Miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa
2
Hyvä kysymys, miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa? Yksi syy on se, että haluan tosissaan shoppailla omassa vaatekaapissa ja sitä kautta esitellä rakkaita vaatekappaleita ja niiden tarinoita. Vaatteiden tarinat ovat ihania ja tapahtumat myös niiden takaa. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut se ja se vaate päällä. Esimerkiksi vaatteet, jotka olen hankkinut Krakovasta tai vaatteet, jotka ovat olleet siellä mukana, ovat minulle erityisiä.
Miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa
Viime vuonna päätin avata vaatekaappipäiväkirjan ensimmäisen sivun, koska halusin vähitellen vähentää valmisvaatteiden hankintaa. Shoppailu onkin vähentynyt huomattavasti, vaikka olenkin ostellut, niin hyvin maltillisesti ja kirppareillä käyminen on vähentynyt paljon. Halusin myös nauttia jo olemassa olevista vaatteista ja miten monilla tavoilla niitä vaatteita voi yhdistellä. Nautin siitä, että voin sukeltaa kaappini syövereihin ja löytää sieltä sellaista, jonka olen melkein jo unohtanut. Onneksi vain melkein unohtanut. Haluan myös tuoda jonkin vanhan vaatteen uudelleen hitiksi itselleni, jonka yhdistän monenlaisten muiden vaatteiden kanssa.
Ja tällä tavoin olen, löytänyt vaikka ja mitä kivaa kaapista ja vanha näyttää uudelle, kun olen hienosti keksinyt monta uutta tapaa yhdistää vanha vaate. Se on tosi kiva tunne, oikeasti. Samalla tuntuu kuin olisi vaatteita enemmän mitä niitä oikeasti on. Onhan niitä paljon, mutta tällä tavoin ajateltuna niitä on vielä enemmän. Tämä ajatus myös pakottaa siihen, että tarkastelee vielä enemmän omaa ostokäyttäytymistään, vaikka paljon olenkin muuttanut tapojani, niin lisää voi vielä hyvin.
Villapaita lumisateessa
Yksi ihan ehdoton suosikkini vaatekaapissani on tämä aivan ihana villapaita, jonka olen neulonut vuosia sitten. Tähän olen tehnyt myös lapaset sekä pipon. Malli on Novitan lehdestä, joka muuten on minun lempilehti. Tämä on yksi harvoja lehtiä, joista haluan ehdottomasti toteuttaa kaikki neuleet. Tähän mennessä tosin valmiina on kaksi paitaa, pari pipoa ja parit hanskat. Mutta joka tapauksessa ihan paras lehti, vaikka makuni on muuttunut moneen kertaan, on tämä paita säilynyt aina lempparinani. Ja tätähän tulee tosiaan käytettyä koko ajan.
Tällä kertaa puin päälleni paidan kanssa rennot over size -Levikseni, jotka ovat myös ihan lempparini. Olen jostain syystä mieltynyt vaaleaan farkkuun, vaikka etsinnässä onkin ihan perus denimit. Tähän mennessä vastaan on tullut lähinnä tummia ja näin vaaleita. Mutta vielä joskus ne ihan perus väriä olevat löytää tien kaappiini. Joskus on etsittävä monta vuotta, että löytyy juuri ne oikeat. Jalkaan sujahti ihanat kengät, jotka jouduin ostamaan Tallinnasta nyt jouluna. Riekerin söpöt popot. Näillä varusteilla on kiva touhuta ulkona lumikelillä.
Rentoa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Tyyliä vuosilta 2007 – 2011
Tyyliä vuosilta 2007-2011 postaus raottaa hiukan tyyliäni noilta vuosilta. En laita mihinkään sen suurempaan järjestykseen näitä ja ajattelin, että teen muutaman tällaisen postauksen, jossa näytän miten on tyylini muuttunut vai onko se mitenkään muuttunut. Joskus on hyvä pysähtyä ja tarkastella sitä omaa maailmaa vähäsen.
Tyyliä vuosilta 2007 – 2011
Tässä sairasvuoteella on helppo tutkia koneen syövereitä ja tehdä ihmeellisiä löytöjä. Iso osa kuvista on säilötty tikuille sekä cd -levyille. Aikanaan siirsimme ulkoiseen muistiin, mutta meikäläinen vahingossa tuhosi koko laitteen ja kuvat tuhoutuivat mukana. Niitä ei takaisin saa. Siellä olisi ollut tuhansia kuvia, alkuperäisiä kuvia. Joten koittakaa kestää näitä kummallisesti muokattuja päättömiä kuvia. Iso osa näistä kuvista on aikanaan ladattu Tyylitaivaaseen sekä ensimmäiseen blogiini, Vuodatukseen.
Aloitin siis blogini 07-08 vaihteessa ja blogimaailma oli silloin aivan erilainen mitä se on nyt. Silloin lempipaikkojani somessa oli myös Tyylitaivas, jonne syötettiin kuvia omasta tyylistä. Sellainen paikka olisi edelleen aika kiva. Sai rauhassa jutella tyylistä, muodista ja vaatteista noin ylipäänsä. Hyvin erilaista aikaa.
Kuvat on mitä on, joten anteeksi sitä, se johtuu ihan siitä, ettei alkuperäisiä ole olemassa enää.
Itse tehty tunika, näitä saman mallisia olen tehnyt paljon vielä nykyäänkin.
Tyypillinen esimerkki siitä miten pukeuduin tuolloin.
Tässäkin kuvassa itse tehty tunika. Burdan kaavalla ja ihanasta pitsikankaasta. Paita on tallessa vaikka ei mahdu enää päälle.
Tämä paita on myös tehty Burdan kaavalla ja on edelleen käytössä. Helmasta ehkä liian pieni jo, mutta muuten toimii hyvin.
Tätä paitaa ei enää ole, hame on mutta en käytä sitä. Vyö on myös itse tehty, mutta siitä ei sen enempää.
Tämä asu on tehty itse, hametta ei ole olemassa enää, paita on tallessa mutta ei mene päälle.
Mekko on itse tehty, yksi suosikkimekoistani, en kuitenkaan enää ole käyttänyt sitä kun ei oikein istu muhkealle vartalolle enää.
Farkkusia minihameita tuli käytettyä paljon aikanaan. Tämän hameen olen itse tehnyt.
Paita sekä hame itse tehtyjä. Olen jälkeen päin tuunannut paidan ja lopulta leikkelin paidan paloiksi ja yhdistin palat toisenlaiseksi hameeksi.
Käytin tätä itse neulottua (90-luvulla) Todella paljon vuonna 2007
Tässä aika normaali 2007 vuoden tyyliäni.
*****
Tyylini on aina muodostunut jostain osalta itse tehdyistä vaatteista. Joskus olen ommellut enemmän, joskus vähemmän. Vuosien 2000-2006 välisenä aikana en ommellut oikeastaan yhtään, joitain korjauksia tein kyllä, mutta muutoin todella vähän. Ehkä yhden asian vuodessa. Tuona aikana, minulla oli kova shoppailuvimma ja ostin lähes kaiken uutena. Kirpparilla olin shoppaillut viimeksi 90 -luvulla. Minulla oli pitkä tie edessä tähän päivään.
Mutta vuonna 2007 alkoi ompeluvimma jälleen ja sitten alkoi kaappi täyttyä lähinnä omista tekeleistä. Tyylini alkoi vähitellen muuttua. Se oli vähän pakkokin, koska sairastuin vakavasti vuonna 2006 ja painoa tuli lääkityksen avustamana +20kg. Kaikkinensa olen lihonnut +40kg. Mutta tuohon aikaan kun jojoilin paljon (liittyi lääkitykseen, kun söin lääkkeitä lihoin, kun lopetin lääkkeet laihduin). Niin paras materiaali oli trikoo ja trikoosta teinkin lähes kaikki vaatteet silloin.
Tällaisia toppeja tein monen monta erilaista aikanaan.
Tämä mekko oli yksi rakkaimpia. Se ei mahdu enää päälle.
Tämä mekko löytyy edelleen kaapista ja pitääkin ottaa taas käyttöön kun ilmat lämpenee.
Tämä jumpsuit on minulla edelleen, mutta olen katkaissut lahkeet.
Vuodet vierii, tyyli muuttuu
Tyyliä vuosilta 2007 – 2011 yhdistää siis pitkälti trikoo, toki tein myös jonkin verran joustamattomista kankaista, mutta hyvin, hyvin vähän. Tämäkin alkoi vähitellen muuttua kun muutimme Helsinkiin takaisin. Mutta se on sitten toinen juttu. Kun katsoo kuvia, huomaa, että tyyli on todella toisenlainen mitä se on nyt, mutta silti siinä on jotakin samaa. Hyvin tuttua. Ihan en osaa itse paikallistaa mikä se on, mutta jotenkin tyyli on pysynyt samana, vaikka se on ihan erilainen.
Hassua on myös se, että osa näistä vaatteista on edelleen minun käytössä, kaikki eivät toki mahdu päälleni enää, mutta osa mahtuu. Ne ovat niitä trikoovaatteita. Ei tosin kaikki niistäkään enää mahdu ja ne onkin myyty aikaa sitten pois. Osa vaatteista on tallessa, muistona menneestä. Niitä todellisia lemppareita siis.
Keeppi ja korkeavyötäröiset alaosat ovat olleet aina suosikkejani.
Joogasukat kenkien päällä? Kyllä.
Tuo valkoinen mekko on sellainen, joka harmittaa, ettei mene päälle enää. Oma malli ja todella rakas mekko.
Kuvan neule on edelleen käytössä.
Itse tehtyjä mekkoja, yksi mekoista on tuunattu hameeksi ja topiksi.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua: