Syksyn tuntua Porvoossa
2
Viime sunnuntaina syksyn tuntua oli jo ilmassa kun lähdimme viettämään yhteistä aikaa Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoo on meillä joka kesäinen paikka, mutta tänä kesänä emme sinne menneet, tästä syystä mies ehdotti, että lähdetään käymään ja mennään syömään.
Syksyn tuntua Porvoossa
Tultiin Porvooseen aika myöhään iltapäivästä, joten oikeastaan kaikki paikat olivat suljettu, joitain turisteja vilisteli siellä täällä ihmettelemässä tätä suloista pientä paikkaa. Me lähdimme vanhan kaupungin laitamille kävelemään ja löydettiin meille ihan uusi asia nimittäin Porvoon linnanmäki. Sinne piti siis sukeltaa katsomaan vähän historiikkia tästä alueesta. Eihän siellä enää mitään muuta ollut kuin kumpu mutta uutta opittiin paljon.
Se olikin sitten tämän reissun ainut yleissivistävä pyrähdys ja kun laskeuduimme kumpareelta alas, alkoi massukka kurnia sen verran voimalla, että päädyimme linnanmäen läheisyydessä olevaan ravintola Saltiin. Tässä paikassa emme olekkaan vielä olleet, joten innolla tutkimme ruokalistaa. Päätimme ottaa koko menuun, sillä heillä oli juuri vaihtunut syysmenu, pakko oli maistaa. Ja voin muuten lämmöllä suositella tätä ravintolaa, hyvää ruokaa, hyvä tunnelma ja aivan ihana henkilökunta.
Menu ei ollut kauhean kalliskaan ja maku oli todella hyvä. Nautin jokaisesta palasta minkä suuhuni laitoin, samalla suunnittelimme seuraavaa matkaa, milloin ikinä se sitten onkaan ja muutenkin otettiin ihan rennosti. Arki on meillä niin kauhean hektistä, emmekä niin hirmuisen paljon toisiamme nää viikolla. Tämä oli kyllä aivan ihana irtiotto, vaikka ei koko päivää kestänytkään.
Syksyinen päivän asu
Minulla oli jo aamusta lähtien tarkka visio siitä, millaiseen asuun sonnustaudun, kun lähdemme Porvoon katuja kulkemaan. Sateisesta päivästä huolimatta päätin laittaa sellaisen asun, joka on enemmän siirtymäasu tulevaan syksyyn. Sillä ihan vielä ei ole niitä kurjia syksyisiä päviviä, mutta pian nekin tulee. Tosin, minulla on vielä kaikki ihanat syys -ja talvivaatteet varastossa, joten on ihan pakko yrittää pukeutua lämpimästi kesävaatteilla.
Asu:
- T-paita: Prisma
- Farkkuliivi: UFF
- Hame: Itse tehty ilman kaavaa
- Trenssi: UFF
- Vyölaukku: Globe Hope
- Kengät: Dr Martens
Olin juuri perjantaina ollut ottamassa uusia tatuointeja ja sain ihoteipistä kauheat allergiaoireet, joten oloni oli todellisuudessa ihan hirvittävä. Ihoni sattui, kuumotti ja teki mieli repiä ne osat ihosta pois, jossa teippiä oli ollut. Tatuoinnit siis voivat hyvin, mutta iho ympärillä oli kauheassa kunnossa. En varmasti unohda tuota koskaan. Onneksi nyt iho on jo paremmassa voinnissa, eikä ihoteippien jälkiä enää oikein ole. Mutta vaikka olo oli kurja, niin nautin silti tuosta reissusta. Oli tosi kivaa olla vain yhdessä.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Asukokeilu
Taannoin meikäläisellä oli asukokeilu, jonka bongasin meidän alueen tapahtumasta erään henkilön päällä. Joskus siis nään jollakin aivan ihanan asun päällä ja sitä on pakko testata, joskus hyvin lopputuloksin, joskus taas vähemmän hyvin. Täytyy sanoa, että kyseisen henkilön päällä tämä asu toimi niin hyvin.
Asukokeilu
Tästä kokeilusta on siis jo aika paljon aikaa, myös meidän Hyväntoivonpuiston festareista on aikaa hyvä tovi. Istuimme siis kahvilla nauttimassa lämmöstä sekä herkuista, kun kaksi ystäväperhettä tuli jonottamaan kahvilaan omia herkkujaan. Jonossa oli nuori äiti, joka oli pukeutunut mustiin leggareihin, pitkiin urheilusukkiin ja sinivalkoraitaiseen over size kauluspaitaan. Kävin mielessäni vaatekaappia läpi ja ajattelin, että pakko minunkin on koekilla tuota asua.
Asu oli niin rento ja mukavan näköinen, täydellinen lötköpötköpäivään. Joten kun tulimme festareilta takaisin kotiin, niin päätimme lähteä vielä kävelylle. Minä tietenkin sonnustauduin tuohon kivaan asuun, jonka näin. Minulla ei nyt ihan sellaista paitaa ole kuin tuon henkilön päällä oli, mutta valitsin niistä mitä kaapissa nyt sattui olemaan. Noh, eipä se minun päälläni näyttänyt yhtään niin kivalle, mitä se oli sen naisen päällä. Happamia sanoi kettu, joten olkoot tämä nyt tämmöinen testi ja unohtukoon jonnekkin kauas muistoihin. Oli kiva kokeilla, muttei ole mun juttu.
Lauantai iltapäivän kävely
Tämä on yksi niistä lukemattomista syistä, miksi halusin ehdottomasti muuttaa Helsingin kantakaupunkiin, nimittäin kävelylle meneminen on mielenkiintoista. Ei tokikaan luonnossakaan mitään vikaa ole, mutta siellä ei ole samalla tavoin sellaista mitä kaupungissa, nimittäin voit sukeltaa mihin tahansa ravintolan ovesta sisään tuosta noin vain, jos kävelyllä alkaa huikomaan. Ja jos sinne luontoon haluaa, niin menee vain toiseen suuntaan, niin on metsikössä.
Tosiaan nautin asua enemmän kaupungissa, kaikki ihanat kaupungin äänet tulvii asunnon ikkunasta sisään kun avaa ikkunan. Täällä on kaikki mitä tarvitsee. Monet sanoo, että täällä on niin kiire tahti, itse annan muiden kiirehtiä ja menen omaan tahtiini, en siis välitä muista tuon taivaallista. Juoskoot niin lujaa kuin juoksee, minulla ei ole kiire mihinkään. Minä olen tässä ja nyt.
Bulevardi on meikäläisen lempikatu.
Piipahdettiin kävelyllä myös nauttimaan Ravintola Pamelassa herkkuja.
Aurinkoista lauantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: