Hae
VillaNanna

Vuorille pukeutunut tarina

Vuorille pukeutunut tarina

Tässä hetkessä, tässä valossa, vuorille pukeutunut tarina kertoo enemmän kuin asusta. Se kertoo ystävyydestä ajan kanssa, hiljaisista valinnoista, ja vaatteista, joilla on sydän. Jokainen osa tätä asua kantaa muistoa, ja jokainen muisto on osa minun vaatekaappipäiväkirjaani.

Vuorille pukeutunut tarina

Ylläni hulmuaa valkoinen miesten kauluspaita, jonka löysin Helsingin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Se oli siellä kuin odottamassa juuri minua. Paita on reilu, kauniisti ryppyinen ja laskeutuu olkapäille kuin lempeä kesätuuli. Se ei ole silitetty, eikä sen tarvitsekaan olla, juuri siinä huolettomuudessa piilee sen viehätys. Toinen olkapää paljaana se kuiskii tarinoita vapaudesta ja hetkessä elämisestä.

Vyötärölleni olen solminut toisen löytöni: luonnonvärisen, reilusti hapsutetun virkatun huivin. Se tuo kokonaisuuteen lämpöä ja tekstuuria, kuin muistutus käsityön rytmistä. Huivin virkatut kuviot ja boheemi ilme ovat kuin kerroksia kesäpäivästä, jotka voi kietoa ympärilleen.

Hiuksissa punainen bandana, ostettu Helsingin farkkuvarastomyynnistä, niin kuin kaikki bandanani. Se tuo asuun väriä ja pilkettä. Siinä on jotain tyttömäistä ja samalla jotain, joka viittaa vaeltavaan sieluun, siihen osaan minua, joka etsii maisemia ja tarinoita.

Vuorille pukeutunut tarina Vuorille pukeutunut tarina

Vaatteet, jotka muistavat puolestani

Sandaalit ostin laivalta kesällä 2021, kun matkasimme Maarianhaminaan. Ne kantavat yhä mukanani tuon matkan suolaisen ilman, kannella otetut kuvat ja kikatukset. Paksupohjaisina ne antavat askelilleni rytmin, joka tuntuu vakaalta ja silti keveältä.

Mustat leggingsit ovat ainoa uutuus tässä kokonaisuudessa. Ne ovat kuin hiljainen tausta, joka korostaa kaiken muun elävyyttä. Ne istuvat napakasti, mutta antavat liikkumisen vapauden, kuin tukipilari tälle runolliselle siluetille.

Kainalossani kulkee valkoinen virkattu laukku, jonka olen itse tehnyt. Jokainen silmukka on virkattu iltateen ääressä, lankakerän lempeästi purkautuessa sormieni kautta tarinaksi. Laukku ei ole vain asuste, se on käsin kirjoitettu kirje itseltäni, muistutus siitä, että voin tehdä ja luoda, rakkaudella.

Tämä asu ei ole sattumaa. Se on ajassa kulkeva ystävä, hetki vuorten sylissä, tuulen hyväilemä muisto. Vuorille pukeutunut tarina ei jää pelkästään kuvaan, se elää mukanani vielä pitkään.

Vuorille pukeutunut tarina

Aurinkoista päivää!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Pinterest

LUE MYÖS:

Vaatekaappipäiväkirja Kirppislöytöjä ompeluärsytyksiä

Rakas vaatekaappipäiväkirja

Vaatekaappipäiväkirjaa ei kirjoiteta alasti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *