Matka Morskie Okolle
14
Matka Morskie Okolle on unohtumaton yhdistelmä vuoristomaisemaa, tarunhohtoista järveä ja patikoinnin riemua Tatravuorten sydämessä. Tässä blogipostauksessa kerron oman kokemukseni Morskie Oko -vaelluksesta sekä jaan hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa tästä suositusta matkakohteesta. Jos etsit täydellistä päiväretkeä Zakopanen-lomalta, tämä artikkeli on sinua varten!
Matka Morskie Okolle
Aamu Zakopanessa oli juuri sellainen, jota toivoin: raikas, kirkas ja täynnä odotusta. Edellisenä päivänä olimme päättäneet, että seuraava retkemme veisi meidät Morskie Okolle, Puolan kuuluisimmalle vuoristojärvelle Tatravuorten sydämessä. Matka alkoi Zakopanesta minibussilla Palenican parkkipaikalle, noin 30 kilometrin päähän.
Palenica Białczańskan pysäköintialue on reitin lähtöpiste. Sieltä alkaa noin 8 kilometrin mittainen nousu kohti Morskie Okoa. Reitti on leveä ja asfaltoitu, mutta älä anna sen hämätä, nousu on raskas ja vaikka tie näyttää helpolta, viimeiset kilometrit tuntuvat jaloissa.
Metsän varjossa
Vaellus kulkee läpi satumaisen metsän. Kuuset huojuvat tuulessa, purot solisevat kivien lomassa ja vuoristotunnelma tiivistyy jokaisella askeleella. Reitti ei ole teknisesti vaikea, mutta se on pitkä, ja nousu on tasaista mutta jatkuvaa.
Matkan varrella näkyy hevosvaunuja, jotka kuljettavat matkustajia ylös (tai alas). Niiden päätepiste on noin 1,5 kilometriä ennen järveä, viimeinen nousu on kuljettava jalan. Itse päätin kävellä koko matkan. Tuntui tärkeältä ansaita näkymä.
Saapuminen järvelle
Kun Morskie Oko vihdoin ilmestyi puiden välistä, tuli hiljaisuus. Vihreän ja sinisen sävyissä kimmeltävä vuoristojärvi lepäsi rauhallisesti Tatravuorten rinteiden keskellä. Sen takana kohoavat huiput kohti taivasta, joista tunnetuin on Rysy (2499 m), Puolan korkein vuori.
Morskie Oko eli Merensilmä on saanut nimensä vanhasta tarinasta, jonka mukaan järvi on yhteydessä mereen maanalaisen tunnelin kautta. Totta tai ei, paikan tunnelma on lähes myyttinen.
Faktoja Morskie Okosta
- Sijainti: Tatravuorten kansallispuistossa, 1395 m merenpinnan yläpuolella
- Pinta-ala: noin 35 hehtaaria
- Syvyys: jopa 51 metriä
- Muodostunut: jääkauden jälkeen
- Suosio: yksi Puolan suosituimmista luontokohteista
- Suojelu: osa Tatra-kansallispuistoa (Tatrzański Park Narodowy)
Järvi on ympäri vuoden suosittu vaelluskohde, mutta erityisesti kesällä se houkuttelee tuhansia retkeilijöitä. Vaikka ihmisiä on paljon, luonnon rauha ja näkymät säilyvät maagisina.
Lepoa ja lisää maisemia
Järven rannalla sijaitsee Schronisko PTTK Morskie Oko -vuoristomaja, jossa voi syödä tai juoda kuumaa teetä. Me pysähdyimme sinne evästauolle ja nautimme näkymistä terassilta. Rohkeimmat voivat jatkaa vielä ylös Czarny Stawille (Mustajärvelle), joka on 1624 metrin korkeudessa. Me jäimme Morskie Okolle. Istuin kivellä veden äärellä ja hengitin, hiljaisuutta, havun tuoksua, raikasta vuoristoilmaa.
Käytännön vinkit vaeltajalle
- Kokonaismatka edestakaisin: noin 16 km
- Kesto: 4–6 tuntia, riippuen tahdista ja tauoista
- Reitti: helppokulkuinen mutta pitkä ja jatkuvasti nouseva
- Varustus: hyvät kengät, juotavaa, kevyt sadevarustus
- Ruoka: eväät tai ruokailu
- Pawilon Gastronomiczny: hevosten pysäköintipaikan luona, herkullinen hampurilainen
- Schronisko PTTK Morskie Oko: järven rannalla, lämmin ruoka ja virvokkeet
- WC:t: löytyvät sekä reitin varrelta että järveltä (oma paperi mukaan!)
- Pääsymaksu: kansallispuistoon (maksu portilla tai sovelluksella)
Tauko ja maukas yllätys
Juuri ennen viimeistä nousua on paikka, jossa hevoskyydit pysähtyvät. Siinä kohtaa sijaitsee Pawilon Gastronomiczny, viihtyisä taukopaikka, joka yllätti positiivisesti. Olin varautunut pelkkiin eväisiin, mutta nälkä yllätti. Päätin kokeilla hampurilaista ja se oli erittäin herkullinen. Paikka oli siisti, palvelu ystävällistä, ja ateria antoi kaivatun lisäenergian matkalla kohti Willa Lelujaa ja sänkyä, jalat olivat tässä kohtaa aika rikki ja matka alaspäin oli oikeastaan pahempi kuin matka ylös.
Jos omat eväät eivät riitä tai kaipaat lämpimän ruoan voimaa, suosittelen pysähtymään juuri täällä.
sydän jää vuorille
Paluumatkalla jalkoja särki, mutta mieli oli kevyt. Aurinko laski vuorten taakse ja värjäsi kivet kultaisiksi. Morskie Oko oli enemmän kuin kaunis kohde, se oli kokemus, joka yhdisti luonnon, hiljaisuuden ja liikkeen.
Jos olet Zakopanessa, älä jätä tätä vaellusta väliin. Morskie Oko ei ole vain järvi, se on tarina, joka jää elämään.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Sadepäivän pelastus
Sadepäivän pelastus: kulttuuria, herkkuja ja villasukkia. Zakopanen vaihteleva sää voi yllättää, mutta onneksi kaupungissa riittää tekemistä myös silloin, kun vuorille ei pääse. Tässä postauksessa kerron, miten sateinen päivä muuttui inspiroivaksi kulttuuriseikkailuksi, herkkuhetkiksi ja lämpimäksi yhdessäoloksi villasukat jalassa.
Sadepäivän pelastus: kulttuuria, herkkuja ja villasukkia
Seuraava päivä Zakopanessa oli harmaa, viileä ja kostea. Vuorille suunniteltu retkemme siirtyi paremmalle sääpäivälle, mutta emme antaneet sään lannistaa mieltä. Vuoristo-oppaamme ehdotti meille paikallista kulttuuritaloa, Czerwony Dwór – Centrum Kultury Rodzimej, ja se osoittautui täydelliseksi vaihtoehdoksi.
Czerwony Dwór – Zakopanen oma kulttuuriaarre
Czerwony Dwór on upea punainen rakennus, joka kätkee sisäänsä palaen Podhalen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Sisäänpääsy on ilmainen, mikä tekee siitä erinomaisen paikan piipahtaa vaikka vain hetkeksi. Rakennus on jo itsessään nähtävyys, perinteistä puuarkkitehtuuria, kauniita yksityiskohtia ja lämmin tunnelma. Keskuksessa esitellään paikallista käsityötä, taidetta ja historiaa: upeita kirjailtuja tekstiilejä, koristeellisia puutöitä ja kiehtovia valokuvanäyttelyitä.
Talon opas puhui vain vähän englantia, mutta me tsemppasimme häntä parhaamme mukaan. Vaikka alkuun jännitys näkyi hänen olemuksessaan, hän lämpeni pikkuhiljaa ja jakoi meille hienosti tietoa näyttelyistä. Hänen vilpittömyytensä ja intohimon kulttuuriin pystyi tuntemaan, vaikka sanat välillä hakivatkin muotoaan.
Vierailun kohokohta oli hetki, jolloin näin käsintehdyn huivikorun, joka puhutteli heti. Sen yksityiskohtainen kirjonta ja perinteinen tyyli hurmasivat, en voinut lähteä ilman sitä. Nyt se muistuttaa minua tästä harmaasta mutta lämpimästä päivästä Zakopanessa.
Tatramuseo ja pieni ostoshetki
Kulttuurikeskuksen jälkeen päätimme jatkaa kulttuurilinjalla ja suunnistimme kohti Tatramuseota, joka sijaitsee kävelymatkan päässä. Museo esittelee Tatra-vuorten historiaa, luontoa ja paikallista kansanperinnettä vaikuttavalla tavalla. Huone toisensa jälkeen avasi näkymiä alueen geologiaan, eläimistöön ja siihen, miten ihmiset ovat eläneet näiden vuorten juurella sukupolvien ajan.
Kierros olisi voinut jatkua vaikka kuinka pitkään, mutta vatsamme muistuttivat, että oli aika etsiä ruokaa. Ennen sitä piipahdin vielä ostamaan tarroja matkapäiväkirjaani, pieni mutta tärkeä rituaali jokaisessa matkakohteessa.
Zakopanessa on pieni, kompakti ostoskeskus, ja päätimme poiketa sinne lepuuttamaan jalkoja ja kurkkaamaan tarjontaa. Ylimmästä kerroksesta löytyi ravintola nimeltä Góralski Browar, jonka lämmin tunnelma ja herkullinen tuoksu houkuttelivat meidät sisään.
Herkullinen ruoka ja lämmin tunnelma
Minä valitsin lohta ja kasviksia, täydellinen, kevyen ravitseva annos. Mieheni päätyi perinteisesti pitsaan, joka näytti ja tuoksui erinomaiselta. Molemmat olimme nälkäisiä ja ruoka maistui taivaalliselta pitkän kävelypäivän jälkeen. Góralski Browar osoittautui nappivalinnaksi, hyvä ruoka, mukava palvelu ja näkymä sateen piiskaamalle kadulle loivat täydellisen hetken hengähtää.
Yliannostus makeaa ja ilta villasukkasateessa
Kotimatkalla Willa Leluun poikkesimme vielä hakemaan jälkiruoat, eikä mitä tahansa makeaa, vaan jättikokoiset, täytetyt croissantit, jotka olivat yhtä aikaa hervottoman överit ja taivaalliset. Valkosuklaaversio oli ehdottomasti oma suosikkini.
Ilta kului villasukat jalassa, sade ropisi katolla ja me pelasimme yhdessä pakohuonepeliä, jonka olimme ladanneet mukaan. Oli hauskaa päästä käyttämään päätään, nauraa yhdessä ja vain olla. Vaikka päivä ei ollut sitä mitä alun perin suunnittelimme, siitä tuli yksi koko matkan parhaista.
Zakopane toimii säällä kuin säällä
Jos siis suunnittelet matkaa Zakopaneen, älä anna huonon sään pilata lomaasi. Czerwony Dwór ja Tatramuseo ovat ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja, ja kaupungista löytyy runsaasti tunnelmallisia kahviloita, ravintoloita ja pieniä putiikkeja, joissa saa ajan kulumaan. Sadepäivästä voi tulla juuri se hetki, jolloin näkee kaupungin aidon ja hiljaisen puolen, sen, joka ei vaadi vaelluskengissä kipuamista, vaan riittää, että avaa silmät, mielen ja ehkä ostaa myös palan paikallista käsityötä mukaan.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: