Suomalainen syysjuhla -Kekri
8
Suomalainen syysjuhla on pimeimmän ajan juhla, jonka perinteet ovat syvällä Eurooppalaisessa maataloudessa. Kekri on jäänyt unohduksiin kaupunkilaistumisen myötä, mutta tekee nyt kovasti tuloaan ja sitä vietetään nykyään halloweenin rinnalla ympäri Suomea. Miten kekriä sitten juhlitaan?
Suomalainen syysjuhla -Kekri
Kekri osuu sopivasti sadonkorjuun päättymisen aikaan, kun sato on korjattu ja enää ei tarvitse rehkiä samalla tavoin kuin hetki sitten. Nyt on lupa juhlia satoa, ryypätä ja rällätä, syödä ja nauttia elämästään. Juhlan keskiössä on yhteisöllisyys, yhteys luontoon, hyvä satokauden ruoka sekä mystisyys. Suomalainen mystiikka on täynnä mielenkiintoisia tarinoita sekä kiehtovia tarinoita. Sääntöjä ei juhlinnassa ole, mutta juhlien kohokohta on kekripukin poltto. Meillä ainakin.
Lyhyesti, kekri on mässäilyjuhla. Siivottiin ja laitettiin pöydälle iso määrä herkkuja tarjolle. Nyt oli lupa hassutella ja kääntää maailma ylösalaisin. Vainajat ja henget nousivat haudoistaan kukemaan maan päällä ja jokaisen tuli henkiä lepytellä ja hemmotella. Koska kekrin iakaan on pimein aika, kaikki nuotiotulet toivat pimeään valoa. Kekripukit kiersivät ovelta ovelle, ja hänelle tarjottiin olutta ja ruokaa. Voitte vaan kuvitella miten kekripukin askel on iltaa kohden ollut vähemmän suora. Jos talo ei tarjonnut sijaa kekripukille, uhkasi pukki rikkoa uunin.
Halloween perustuu kekriin ja sen vietossa on monta samaa ideaa kuin kekrissä. Esimerkiksi aikanaan tehtiin naurislyhtyjä ja sen sisälle sytytettiin pikkuruinen liekki, nykyään halloweenissa nauriit on muuttuneet kurpitsoiksi. Minulle kekri on tärkeä, se on yhteys omaan kulttuuriin, omiin juuriin. Koska olen monessa asiassa juureton, niin kekri on ainut asia, jonka kautta saan yhteyden suomalaisuuteeni ja luontoon. Suomalaiset ovat luontokansaa.
Meidän kekri
Kekrin viettoon ei tosiaan ole mitään tiettyä sääntöä, mutta meidän kekri keskittyy lähinnä yhdessä oloon, ruokaan sekä Viaporin kekriin. Viaporissa nautimme hyvän kekri päivällisen, nautimme siitä mystiikasta mitä kekri tuo tullessaan. Seuraamme kekrinoidan haastetta rakentaa kekripukki, joka illalla poltetaan. Se on kohokohta, jota katselemme ruokailun jälkeen. Henget ovat meidän kanssa Viaporissa ja erilaiset tapahtumat ja retket illan aikana ottaa meistä vallan.
Miten tämä juhla näkyy meillä kotona?
Kekriä emme erikseen tee, useasti kuitenkin valmistamme jotakin erilaisia herkkuja ja saatan laittaa pöydälle koristeita, joitka sopivat sadonkorjuuseen hyvin. Mutta mitään erityistä ei ole, ihan siitäkin syystä, että Viaporin kekri on meillä se juttu. Alla on muutama linkki, joista löytyy ideaa koristeisiin sekä ruokaan.
Ja aina kun menemme Viaporin kekriin, niin jotain sattuu ja tapahtuu. Nyt tämä sattuminen ja tapahtuminen alkoi jo eilen. Tapahtumasarja liittyy oleellisesti juuri VIaporin kekriin ja olenkin ollut jo monena vuonna sitä mieltä, että henget eivät halua meitä sinne, siitä huolimatta aina menemme ja saamme tuntea sen sitten jollakin tavoin aina nahoissamme. Saa nähdä mitä tapahtuu kun astumme SUomenlinnaan.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Viini ja Ruoka messut ja vähän kirjamessuja
Viini ja ruoka messut olivat jälleen viikonloppuna Messukeskuksessa Helsingissä. Mies järjesti meille liput ihan vain sen vuoksi, koska poika tarvitsi kämpän tyhjäksi. Kaverit olivat tulossa pelaamaan meille ja tietenkin meidän oli lähdettävä evakkoon. Mitäpä sitä vanhukset sitten muuta tekisi, kuin että lähtee maistelemaan viinejä ja nauttimaan hyvästä ruuasta.
Viini ja Ruoka messut
Olen erittäin huono käymään messuilla, liikaa ihmisiä, liikaa hajuja ja liikaa tuuppimista. En tykkää yhtään, väsyn ja vaikka en olisi humalassa, kestää toipuminen moisesta parikin päivää. Onneksi tänään olen rehkinyt pihalla sen verran, että väsy on kova, enkä edes mieti eilisen tapahtuman ihmismäärää. Aloitimme viini ja ruoka messuista ja maistelimme lähinnä vegaanisia viinejä, jotka olivat monet yllättävän hyviä.
Kiinnostuin todella paljon Ainoasta. Ainoa viinitila tuottaa viiniä suomalaisista marjoista ja nimi juontaa mistäpä muusta kuin Kalevalasta. Maistoimme mansikkaviiniä ja voi jestas, että oli hyvää. Sen verran alkoi kiinnostaa myös glögin makuinen viini, jota on tulossa kauppoihin kohta puolin, että kyllä meinaan ostaa testiin. Jos kiinnostuit, niin linkistä voit lukea lisää.
Kiertely aiheutti hiukan nälkää ja huikopalaa löytyi kojusta, jossa myytiin itse tehtyjä sipsejä. Otettiin tällä kertaa ihan vain perunaa ja ai, että oli hyvää. Kauhean kauaa ei nuo sipsit pitäneet nälkää ja aloimme kiertää ruokakojuja, mutta emme löytäneet mieleistä kojua, joten päätimme tehdä ostokset ja lähteä kirjamessujen kautta syömään Triplaan.
ja vähän kirjamessuja
Oli meillä toki hauskaa, vaikka emme nyt niin pitkään paikalla olleetkaan ja kirjamessuilla kierrettiin nopeasti antikat ja ehkä vähän muutakin. Olisin niin toivonut, että antikat olisivat napanneet mukaansa myös vintagekaavalehtiä tai kirjoja tai neulejuttuja. Eipä kyllä juuri ollut. Yhdessä pisteessä oli muutama käsityökirja, mutta nekään eivät niin kiinnostaneet meikäläistä.
Meikällä on kova metsästys päällä, haluan löytää 80 -ja 90 -lukujen kaavalehtiä, lähinnä Burdaa ja Miss Burdaa. Niitä ei valitettavasti ollut yhtään. Mutta mies löysi oman lapsuutensa sarjakuvasankarinsa ja pakkohan se lehti oli ostaa ja minä taas täytin omaa Tintti kokoelmaani yhdellä uudella kirjalla. Jep, jos ette tienneet niin olen Tinttifani. Olen aikanaan tutustunut Tintin seikkailuihin Nousiaisissa, tilalla jossa lapsena vietin aikaani lampaiden keskellä. Joten, Tinttiä tulee välillä hankittua (monta kirjaa tosin puuttuu kokelmasta).
Itse tehty liivi on asun kruunu
Asuni oli tällä kertaa vanhaa ja lainattua sekä itse tehtyä. Housut on löydetty aikanaan Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja ovat tietenkin 2000 -luvun alun muotia. Paidaksi valikoitui mieheni vanha kauluspaita ja baskerin laitoin keikkumaan päähäni, baskeri on löytynyt Maunulan Fidasta, jota ei enää ole. Liivin olen tehty ihan vähän aikaa sitten. Täh1än liiviin ei ole ohjetta, sillä koitin tehdä vain mielikuvien mukaan.
Viini ja ruoka messut päättyivät nopeasti ja käteen jäi herkulliset ostokset
Kiersimme siis kirjamessut nopeasti, kurniva vatsa ei ollut kiva, joten kovaa vauhtia syömään. Melkein juostiin Triplaan ja ensimmäiseen paikkaan sisään joka houkutteli kaikkein vähiten mutta ruoka olikin mielettömän hyvää. Eli kyllä oli paras valinta iltaan. Vatsat täynnä olikin sitten hyvä hypätä junaan ja singahtaa kotiin.
Pojat olivat vielä meillä pelaamassa, olivat tilanneet ruokaa ja käyneet hiukan ulkoilemassa. Joten täyttyy sanoa, että meillä kaikilla oli onnistunut ilta kaikin puolin. Ehkä ensi kerralla otetaankin lanit tai tulevat lanittamaan johonkin nuorisotilaan…Ken tietää.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua: