Näin syntyy täydellinen treffi-ilta
Taukoa treffeilyyn on ollut ihan liian pitkä. Juuri siksi tämä ilta tuntui erityiseltä, kuin paluulta johonkin tärkeään. Näin syntyy täydellinen treffi-ilta ei ole vain lista tekemisiä, vaan tarina siitä, miten yhdessäolo, hyvä ruoka ja teatteri palauttivat meidät takaisin siihen meihin, joka arjessa joskus unohtuu.
Näin syntyy täydellinen treffi-ilta
Kun tajuaa kaipaavansa aikaa kahdestaan kiireisen arjen keskellä. Arki on taitava täyttämään kalenterin. Se tuo mukanaan vastuita, rutiineja ja väsymystä ja huomaamatta treffit jäävät väliin. Meille oli käynyt juuri niin. Taukoa treffeilyyn oli ollut ihan liian pitkä, ja sen huomasi siitä pienestä jännityksestä, joka tuntui, kun puimme takit päälle ja lähdimme kaupungille. Ei suuria odotuksia, vain toive rauhallisesta illasta yhdessä.
Täydellinen treffi-ilta alkaa ruoasta
Valitsimme Shinobin, koska tiesimme, että siellä ruoka ei ole vain ruokaa, vaan elämys. Söimme menun, ja jo ensimmäisestä annoksesta lähtien tuntui, että olimme tehneet oikean valinnan. Minulle tofu vaihdettiin tonnikalaan ja sianliha munakoisoon, pienet muutokset, jotka tekivät kokonaisuudesta juuri minulle sopivan.
Ruoka oli niin hyvää, että keskustelu välillä hiljeni. Ei vaivautuneesti, vaan luonnollisesti. Katseet kohtasivat, hymyilimme ja annoimme makujen tehdä tehtävänsä. Täydellinen treffi-ilta syntyy usein juuri tästä: siitä, että ei ole tarvetta täyttää jokaista hetkeä sanoilla.
Hetki ennen seuraavaa elämystä
Illallisen jälkeen kävelimme rauhassa kohti Aleksanterin teatteria. Helsingin ilta tuntui pehmeältä ja lempeältä, sellaiselta joka kutsuu hidastamaan. Oli aikaa ajatella, kuinka hyvältä tuntui olla taas treffeillä, oikeilla treffeillä, ei vain pikahetkessä arjen lomassa. Tauko treffeilyssä oli tehnyt tästä kaikesta entistä merkityksellisempää. Jokainen askel, jokainen pieni ele tuntui tärkeältä.
Titanique ja jaettu kokemus
Aleksanterin teatterissa meitä odotti Titanique, musikaali, joka osoittautui täydelliseksi huipennukseksi illalle. Se oli hauska, yllättävä ja koskettava, juuri sopivalla tavalla liioiteltu ja silti täynnä tunnetta. Nauroimme, liikutuimme ja puristimme toistemme käsiä. Jaetut kokemukset ovat parisuhteen hiljaisia rakennuspalikoita. Titanique ei ollut vain esitys, vaan hetki, jonka koimme yhdessä ja josta tiesimme puhuvamme vielä pitkään.
Miksi tällainen ilta merkitsee niin paljon
Täydellinen treffi-ilta ei vaadi luksusta tai suuria suunnitelmia. Se vaatii päätöksen pysähtyä. Päätöksen katsoa toista hetken pidempään ja kuunnella tarkemmin. Meille tämä ilta oli muistutus siitä, miksi treffit ovat tärkeitä, erityisesti silloin, kun taukoa on ollut liian pitkään.
Kun poistuimme teatterista, tuntui kevyeltä. Olimme taas vähän lähempänä toisiamme, vähän enemmän me. Ja ehkä juuri siksi tämä ilta oli täydellinen: se ei yrittänyt olla mitään muuta kuin sitä mitä se oli, rakkauden, ruoan ja jaetun kokemuksen kaunis yhdistelmä.
Jos joku kysyisi minulta nyt, miten syntyy täydellinen treffi-ilta, vastaisin yksinkertaisesti: varaa aikaa, valitse sydämellä ja muista, miksi alun perin lähditte treffeille.
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Treffi-ideoita lisää:
Ultrapikamuoti opetti meidät tuntemaan puutetta yltäkylläisyydessä
Ultrapikamuoti opetti meidät tuntemaan puutetta yltäkylläisyydessä, ostamme enemmän kuin koskaan ja silti meiltä puuttuu kaikki. Ultrapikamuoti maksaa vähemmän kuin lounas. Se saapuu kotiovelle nopeammin kuin ehdit katua tilausta. Se lupaa trendikkyyttä, uutuuden huumaa ja tunteen siitä, että olet ajan hermolla. Ultrapikamuoti ei kuiskaa, se huutaa. Ja juuri siksi siihen on niin helppo tarttua. Mutta jokin tässä kaikessa on pahasti pielessä.
Ultrapikamuoti opetti meidät tuntemaan puutetta yltäkylläisyydessä
Ultrapikamuoti ei ole vain vaateilmiö. Se on järjestelmä, joka perustuu kertakäyttöön: kertakäyttöisiin vaatteisiin, kertakäyttöiseen työvoimaan ja lopulta kertakäyttöiseen planeettaan. Se on kone, joka pyörii yötä päivää, sylkien ulos uusia mallistoja viikoittain, joskus päivittäin ja opettaen meille, että mikään ei ole arvokasta, koska kaiken voi korvata heti uudella.
Kun vaate ei ole enää vaate
Aiemmin vaate oli esine, johon suhtauduttiin kunnioituksella. Se korjattiin, paikattiin, perittiin. Nyt vaate on impulssiostos, dopamiinipiikki, jonka arvo mitataan sillä, montako tykkäystä se kerää ennen kuin se unohtuu vaatekaapin perälle.
Ultrapikamuodin vaate ei ole tehty kestämään. Se on tehty kestämään yhden sesongin, joskus yhden illan. Saumat kiertyvät, kankaat nyppyyntyvät, värit haalistuvat. Ja kun vaate hajoaa, syyllisyys käännetään kuluttajaa kohti: olisit pessyt oikein, olisit hoitanut paremmin. Totuus on, että vaate on suunniteltu epäonnistumaan.
Halpa hinta ei synny tyhjästä
Jokaisella viiden euron topilla on hintansa, vaikka sitä ei näy kuitissa. Sen maksaa ompelija, joka tekee 12-tuntista päivää palkalla, jolla ei elä. Sen maksaa joki, johon väriaineet lasketaan. Sen maksaa kaatopaikka, jonne vaate päätyy muutaman käyttökerran jälkeen.
Ultrapikamuoti perustuu näkymättömyyteen. Tehtaat ovat kaukana, työolot piilossa, jätteet ulkoistettu. Kun emme näe, meidän ei tarvitse tuntea vastuuta. Mutta se, että emme katso, ei tee todellisuudesta vähemmän totta.
Meille on myyty valhe vapaudesta
Ultrapikamuoti väittää demokratisoivansa muodin: kaikilla on varaa trendeihin. Todellisuudessa se kaventaa ilmaisua. Kun kaikki pukeutuvat samoihin algoritmien valitsemiin vaatteisiin, yksilöllisyys latistuu. Meistä tulee massaa, joka reagoi, ei valitse. Onko se vapautta, että vaatekaappi pursuaa, mutta mikään ei tunnu omalta? Että ostamme jatkuvasti lisää, mutta koemme silti, ettei ole mitään päällepantavaa?
Myös kuluttaja väsyy
Ultrapikamuoti ei uuvuta vain tekijöitään, se uuvuttaa myös käyttäjänsä. Jatkuva uutuuden paine, trendien nopeus ja ostamisen sykli luovat levottomuutta. Hetkellinen ilo vaihtuu nopeasti tyhjyyteen. Tarvitsemme seuraavan paketin, seuraavan alekoodin, seuraavan trendin.
Ja samalla syntyy ilmiö, jonka moni tunnistaa mutta harva yhdistää suoraan ultrapikamuotiin: tyhjän vaatekaapin syndrooma. Kaappi on täynnä vaatteita, mutta mikään ei tunnu omalta, mieluisalta tai käyttökelpoiselta. Vaatteet eivät tunnu meiltä, koska niitä ei ole valittu kestämään, rakentamaan identiteettiä tai palvelemaan oikeaa elämää.
Ultrapikamuoti hyötyy tästä tunteesta. Se ei halua, että olisit tyytyväinen vaatekaappiisi. Se haluaa, että koet jatkuvaa puutetta, tunnetta siitä, että jotain puuttuu, vaikka todellisuudessa omistat liikaa. Ratkaisu tarjotaan aina samasta paikasta: osta lisää. Tämä ei ole sattumaa. Se on liiketoimintamalli.
On olemassa vaihtoehto
Hidas muoti, käytettynä ostaminen, korjaaminen, itse tekeminen, nämä eivät ole elitistisiä valintoja. Ne ovat vastarintaa. Ne ovat tapa sanoa: en suostu tähän tahtiin. Jokainen pidempään käytetty vaate on hiljainen protesti järjestelmää vastaan, joka hyötyy kertakäyttöisyydestä. Käsityö, laatu ja ajattomuus vaativat aikaa. Ja juuri siksi ne tuntuvat nykymaailmassa radikaaleilta.
Kysymys, jota emme halua kysyä
Kun seuraavan kerran klikkaat “osta nyt”, pysähdy hetkeksi. Kysy itseltäsi: tarvitsenko tätä todella, vai olenko vain oppinut täyttämään jotakin tyhjää ostamalla? Ultrapikamuoti elää meidän valinnoistamme. Se ei ole luonnonvoima, vaan ihmisten rakentama järjestelmä. Ja se tarkoittaa, että sen voi myös purkaa. Hitaasti. Tietoisesti. Yksi vaate kerrallaan.
Ehkä todellinen tyyli ei olekaan sitä, että pysyy trendien perässä vaan sitä, että uskaltaa astua sivuun.
Ihanaa lauantaita!
Seuraa minua:
Lisää aiheesta:


2















