Mies on nukkunut vuoden sohvalla
0
Mies on nukkunut vuoden sohvalla, eikä tähän liity mitään dramatiikkaa. Hän kaipaa meidän yhteiseen sänkyyn, mutta joutuu nyt vain nukkumaan sohvalla. Syy ei ole hänen eikä minun, eikä myöskään meidän lapsen. Vaan ihan muusta syystä ja nyt kerron siitä täällä ja siitä miten se vaikuttaa meidän parisuhteeseen.
Mies on nukkunut vuoden sohvalla
Muutimme runsas vuosi sitten Helsingin Manhattanille, monesta syystä. Koska halusimme olla lähempänä kaupunkia, kaikki kävelymatkan päässä. Halusimme siirtää pojan toiseen kouluun, joka antaisi hänelle enemmän mahdollisuuksia ja tietenkin meidän koiravanhuksen vuoksi. Nuppu ei siis enää oikein jaksanut rappuja kulkea ylös ja alas. Ei viihtynyt pihalla ja vaikka luonnossa on koirilla kiva temmeltää, se alkoi olla Nupulle hiukan liian pelottavaa. Kun käytiin täällä välillä kävelyllä koirien kanssa, huomattiin, että molemmat koirat tykkäsi alueesta ja me tietenkin myös. Joten kun sopiva asunto ilmaantui eteen, niin muutimme kuukauden varoajalla tänne.
Miten tämä muutto liittyy nyt tähän, että mies joutuu nukkumaan sohvalla? Minäpä kerron. Aika pian muuton jälkeen huomattiin, ettei Nuppu jaksa hypätä enää sängylle ja muutenkin dementia alkoi vaivata koiraa enemmän. Illat ovat Nupulle levotonta aikaa ja vähän pelottavaa. Nuppu on tehnyt oman pesän olohuoneeseen ja viihtyy siellä, mutta pelkää olla yksin. Joten mieheni nukkuu koiran kanssa olohuoneessa. Vähän niinkuin minä nukuin aikanaan Nupun kanssa eteisessä kun oli vauva. Minä tosin nukuin lattialla, mies saa nukkua sohvalla.
Miten tämä on vaikuttanut parisuhteeseen?
Todellisuudessa ei mitenkään. Tosin mies kaipaa kovasti viereeni nukkumaan. Itse nautin taas kovasti siitä, ettei kukaan ole vieressä. Tai noh, nukkuu Söpö vieressä, välillä ihan kiinni. Eli elämme koirien keskellä tässä. Söpö tosin on aina nukkunut minun vieressä, vauvasta asti. Miksi annamme tämän kaiken tapahtua? Koska se on helpompaa näin. Nuppu saa tuntea turvallisuutta kun isäntä on heti vieressä jos häntä tarvitaan ja huutoa tulee siten vähemmän. Ajattelemme siis myös naapureita yöaikaan. Dementoitunut koira kun saattaa huudella aika pitkään, jos siihen ei reagoi. Me ihmiset myös tiedämme, ettei tämä aika kestä pitkään enää, joten teemme vanhuksen elämästä mahdollisismman helppoa ja hyvää.
Nuppu on nyt 17 -vuotias ja yritämme helpottaa hänen loppumatkaansa mahdollisimman paljon. Toistaiseksi ei ole kipuja, eikä muita lääkkeitä kuin silmätipat. Sydän toki vuotaa, mutta ei ole vielä aiheuttanut sen enempää vaivaa. Ehkä tilanne tästä muuttuu vielä. Koira on reipas ja iloinen, puolikuuro mummeli. Nuppu on unohtanut täysin, että on minulle vihainen ja on ihanaa miten Nuppu juoksee moikkaamaan minuakin jo kun tulen kotiin. Nuppu on ollut siis siitä asti kiukkuinen minulle, kun Söpö tuli taloon. Mutta on unohtanut koko homman. Näillä mennään ja katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.
Mukavaa itsenäisyyspäivää!
Seuraa minua:
Tilkuista vaatteeksi
Tilkuista on helppo valmistaa kaikenlaista, mutta haasteellisinta on tehdä tilkuista vaatteita. Varsinkin jos on tarkka siitä miten kaikki asettuu paikoilleen ja miten värit toimii toistensa kanssa. Minä taas olen sellainen, että en niin välitä siitä sopiiko materiaalit tai värit toisiinsa, yhdistelen siitä huolimatta. Ja sellainen on tämäkin pusakka. Voisi melkein sanoa tämän olevan zero waste -pusakka, mutta vähän jäi materiaalia yli askartelua varten.
Tilkuista vaatteeksi
Olen järjestelmällisesti muutaman vuoden aikana ommellut kaikki fleecekankaat, joita minulla sattuu kaapissa olemaan. Olen aloittanut myös keinoturkiskankaiden ompelun ja näistä töistä oli jäänyt sen verran yli materiaalia, että päätin yhdistellä kaikki jämät yhteen pusakkaan. Pusakasta tuli aika hauska ja vaikka tästä tuli aika over size, niin tykkään pusakasta todella paljon. Yhdistin siis eri fleecepaloja toisiinsa, sekä myös teddykangaspaloja. Käytin palat todella tehokkaasti ja esimerkiksi mustasta fleecestä ei jäänyt kuin muutaman millin levyinen suikale jäljelle.
Kaavatiedot:
- Kotiliesi trikoot -lehti
Paista tuli tosi hauska ja raikas, vaikka nyt jälkeen päin katsottuna, olisin voinut tehdä pusakan ehkä pikkaisen toisin. Mutta näillä mennään ja tästä tykkään ihan näin. Nyt on läjä fleeceä käytetty ja mieli on iloinen sen vuoksi. Tilkkuja kannattaa käyttää ja lähteä tekemään erilaisia juttuja. Ei vain patalappuja tai erilaisia täkkejä tai muita tilkkutöitä. Tällaiset ideat ovat ihan ykkösiä. Ja jos tekee vaatteita, saa se vaatekin olla enemmän hassukin. Uskaliaasti vain testailemaan.
Talvipukeutuminen on kerroksia
Talvipukeutumisessa on yksi todella tärkeä asia ja se on kerrokset. Tämä vain välillä tuntuu olevan vaikeaa, sillä nykyään esimerkiksi hihat, ovat niin pieniä, ettei sinne alle mahdu kunnolla edes neulepaitaa, kun paidan hihat menee kurttuun kainaloista. Onneksi kirppareilta löytyy vielä hyvin takkeja, jotka ovat 80 -90 -lukujen malleja ja niissä on tilavammat hihat. Näin saadaan helposti kerroksia asuihin ja pysytään lämpimänä. Minunkaan asussani ei ole vain pelkästään se mitä näette tässä päällimmäisenä, vaan alla on kerroksia.
Kuvauspäivänä oli tuulista, joten sekin oli otettava huomioon kerroksissa. Leggareiden alla, oli thermal sukkikset. Yläosassa myös thermal kerros alimpana ja jos muistan oikein kerroksia oli yläosassa kaikkiaan kolme. Näin pärjäsin oikein hyvin tuulisena päivänä, joka oli kuitenkin plussan puolella, vaikka tuulen vuoksi tuntuikin paljon kylmemmältä. Oli hyvä pukea poolopaita myös alle suojaamaan kaulaa ja niskaa ja tietenkin myös kauluri, hilkka sekä hanskat.
Mukavaa itsenäisyyspäivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: