Tämän kasaprojektin tiimoilta tyhjensin yhden laatikon, jossa oli pari vanhaa neuletta, huovuttunutta, joista tulee jossakin kohtaa jotakin kivaa, sillä tällä kertaa päätin keskittyä siihen mitä muuta sieltä laatikosta löytyi…Nimittäin, laatikko oli täynnä neuleiden jämiä, jämiä, joista tuskin koskaan teen yhtään mitään..Ei kun hetkinen, tein sittenkin. Mitä tein siis?

Ompelin jämiä yhteen kankaaksi ja kankasta sitten tein tuubihuivin, pipon sekä lapaset. Jämiä jäi niin paljon, että teen vielä jotakin hauskaa, mutta se työ on vielä pahasti kesken ja saa ihan oman postauksensa myöhemmin.
Minusta on aivan ihanaa nähdä mitä voi vielä leikkuujätteestä saada aikaan, ihan niistä pienimmistäkin palasista. Pipon tupsu on myös tehty samalla ajatuksella, laatikossa oli pussi, jonne olin piiloittanut turkisjämiä, pikkuruisia palasia ompelin käsin yhteen ja sain niistä tupsun. Ei hätää, näitä turkispalasia on edelleen ja tuossa seuraavassa työssä tulen käyttämään loput niistä, eli kyllä, sormet verillä neulon niitä pikkuruisia palasia nyt yhteen ja toivon, ettei joka paikka ole täynnä verta.

Jostain luin jokin aika sitten, että roska ei todellakaan ole toisen aarre vaan se on roska. Mutta tästä roskasta, jonka useimmat tosiaan laahaa roskiin tuli aarre. Hassun hauskat lämmittimet vaikka se talvikin vaikuttaa vilkuttavan hyvästejä…Ja kohta uutisoidaan paukkupakkasista, ne saapuvat Suomeen kesäkuussa, olen ainakin varautunut moiseen.
Ihan parasta tässä on se, että voi vuoreksi laittaa vanhoja t-paitoja yms. Minulla nyt tosin ei ole muuta vanhaa kuin lapasissa on vanha toppi. Tuubissa sekä pipossa on käytetty trikoota, jonka sain vahdoissa. Kyseisestä kankaasta on tulossa kesäksi jotakin aivan ihanaa, koska kangasta on paljon, uskalsin hyödyntää sitä myös näin. Kannattaa pitää mieli vain avoimena ja antaa mielikuvituksen lentää.

Tieni himovirkkaajaksi on alkanut ja oarasta tässä on se, että saa aika näppärästi erilaisia langanjämiä pois nurkista pyörimästä. Minulla on tämä syksy ja talvi ollut todellinen neuloosi, eri sorttisia neuleita on tullut liukuhihnalta, kun yksi tippuu puikolta, toinen alkaa. Nämä kamalat kivutkaan eivät minua hidastaneet, vaan puikkojen nipsutus kuuluu varmasti naapuriin asti.
Tänä talvena minulla on yksi asia noussut suureksi hitiksi ja se on korvat, jokaisessa hatussa pitää olla korvat…Johtuukohan se siitä, että omat korvat eivät oikein pelitä, niin tarvitaan ylimääräisiä korvia? Oli syys sitten todellisuudessa mikä tahansa, niin korvat on pop.

Pinterest on ollut minulla nyt todella kovassa käytössä ja sieltä on löytynyt vaikka mitä hauskoja eläinaiheisia neuleita, niitä on todella helppo soveltaa ja tehdä oman maun mukaisiksi helposti. Monissa on varmasti ohjeetkin olemassa, mutta tämä on ollut kivaa vaihtelua kun katsoo kuvaa ja soveltaa. Varsinkin virkkauksessa, sillä en osaa ottaa ohjeesta ulos mitään kun en ymmärrä niitä ohjeita. Virkkauksen opettelu onkin sujunut hyvin mallikkaasti ja olen jonkin verran tainnut jotain oppiakkin, vaikka itkukin on monasti koittanut tulla. Pinterestin syövereihin kannattaa siis sukeltaa ja kokeilla kaikkea mikä osuu silmiin. Korvia on tulossa lisää vielä blogin sivuille, koska nää on niin hauskoja.

Useasti mäkätetään siitä, että aikuiset kun pukeutuu lapsellisesti, kaipaavat he omaa lapsuutta, jota ei koskaan ollut. Minä taas sanon, että pukeutumisen ei tarvitse olla vakavaa, vaan siinä saa olla mukana huumoria. Se piristää harmaata arkea ja myös harmaata ympäristöä, se piristää itseään. Pukeutumisen kuuluu olla itseään varten, ei muita varten.