Käytiin eilen pikaisesti Tallinnassa
12
Lähdin treffeille mieheni kanssa ja käytiin eilen pikaisesti Tallinnassa. Aamulla lähtö ja illalla paluu, näin ollaan useasti tehty kun on halu päästä ulkomaille. Mutta nyt ei taideta mennä enää edes päiväreissuille mihinkään kun Nuppu stressaa heti niin paljon, että hoitaja ei pysty hoitamaan. Muuten kaikki menikin oikein hyvin kotosalla. Mutta meillä ei mennyt kaikki hyvin reissussa, nimittäin mieheni voi pahoin koko matkan ja mulle taas kasvoi alkumetreillä jo kauhea vesikello pukkuvarpaaseen. Ja se ei tullut kengästä vaan pienestä hienosta katupölystä.
Käytiin eilen pikaisesti Tallinnassa
Meillä ei ollut mitään suunnitelmaa mihinkään, vaan oli ajatuksena vain hengailla ja puuhastella Telliskiven alueella, mutta niin kuin totesin meidän reissu ei ihan mennyt niin kuin ajateltii. Mies oli kiukkuinen, väsynyt ja kivulias koko reissun ajan, joten sellainen ihana rentoudun tässä -olo jäi saavuttamatta. Mutta vaikka kaikki ei mennyt niin kuin ajattelimme, niin jotain hyvääkin oli tässä reissussa. Esimerkiksi se, että me nautimme kesästä, istuskelimme paljon siellä sun täällä ja söimme. Ei paljon muutakaan voinut. Toki käytiin sitten ostoksilla, kun se oli sitten istuskelun lisäksi melkein ainut homma mitä kannatti edes tehdä.
Kuumuus oli paikoiteillen aika kovaa ja olikin kiva välillä singahtaa kauppaan viilenemään. Tämä ei tarkoita nyt sitä, että ostimme paikat tyhjiksi, vaan ihan rennolla otteella vain. Pari second hand liikettä katteltiin ja tietenkin Blti Jaama Turgiin käveltiin. Apteekissakin käytiin, että mies saisi hiukan huonovointisuuttaan pois. Minä tallustelin taas omin reissuin sillä välin ostamassa sukkia Suvasta. Niin kuin teen muuten ihan aina kun olemme Tallinnassa. En yleensä osta mitään muuta kuin ne sukat.
Shoppailua ja ravintoloita
Kun suunnitelma pelkästä kävelystä sekä oleskelusta ei niin vain toteutunut ja pakko saada aika sitten kulumaan muilla tavoin, niin päätimme ottaa ihan rennosti ja rentous lähti sitten siitä liikkeelle, että Balti Jaama Turgissa menimme tuttuihin vintage -ja second hand -liikkeisiin. Siellä kuitenkin ostin vain yhden raidallisen paitamekon. Jos haluatte, niin voin ostoksista tehdä ihan oman postauksen myöhemmin. Sen jälkeen syömään Peatukseen, siellä olimmekin hyvän tovin ja mietimme, lähdemmekö kiertelemään vai mitä teemme. Olin aika huolissani miehen olosta. Toki lämpö pahensi oloa.
Päätimme sitten kuitenkin lähteä kiertämään, mutta miehen olo alkoi pahentua, joten pysähdyimme Tellisikivi Kirbukassa. Mies nukahti nojatuoliin ja minä lähdin kiertämään myymälää. Sieltä löysin yhden ihanan boheemin mekon, jonka alkuperää en löytänyt edes Googlesta. Elän toivossa, ettei olisi mikään Temun tai Sheinin kaltaisen paikan mekkoja. Miehen olokin hiukan koheni kun sai nukahtaa ja kun minun kierros kesti aika pitkään, niin sai nukkua hyvän tovin. Mutta lopulta kun kierrosta jatkettiin, niin miehen olo ei vain parantunut, joten käännyimme takaisin kohti vanhaa kaupunkia. Siitä onkin helppo sitten siirtyä kohti laivaa kun sen aika koittaa.
Käytiin eilen pikaisesti Tallinnassa turistoimassa turistien keskellä
Kun vihdoin päästiin vanhan kaupungin sykkeeseen turistien keskelle, niin mies meni ostamaan vettä kaupasta ja minä eksyin viereiseen käsityökauppaan ja ostin itselleni ensi talveksi aivan ihanat hiiritumput. Myyjä oli aivan, että lapselle ostat, ei vaan itselleni. Oli, että lapset sitten tykkää leikkiä näiden kanssa ja toetsin siihen, että minulla on aikuiset lapset jo. Myyjän ilme oli kyllä ikuistamisen arvoinen. Virolainen käsityö on upeaa ja tykkään ostaa nimenomaan heidän käsitöitään. Miksi? Koska Virossa uskalletaan mennä yli rajojen, Suomessa tehdään aika vähän mitään näyttävää ja minä tykkään sellaisesta näyttävästä ja erilaisesta.
Kun hiirulaiset olivat sujahtaneet kassiin alkoi tehdä mieli jotain jäkiruokaa. Löysimme Olde Hansaa vastapäätä pienen kellarissa olevan baarin. Sieltä tilasimme jäätelöannoksen sekä pirtelön. Molemmat annokset voi tilata terästettynä tai ilman. Paikka on kyllä todella suloinen ja pieni. Heillä on ulkopuolella terassi, jossa oli kiva istua ja katsella ihmisvilinää. Siinä sitten mietimme, että menmmekö vanhan kaupungintalon torniin vai lähdemmekö etsimään korutarvikkeita minulle. Lähdimme siis etsimään korutarvikkeita. Tämäkin reissu sitten keskeytyi kun minun pikku varvas ei vaan suostunut enää yhteistyöhön.
Pierre Chocolaterie ja Rotermannin kortteli
Koska minun varpaat eivät suostuneet yhteistyöhön me valuimme takaisin kohti vanhaa kaupunkia ja eksyimme ihanaan ranskalaiseen Pierre chocolaterien pihalle nauttimaan viinistä ja suklaakakusta. Minun teki nimittäin kovin mieli tuollaista rentoa istumista. Täällä sitten istuimmekin vähän pidempään. Mies otti taas torkut, että jaksaa paremmin. Joi jauhettaan lisää, että olo paranisi. Sovimme, että vielä kierretään Rotermanni, koska se on meidän lempparialuetta, niin siellä on käytävä. Alue oli taas muuttunut kovin. Mies halusi poiketa Springfieldiin. Osti sieltä sitten pari paitaa itselleen.
Kun kiertelimme Rotermannissa, niin alkoi tulla muistutusviestejä Siljalta, että pitäisi alkaa tehdä paluuta kohti satamaa. Olikin todella ihanaa päättää meidän reissu jälleen hyttiin. Katseltiin ikkunasta kun laiva lähti liikkeelle. Mies meni suihkuun pesemään oloaan pois ja teimme tuliasostokset ja painuimme takaisin hyttiin nauttimaan olostamme ja mies nukkumaan tietenkin. Näin me käytiin eilen pikaisesti Tallinnassa.
Rentoa lauantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Musta trikoomekko
Tämä musta trikoomekko on kulkenut mukanani jo pidemmän aikaa. Ompelin mekkoni vuonna 2013, jolloin tämän tyyppiset trikoomekot oli hitti ja niitä näkyi katukuvassa valtavasti. Kaavaa ei ole mekkoon ja ohjeet ovat kadonneet johonkin netin uumeniin. Olen tosin kyllä tällaiset ohjeet aikanaan tehnyt, kuvien kera, että miten olen mekon tehnyt. Mutta eipä ole löytynyt enää niitä.
Musta trikoomekko
Voin koittaa muistella miten olen aikanaan tehnyt tämän mekon. Olen siis käyttänyt apuna hametta sekä toppia leikkuussa. Olen siis taitellut trikookankaan langansuunnassa puoliksi ja asetellut topin sekä hameen kankaalle (myös puoliksi). Tällä tavoin olen saanut muodon mekolle. Olen huomioinut topin vyötärön kohdan, johon olen ”yhdistänyt” hameen vyötärön. Jos kukaan nyt ymmärsi tästä mitään. Näiden osien lisäksi olen leikannut huolittelukaitaleet kädenteihin sekä pääntielle. Huolittelukaitaleet ovat noin 4cm leveitä suikaleita.
Leikkuun jälkeen olen ommellut ensin oikean olan ja kiinnittänyt pääntien -sekä oikean kädentien huolittelukaitaleet. Tämän jälkeen olen ommellut vasemman olan kiinni. Vasemman kädentien huolittelukaitale ommellaan sen jälkeen. Ja kun huolittelukaitaleet on tehty, onkin helppo ommella sivusaumat sekä päärmätä helma. Mekon tekoon ei mene siis kauheasti aikaa edes. Taisi mennä kaikkinensa kaksi tuntia itsellä. Minulle kun leikkuu on aina se haasteellisin, kun en siitä hommasta yhtään tykkää.
Yhdistin mekkoon Farkkutakin, jonka olen tehnyt vanhoista farkuista, jotka eivät enää mahtuneet päälleni ja jalkaan laitoin Vansin lenkkarit. Kaulassa minulla on helmet, jotka on löytyneet aikanaan Kontista.
Maksimekko joka tilanteeseen
Tällainen yksinkertainen trikoinen maksimekko on helppo kesävaate. Sen voi pukea lähes mihin tahansa ja yhdistellä melkein mihin tahansa. Sen voi pukea ihan sellaisenaan tai yhdistää collegepaitaan, neuleeseen tai laittaa erilaisia asusteita mekon kanssa. Mistä ikinä itse pitää. Tämä kyseinen mekko on ollut vuosia kovassa käytössä mutta jossakin vaiheessa olen vain unohtanut koko mekon. Nyt löysin mekkoni uudelleen ja koska kyseessä on joustava materiaali, niin mekkohan toimii edelleen erittäin hyvin. Ei ole siis vielä liian pieni minulle.
Minusta on ollut muutenkin aika ihanaa, kun tämä vaatekaappipäiväkirja on jotenkin mahdollistanut sen, että sukeltaa kaappiinsa useammin mitä ennen olen tehnyt. Vaikka shoppailua omassa kaapissa olen harrastanut jo vuosia, niin jotenkin tämän päiväkirjan avaamisen jälkeen olen tosiaan päässyt sinne kaappini syvään päätyyn. Olen myös tajunnut kunnolla sen, miksi en hirmuisen useasti luovu vaatteistani, vaan pyrin säästämään tietyt vaatteet vuosikymmeniäkin. Tämä mekko on hyvä esimerkki sellaisesta.
Olen yhdistänyt mekkoon kauluspaidan, jonka olen ostanut Beyond retron garage salesta, pään suojasin itse virkatulla bandanalla ja jalkaan sujahti Dr. Martensit. Korvissa roikkuu korvikset, jotka on tehty Barbien kengistä. Olen ostanut ne vuonna 2018 kierrätystapahtumasta Tampereelta, jossa olin itse esittelemässä töitäni.
Vaatekaappipäiväkirja jatkaa päivityksiä
En aina tule mainostamaan jotakin asiaa vaatekaappipäiväkirjana, mutta kyllä se näkyy niin, että kyseessä on aina vaate, jolla on tarina. Niin kuin on tällä mekolla. Mekko on nähnyt paljon ja sillä on tarinoita kerrottavana. Ei tietenkään jokaisen vaatteen tarvitse olla vanhoja, vaan voivat olla uudempiakin. Mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat jo valmiina kaapissa, joita ei ole nyt hankittu tai tehty. Vuosi ainakin pitää olla välissä, ennen kuin voin laittaa ne päiväkirjan väliin. Tai näin olen asian miettinyt.
Ja ehkä voisi tuoda myös hiukan sitä prosessia esille, joka liittyy asun rakentamiseen. Yleensä valitsen sen mitä sattuu kaapista osumaan käteen, mutta en aina. Joskus prosessi on pitkä ja saatan aloittaa prosessin jo edellisenä päivänä. Varsinkin jos ollaan menossa jonnekin reissuun. Minulta on pyydetty myös vinkkejä miten yhdistellä jokin tietty vaate. Jotain sellaisia onkin ollut tuolla Instagramissa varsinkin. Tämän päiväkirjan kanssa minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, miten mitäkin toteutan. Vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Musta trikoomekko on siis sellainen, joka olisi hyvä olla siellä omassa kaapissa.
Mekon voi laittaa myös ihan näin ja kainaloon neuletakki, jonka olen ostanut Fidasta. Päähän itse tehty hellehattu suojaamaan päätä ja erikoisempi laukku heilumaan käteen. Laukku on hankittu Kierrätyskeskuksesta, kuten myös sandaalit.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Artikkelissa mainittuja asioita: