Elämä kuin romanttinen pitsi
8
Onko sinulla elämä kuin romanttinen pitsi?
Virkkaat koko ajan erilaisia kuvioita elämäsi pitsiharsoon. Välillä tulee isoja reikiä ja välillä kauniita kuvioita. Erilaiset koukerot ja kuviot kertovat elämäsi eri käänteistä ja tapahtumista. Jokaisella silmukalla on oma tarkoituksensa ja tarinansa. Jokainen koukkaus luo historiaa sinun oman elämän pitsissä. Virkkaat uutterasti kuin pieni muurahainen konsanaan, välillä itkien, välillä nauraen ja kaikki se lisää pitsiä ja sen eri kuvioita. Niistä voi lukea sinun oman elämän matkaa.
Millainen siitä pitsistä tulisi, jos jokainen virkkaisi oman elämänsä kankaaksi? Millainen olisi pitsin alku ja loppu? Millaiseksi vaatteeksi sen voisi valmistaa. Olisko pitsissä eri värejä, vai olisiko se yhtä ainoaa väriä? Miten mielenkiintoista olisikaan nähdä miltä jokaisen elämä näyttäisi pitsikankaana. Miten moninaisia asioita kankaat käsittelisivät.
Elämä kuin romanttinen pitsi
Pitsi on kuin hämähäkin seitti, ei tosin niin tahmea mutta kaunista. Pitsi olisi niin kaunis materiaali kuvastamaan meidän jokaisen elämää. Vaikka elämä on ylä-ja alamäkiä, pitsinä ne näyttäisi vain kauniille kuvioille.
Millainen olisi minun pitsi?
Toisinaan röpelöinen ja löysä, toisinaan taas jämäkkä, kaunis pitsi. Minun pitsissä näkyisi monet pienet polut, jotka kasvaa suureksi tieksi, monen mutkan hiekkatieksi, on hyppyreitä ja syviä rotkoja. Kukkia ja aurinkoa, isoja reikiä siellä täällä ja jossakin kohtaa taas näkyy pieniä keijukaisia. Pitsini olisi kuin satumaailma, joka avautuu kaikkien eteen kuin paratiisi. Ei minun elämänpitsi olisi kuitenkaan kuin satujen prinsessa tarina, vaan minun oman elämän tarina, joka on minun oma satuni ja minä satuni sankariprinsessa.
Se sankariprinsessa, joka kaatuu ja nousee ylös mutaisena. Pesee kasvonsa ja letittää punaisen tukkansa ja nostaa päänsä pystyyn ja jälleen astuu seuraavaan satuunsa. Tämän kaiken minä sitten virkkuukoukulla virkkaan pitsiksi, elämän omaksi kankaaksi, jossa kerron minun elämäni tarinan.
Saako elämänpitsiä koskaan valmiiksi?
Onko pitsi valmis kun oma aika koittaa? Vai jatkuuko pitsin virkkaaminen lasten käsissä? Virkkaammeko me kaikki omaa kangasta joka on lähtöisin meistä ja meidän esi-isistä ja esiöideistä? Tuleeko elämänpitisistä loputon kertomus koko suvun historiasta? Tätä voi miettiä ja ihmetellä samalla kun valmistaa käsitöitään.
Asu
- Hame on valmistettu tilkuista ja jämämateriaaleista. Kaikki materiaali käytettiin. Mitään ei jäänyt yli tai mennyt roskiin.
- Villasukat on neulottu perun villasta
- Pitsipaita on Kierrätyskeskuslöytö
Ihanan romanttista iltaa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Vielä on kesää jäljellä
Tai ainakin toivoin, että vielä on kesää jäljellä. Vielä voi pukeutua kesäisesti ja nauttia auringon paisteesta. Toki jo syksyn tuntee ilmassa, ei aurinko enää lämmitä samoin kuin ennen. Ei ole enää ihanaa kesäpäivää, vaikka kohtuu lämmintä olisikin. Kun aurinko laskee kylmyys valtaa ympäristön, on jo puettava takkia päälle. Pienet sekaiset tunteet syksyä kohtaan. Toki on ihanaa kun ruska tulee ja saa verhoutua ihaniin neuleisiin ja syksyn murrettuihin sävyihin. Niin ihanaa.
Mutta vielä ei keskitytä syksyyn, ei todellakaan, vaan nyt puhutaan ihanista kirppis löydöistä, joita tein tuossa taannoin kun kävin tutustumassa Reloven Töölön myymälään. Lupasin jo silloin, että kerron vähän näistä paidoista, jotka sieltä ostin. Tosin toisesta ei nyt ole mitään kivaa kuvaa…Mutta eiköhän me pärjätä näillä mitä nyt on.
Vielä on kesää jäljellä
Ostin Relovesta kaksi raidallista paitaa, toinen punaraidallinen mariannekarkki ja toinen siniraidallinen. Molemmilla paidoilla voi rakentaa ihanan asun ja koska ovat perusvaatteita, niin ne voidaan yhdistään miten tahansa. Olen kesän aikana käynyt muutamissa kirppareissa kiertämässä ja etsimässä tiettyjä asioita kaappiin, joita minusta minulta puuttuu sieltä ja nämä kaksi paitaa oli sellaisia.
Tähän sinivalkoiseen asuun yhdistin ilmaisosastolta aikanaan löydetyt farkut, jotka ole tuunannut (lyhensin lahkeita ja tein repeymät polviin), laitoin jalkaani puukengät, jotka olen vähän aikaa sitten löytänyt Kierrätyskeskuksesta ja olalle heitin laukun, joka on myös Kierrätyskeskuksesta. Näin koko asu on kirppislöytö.
Puukengät
Olen useasti sanonut, että rakastan puukenkiä ja niitähän on. Vain yhdet olen joskus ysärinä ostanut uutena, muutoin kaikki on kirppareilta. Puukenkien ongelma on se, että ne ovat yleensä aivan loppuun käytettyjä, enkä sitten niitä halua ostaa. Yhdet siistit olen ilmaisosastolta napannut aikanaan mukaan ja ne tuunasin uudeksi. Siksi on ihme, että välillä löydän aivan käyttämättömiä piikenkiä ja tietenkin ne on otettava mukaan. Tästä syystä, että puukenkiä on vaikea löytää, niitä ei hirmuisen montaa paria ole minulla, vaikka niitä on.
Suosin puukengissä sinivalkoista lippua sekä sinikeltaista. Minulla on molempia kahdet ja sitten muutamat liputtomat, joiden alkuperää en tiedä. Mutta nämä kullankeltaiset puukengät olivat upea lisä keräilykohteeseeni. Ja nyt ei tarvitse enää etsimällä etsiä mitään puukenkiä, vaan jos vastaan tulee, niin sitten mietitään.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: