Tieni himovirkkaajaksi on alkanut ja oarasta tässä on se, että saa aika näppärästi erilaisia langanjämiä pois nurkista pyörimästä. Minulla on tämä syksy ja talvi ollut todellinen neuloosi, eri sorttisia neuleita on tullut liukuhihnalta, kun yksi tippuu puikolta, toinen alkaa. Nämä kamalat kivutkaan eivät minua hidastaneet, vaan puikkojen nipsutus kuuluu varmasti naapuriin asti.
Tänä talvena minulla on yksi asia noussut suureksi hitiksi ja se on korvat, jokaisessa hatussa pitää olla korvat…Johtuukohan se siitä, että omat korvat eivät oikein pelitä, niin tarvitaan ylimääräisiä korvia? Oli syys sitten todellisuudessa mikä tahansa, niin korvat on pop.

Pinterest on ollut minulla nyt todella kovassa käytössä ja sieltä on löytynyt vaikka mitä hauskoja eläinaiheisia neuleita, niitä on todella helppo soveltaa ja tehdä oman maun mukaisiksi helposti. Monissa on varmasti ohjeetkin olemassa, mutta tämä on ollut kivaa vaihtelua kun katsoo kuvaa ja soveltaa. Varsinkin virkkauksessa, sillä en osaa ottaa ohjeesta ulos mitään kun en ymmärrä niitä ohjeita. Virkkauksen opettelu onkin sujunut hyvin mallikkaasti ja olen jonkin verran tainnut jotain oppiakkin, vaikka itkukin on monasti koittanut tulla. Pinterestin syövereihin kannattaa siis sukeltaa ja kokeilla kaikkea mikä osuu silmiin. Korvia on tulossa lisää vielä blogin sivuille, koska nää on niin hauskoja.

Useasti mäkätetään siitä, että aikuiset kun pukeutuu lapsellisesti, kaipaavat he omaa lapsuutta, jota ei koskaan ollut. Minä taas sanon, että pukeutumisen ei tarvitse olla vakavaa, vaan siinä saa olla mukana huumoria. Se piristää harmaata arkea ja myös harmaata ympäristöä, se piristää itseään. Pukeutumisen kuuluu olla itseään varten, ei muita varten.

Mikä erikoinen hetki taltioituikaan kameraan kun päätimme käydä seikkailemassa hiukan Aurinkolahdessa mieheni kanssa ja tietenkin kuvattiin samalla uusin työni. Oli todella satumainen fiilis kun käveltiin aallonmurtajaa pitkin toiseen päähän katsomaan näkyykö mitään. Sumu hälveni pikku hiljaa ympäriltä ja kun päästiin aallonmurtajan toiseen päähän, niin sumu oli jo lähes kaikonnut. Oli muuten aika upean näköistä vaikka sumusta onkin kyse.

Päälläni oli uuden tuunauksen lisäksi Lanttilasta aikoinaan ostettu paita sekä muutama vuosi sitten tuunattu baskeri. Baskeri kuuluu lempiasusteisiini, vaikka ei ole blogissa vilkkunutkaan kuin pari kertaa. Baskeri on niin täysin omaa hullua tyyliäni ja se aiheuttaa kyllä hauskoja keskusteluita pitkin kaupunkia. Baskeri on Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta napattu vuosia sitten ja hyvin pienellä muokkauksella se muuttui aika hauskaksi hatuksi.
Myös tämä ihana puuvillaneule on Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta napattu muutama vuosi sitten. Neule oli pitkään kaapissa, enkä käyttänyt sitä kuitenkaan, sillä se oli hieman venynyt muodottomaksi kauluksesta sekä vyötäröltä oli aivan liian väljä. Vanhat lakanapitsit ovatkin ihan huippuja tähän hommaan, nimittäin kun sellaisen ompelee kiinni kaulukseen sekä vytärölle, hiukan venyttäen, pitsi silloin tukee paremmin neuletta ja neule ei pääse venymään niin pahasti. Ompelin reunapitsiä myös helmaan sekä hihansuihin. Kaulukseen ompelin lisäksi ovaalin mallisen pitsiliinan, jonka olin ensin leikannut puoliksi. Toiseen hihaan ompelin myös pienen pienen pitsihärpäkkeen. Muutoksen ei tarvitse aina olla suuri kun vaate toimii ja ”korjaantuu”.

Päälläni on villakangastakki, joka on myös Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, saapikkaat taas on ostettu Kierrätyskeskuksesta aikaa sitten. Ainoastaan mustat leggarit on joskus ostettu uutena, nekin tuunattu ja kovassa käytössä. Käytän niitä useimmiten töissä.