Perjantai-ilta
Perjantai-ilta on enemmän kuin viikonlopun alku. Se on siirtymä, jossa kiire väistyy ja tilalle tulee rauha, valo ja mahdollisuus nähdä arki uudessa valossa. Iltakuvat muistuttavat meitä pysähtymisen tärkeydestä ja siitä, että jokaisessa hetkessä on kauneutta, kunhan maltamme katsoa.
Perjantai-ilta: pysähtymisen ja uuden alun hetki
On perjantai ja taivas värjäytyy hiljalleen iltaan. Päivän viimeiset säteet heijastuvat veden pinnasta, ja kaupungin valot syttyvät yksi kerrallaan. Kiire, joka vielä aamulla tuntui loputtomalta, on poissa. Tilalla on hetki, jossa maailma tuntuu hieman pehmeämmältä.
Juuri tämä hetki on perjantain lahja. Monelle se merkitsee viikonlopun alkua, mutta minulle se on enemmän, pysähtymisen mahdollisuus. Perjantai-ilta on se kohta, jossa voin kääntyä katsomaan mennyttä viikkoa ja päättää, mitä haluan ottaa mukaani ja mitä jättää taakseni.
Kuvien kertoma tarina
Kuvissa ilta avautuu monessa muodossa: vesi kantaa valoa, taivas tummuu hiljalleen ja kaupungin siluetti saa uuden sävyn. Ne eivät ole vain maisemia, vaan hetkiä, jotka muistuttavat siitä, että elämä ei tapahdu kiireessä vaan pysähdyksissä.
Kun katson iltakuvaa, huomaan yksityiskohtia, joita en päivän aikana ehtinyt nähdä. Pieni vene lipuu veden yli, valot piirtyvät pinnalle ja taivaanranta muuttuu minuutti minuutilta. Se on sama maisema, jota olen nähnyt satoja kertoja, mutta joka kerta siinä on jotain uutta.
Perjantain filosofia
Perjantai on enemmän kuin viikonlopun portti. Se on pieni välietappi, jossa voin kysyä itseltäni:
- Mikä oli tämän viikon paras hetki?
- Mitä haluan muistaa vielä pitkään?
- Mistä voisin päästää irti, etten kanna turhaa painoa mukanani?
Nämä kysymykset eivät tarvitse suuria vastauksia. Riittää, että pysähdyn. Ehkä vastaus löytyy koiran kanssa tehdystä lenkistä, ehkä ystävän kanssa jaetusta naurusta, ehkä siitä, että annoin itselleni luvan olla hetken tekemättä mitään.
ILTAKUVIEN VOIMA
Kuvien kautta tämä pysähtyminen muuttuu näkyväksi. Ne kertovat siitä, miten valo ja varjo voivat kulkea rinnakkain. Että arki ja juhla mahtuvat samaan hetkeen. Että voin olla yhtä aikaa sekä liikkeessä että levossa.
Kun katselen kuvien iltataivaasta, huomaan, että niiden voima ei ole vain estetiikassa, vaan tunnelmassa. Niissä on lupaus: vaikka päivä päättyy, jotain uutta alkaa aina. Jokainen ilta on alku seuraavalle aamulle.
Mitä jos ottaisit perjantain haltuun?
Perjantai-ilta voi olla meille kaikille pieni rituaali. Ei tarvitse matkustaa kauas eikä järjestää suuria juhlia. Riittää, että huomaa valon veden pinnalla, hengittää syvään ja antaa ajatusten kulkea.
Ehkä tämä voisi olla tapasi ottaa perjantai haltuun: pysähtyä, katsoa iltaa ja kysyä itseltäsi, mitä haluat seuraavalta viikolta. Kun annat hetken itsellesi, huomaat, että viikonloppu ei ala kiireellä vaan rauhalla.
Perjantai-ilta on kahden maailman kohtaaminen. Se on menneen viikon viimeinen henkäys ja tulevan viikonlopun ensimmäinen lupaus. Se on hetki, jossa arjen askeleet ja iltakuvien rauha kulkevat rinnakkain.
Ja juuri siksi rakastan näitä hetkiä, ne muistuttavat minua siitä, että kauneus löytyy usein siirtymästä, ei määränpäästä.
Miten sinä vietät perjantai-iltaa? Onko se pysähtymistä, liikkeellä oloa vai molempia?
Ihanaa perjantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0







