Vuoden 2024 matkailu ja retkeily
2
Vuoden 2024 matkailu ja retkeily -kooste on vuosiraporttien viimeinen. Tämän jälkeen voinkin todeta, että vuosi on ollut aika ihana, vaikka sitä varjosti meikkä mandoliinin heikko terveydentila. Tosin terveydentila myös on rajoittanut paljon erilaisia retkeilyjä. Työn puolesta tulikin juostua siellä täällä monessa paikassa.
Vuoden 2024 matkailu ja retkeily
Viime vuoden ne kaikkein parhaimmat hetket olivat ehdottomasti hääpäivä ja Yyteri. Odotin Yyterin matkaa innoissani ja meillä oli tosi hauskaa. Tänä vuonna emme sinne mene kun on muita suunnitelmia. Viime vuonna myös työnpuolesta tuli käytyä vähän joka puolella, olin ekaa kertaa myös Tampereella Nuoripäivillä, mutta vietin aikaani kivasti tiputuksessa, kun ilmeisesti sain ruokamyrkytyksen. Mutta mitä kaikkea tuli puuhattua ja nähtyä?
Pakkaspäivä luonnontieteellisessä museossa
Härdelli halusi ehdottomasti päästä kyseiseen museoon. On pikkuruisena poikana ollut ja halusi fiilistellä sitä omaa pikkupoikalapsuuttaan. Nyt ei museossa ihan niin pitkään mennyt aikaa mitä silloin joskus aikanaan ja kaikkein eniten kiinnosti myrkkyhämähäkit, vaikkei niitä nähtykkään, edelleenkään.
Supersankareiden universumissa tapahtuu
Tanssin talossa käytiin nautiskelemassa ja ihmettelemässä teatterin huumaa. Tarinallinen sirkus oli hauska, lapsille suunnattu juttu. Oli kuitenkin kiva käydä katsomassa ja kokemassa.
Designmuseo
Koska nyt myös mieheni hankki eduillaan museokortin, niin on paljon helpompi pyöriä museoissa mitä ennen. Ei tarvitse miettiä hintoja, eikä myöskään sitä, että onko sitä rahaa vai ei. Ei muuta kuin vaatteet niskaan ja menoksi.
Niin paljon kaikkea
18 -vuotis hääpäivä
Helmikuussa taas vietimme tuttuun tapaan hääpäivää. Miten se aika meneekin näin nopeasti? Ei meinaa pysyä perässä ollenkaan. Miltä meidän hääpäivä näyttikään viime vuonna?
Sinebrychoffin taidemuseo
Sinebrychoffin taidemuseo oli upea. En ollut ennen täällä käynyt, silloin kun asuimme Pohjois-Helsingissä, niin tämä museo tuntui niin kaukaiselta. Nyt se on ihan meidän vieressä. Tietenkin sinne piti mennä heti.
Ateneum
Komas museo tälle vuodelle löytyi Helsingin ytimestä. Pakko myöntää, että en ole vuosiin käynyt Ateneumissa. Viimeksi silloin kun oli Tove Janssonin näyttely. Mutta Eero Järnefelt kutsui minua sinne ja oli kyllä upea näyttely kaikin puolin. Opin paljon asioita
Kesää kohti ja Yyteriä
Keväällä tosiaan oltiin työn puolesta niin Tampereella kuin Turussakin. Molemmilla kerroilla olinkin kipeänä. Turussa sain auringonpistoksen ja lämpöhalvauksen. Joten pientä pelkoa minulla on, että työreissuilla tulen kipeäksi.
Päiväretki Tallinnaan
Toukokuussa alkoi jo vähän harmittamaan ja hypättiin laivaan. Kohteena helppo Tallinna. Nyt kun asustelemme tässä ihan sataman tuntumassa, on helppo siirtyä Tallinnaan. Reissu oli ihanan rento, eikä meillä ollut kiire mihinkään.
Helsingin sambakarnevaalit
Tänäkin vuonna osallistuin huoltajan roolissa karnevaaleille. Ja tietenkin samba Cariocan huoltajana. Carioca muuten voitti suomenmestaruuden! Mahtavaa!
Illallisristeily
Me yleensä mennään lounasristeilylle vappuna, mutta jotenkin vappu vaan tuli ja meni. Ei tajuttu ollenkaan koko hommaa. Mutta juhannusristeilylle sitten hypättiinkin ja oli ihanaa. Ei ole väliä onko se ajankohta milloin. Parasta on kun sinne pääsee.
Vuoden kohokohdat: Yyteri ja häät
Yyteri
Yyteri oli meidän vuoden kohokohta. Oli ihan yhtä mahtavaa kuin oli silloin road tripin aikaankin. Nyt vain oli vielä lämpimämpää. Yöuinnit oli ihan mielettömät. Poika innostui kerran riehumaan veteen minun kanssa. Alkaa tuo poika olla vähän vanha ilmeisesti.
Ahlainen
Viimeksi vierailimme Reposaarella, nyt suuntasimme Ahlaisiin. Ei siellä ollut oikein mitään nähtävää, mutta tulipahan käytyä. Tai sitten emme vain osanneet ja ymmärtäneet mitä siellä on.
Intiimit häät
Esikoiseni meni naimisiin kesällä ja niitä lähdimme tietenkin viettämään. Kyynelille ei ollut loppua kun pieni muru käveli alttarille pikkuveljensä saattelemana.
Perhepäivä Korkeasaaressa
Lintsipäivät muuttuivat yllättäen Korkeasaaripäiviksi. Nuoripari saapui Helsinkiin, niin lähdettiin kiertämään Korkeasaarta, dinosaurukset piti kovaa meteliä.
Vuosi 2024 lähenee loppuaan
Vuosi lähenee loppuaan ja vaikka on sellainen olo, ettei mitään ole tehnyt tai nähnyt, niin kyllä vain oikeasti tuli puuhattua vaikka ja mitä. Myös siis työnpuolestakin. Olin ensimmäisen kerran koskaan Laguunissa, käytiin nuorten kanssa Suomenlinnassa sekä Pentalassa. Nuuksion leiri kaikkine vaelluksineenkin oli onnistunut.
Pikareissu Tallinnaan
Ja taas suunnattiin Tallinnaan. Täytyy sanoa, että viime vuosi on mennyt Helsinki Tallinna välissä. Nyt saa kyllä hetkeksi Tallinna jäädä. Mennään välillä muuallekin. Mutta kivaa oli silti!
Lintisillä
Ehdittiin me sitten lopulta käymään Lintsilläkin. Ei me siellä laitteisiin menty, kierrettiin ja ihmeteltiin vain. Syötiin ja kuvailtiin. Ei sen tarvitse tämän ihmeellisempi olla. Ensin tosin ajateltiin ostaa laiteliput. Mutta sekin sitten jäi, kun puuhaa oli ilman laitteitakin.
Syksyinen Porvoo
Ekaa kertaa koskaan, oltiin Porvoossa vasta syksyllä, kun turistit olivat vähitellen siirtymässä muualle. Tyhjät kadut ja hiljaisuus oli tullut Porvoon kaduille.
Seinäjoen käsityömessut
Ekaa kertaa koskaan, osallistuin käsityömessuille, oli aivan ihanaa tavata myös blogikolleega ja kiertää hänen kanssaan paikkoja. Otin uuden tatuoinninkin. Palataan asuuni myöhemmin.
Suomen kädentaidot -messut
Nuorten kanssa lähdettiin työn puolesta Tampereelle messuille. Tämä olikin minulle hiukan liikaa. Onneksi ei tarvitse mennä kuin kerran vuodessa. Tai kaksi. Tai….En ole varmaan koskaan ollut niin väsynyt kuin olin tämän reissun jälkeen.
Joulu Tallinnassa
Niin kuin totesin ylempänä, tuli käytyä Tallinnassa oikein urakalla. Suomessa ei oikein joulun aikaan ole enää mitään, siksi matkustan mieluusti muualle, koska on tekemistä. En välitä möllöttää kotona, kun joulu ei silleen ole minun juttu.
Vuoden 2024 matkailu ja retkeily
Vuoden 2024 matkailu ja retkeily -kooste on valmis. Koosteesta puuttuu kaikki leffassakäynnit, sekä kirppistelyt ja kävelyt. En niistä muutoinkaan juuri kirjoittele blogiin. Kesä oli meille erikoista aikaa, sillä keskityimme lähinnä pyörimään Helsingin keskustassa. Tästä on niin helppo tallustella sinne. Polkupyörät jäivät siis täysin käyttämättä. Ehkä tänä vuonna sitten tulee taas noustua pyörän selkään.
Mahtavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
Todellisuudessa ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt, vaikka kivaa meillä oli silti. Kirjoitin joku aika sitten meidän lyhyestä Tallinnan matkasta ja miten kivaa meillä oli ja mitä kaikkea puuhastelimme. Matka ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti ja itkuakin väännettiin. Nyt haluankin kertoa matkan nurjasta puolesta.
Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
Useasti blogiin kirjoitetaan kaikki se kiva ja mahtava ja jätetään kaikki negatiivinen pois. Kommelluksia aina sattuu ja tapahtuu kun lähdetään reissuun ja siksi haluankin avata vähän verhoa siitä, että kaikki ei meillä mennyt ihan putkeen, vaikka lopputulos oli kuitenkin ihan hyvä ja niitä parhaita asioita muistellaankin mieluummin kuin huonoja. Se onkin se tarkoitus, ei niin kään se, että kaikkea sattui ja tapahtui. Mutta katsotaan mitä sähllystä meillä oli, tai oikeastaan minulla nyt lähinnä kohellusta oli sen verran paljon, että vieläkin joudun kärsimään niistä.
Miesväki sairastui viikkoa ennen matkaa ja minä sitten lopulta kaaduin sänkyyn myöskin muutama päivä ennen matkaa. Taisin olla vielä puolikuntoinen kun lähdimme ja minä kovassa päänsäryssä, joka ei tuntunut helpottuvan millään, vaikka lääkettä otinkin, nukkuminen oli aika vähäistä, joka myös toi tuota särkyä lisää. Päästiin hienosti kuitenkin Tallinnaan asti, minä torkuin sitting loungessa tyytyväisenä. Tallinnaan saapuessamme, veimme laukut Tallinn city Apartmentsin laukkusäilytykseen ja ei muuta kuin kiertelemään maailmaa.
Kohellus alkoi
Olimme pyörineet ja hyörineet muutaman tunnin kun tajusin, että onko lääkkeeni mukana. Minulla ei ole kilpirauhasta, joten joudun syömään lääkkeitä ja ei auttanut muu kuin lähteä kaivamaan matkalaukkuja. Koska nuo säilytykset ovat maksullisia, niin poika lähti torille pienentämään seteliä ja me tongimme matkalaukkuja. Onneksi lääkkeet löytyi ja poika sai syödä pahaa tikkaria. Huojennus oli suuri ja ei muuta kuin sukellus Tallinnan maailmaan. Minulla oli ihanat mustat nilkkurit jalassa, mutta katukivetys teki tehtävänsä ja korko jotenkin upposi mukulakivien väliin ja jalka lähti alta. En kaatunut, mutta kenkä meni rikki. Koitin vielä hetken kävellä kengällä, koska minulla tosiaan vaihtokengät olemassa. Eihän siitä mitään tullut, joten kenkäkaupoille mars.
Kenkäostojen jälkeen lähdimme kulkemaan kohti Prismaa, sillä huoneisto alkoi olla valmiina meille. Aamupala tarpeet mukaan ja tepastelu kohti asuntoa. Pääsimme sisälle ja oli täysin pimeää, minä nappasin kengät jalasta ja otin kauppakassin ja tallustelin reippaasti kohti keittiötä. Kompastuin portaaseen ja lensin kuin leppäkeihäs. Ruokakassi levisi pitkin lattiaa, minä rähmälleni ja kipu oli kauhea. Puhelin lensi pesukoneen alle ja silmälasit vaurioitui. Polven iho meni rikki ja polvi turposi ja tuli jäätävä mustelma, joka on edelleenkin.
Ei Tallinnan matka ihan putkeen mennyt
Ihan helppoa ei kävely ollut tuon kaatumisen jälkeen. Kävely taittui hitaasti ja varovasti. Ensimmäinen ilta sujui kuitenkin ihan mukavasti ja seuraava päiväkin, vaikka kylmää sadetta tuli taivaalta ja polvi oli todella kipeä ja väsyin todella nopeasti kävelemiseen. Myös päänsärky ilmoitti olemassa olostaan koko ajan. Koitin Protossa olla ihan normaalisti, vaikka olin todella väsynyt ja kivuissani. Kuitenkin sisulla mentiin eteen päin enkä katsonut taaksepäin.
Lopulta sitten toisen illallisen aikana Olde Hansassa saimme hienosti pöydän. Olimme sen varanneet jo marraskuussa. Jonot olivat pitkät ja saimme kiukkuisia katseita kun menimme jonon ohi omaan pöytäämme. Eräskin nainen avautui tarjoilijalle, että miksi me pääsemme heidän edelle, vaikka he ovat odottaneet jo pitkään. Meillä oli pöytävaraus, siksi. Menimme pöytään, istuin alas ja sain tikun takapuoleeni. Tuo tikku lähti pois vasta Suomessa ja kohta olikin aika punainen ja turpeena sen jälkeen. Mitä tästä koheltamisesta sitten oikein jäi käteen muuta kuin kipua ja hammasten kiristystä? En ymmärrä miten onnistun aina koheltamaan näin paljon kun jonnekin menen. Käsittämätöntä täytyy sanoa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS AIKAISEMPI POSTAUS