta. Eihän siellä enää mitään muuta ollut kuin kumpu mutta uutta opittiin paljon.
Se olikin sitten tämän reissun ainut yleissivistävä pyrähdys ja kun laskeuduimme kumpareelta alas, alkoi massukka kurnia sen verran voimalla, että päädyimme linnanmäen läheisyydessä olevaan ravintola Saltiin. Tässä paikassa emme olekkaan vielä olleet, joten innolla tutkimme ruokalistaa. Päätimme ottaa koko menuun, sillä heillä oli juuri vaihtunut syysmenu, pakko oli maistaa. Ja voin muuten lämmöllä suositella tätä ravintolaa, hyvää ruokaa, hyvä tunnelma ja aivan ihana henkilökunta.
Menu ei ollut kauhean kalliskaan ja maku oli todella hyvä. Nautin jokaisesta palasta minkä suuhuni laitoin, samalla suunnittelimme seuraavaa matkaa, milloin ikinä se sitten onkaan ja muutenkin otettiin ihan rennosti. Arki on meillä niin kauhean hektistä, emmekä niin hirmuisen paljon toisiamme nää viikolla. Tämä oli kyllä aivan ihana irtiotto, vaikka ei koko päivää kestänytkään.
Syksyinen päivän asu
Minulla oli jo aamusta lähtien tarkka visio siitä, millaiseen asuun sonnustaudun, kun lähdemme Porvoon katuja kulkemaan. Sateisesta päivästä huolimatta päätin laittaa sellaisen asun, joka on enemmän siirtymäasu tulevaan syksyyn. Sillä ihan vielä ei ole niitä kurjia syksyisiä päviviä, mutta pian nekin tulee. Tosin, minulla on vielä kaikki ihanat syys -ja talvivaatteet varastossa, joten on ihan pakko yrittää pukeutua lämpimästi kesävaatteilla.
Asu:
- T-paita: Prisma
- Farkkuliivi: UFF
- Hame: Itse tehty ilman kaavaa
- Trenssi: UFF
- Vyölaukku: Globe Hope
- Kengät: Dr Martens
Olin juuri perjantaina ollut ottamassa uusia tatuointeja ja sain ihoteipistä kauheat allergiaoireet, joten oloni oli todellisuudessa ihan hirvittävä. Ihoni sattui, kuumotti ja teki mieli repiä ne osat ihosta pois, jossa teippiä oli ollut. Tatuoinnit siis voivat hyvin, mutta iho ympärillä oli kauheassa kunnossa. En varmasti unohda tuota koskaan. Onneksi nyt iho on jo paremmassa voinnissa, eikä ihoteippien jälkiä enää oikein ole. Mutta vaikka olo oli kurja, niin nautin silti tuosta reissusta. Oli tosi kivaa olla vain yhdessä.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: