Musta villiinnyttää
4Nyt on käynyt niin, että musta villiinnyttää minua, en tiedä liittyykö tämä nyt viidenkympin villityksiin vai onko kyseessä suruaika, mutta yhä enemmissä määrin on alkanut eksyä päälleni mustaa. Minulle, joka suosin värejä ja jonka lempiväri on punainen. Mitä minulle oikein tapahtuu?
Musta villiinnyttää
En tokikaan ole koskaan sylkenyt mustaan päin ja varsinkin töissä päälläni on useasti juuri mustat leggarit ja neule tai college. Mutta jostain syystä olen alkanut pukea entistä enemmän juuri mustaa alapäähän sekä yläpäähän ja vielä takkikin voi olla musta. Olen äimistynyt tästä huomiosta. Onko suruaika alkanut, minkä vuoksi? Oli miten oli mutta itse kovasti tykästyin tähän asuuni, johon sonnustauduin tässä noin viikko sitten. Asusta löytyy särmäkkyyttä ja toki vähän väriäkin tuossa neuleessa, mutta ajatus lähti ihan keinonahkafarkuista, jotka ovat jo vuosia olleet käytössä. Vähän ne alkaa halkeilla jo, mutta muuten vielä käyttökelpoiset. Paita on hankittu uutena muistaakseni Kaliforniasta, Citadel Outletista.
Kuljen nyt muutenkin jotenkin trendin huipulla, kun heitin tämän mustan komeuden päälle paksun neuleen, jossa on eläinkuosia. Olen jo muutaman vuoden nähnyt eläinkuosia niin käsityöläisillä kuin second hand muodin käyttäjillä. Ja nyt eläinkuosia on alkanut näkymään myös muotilehtien sivuilla. En edelleenkään seuraa muotia, mutta välillä osuu silmiin muotinäytöksiä. Selkeästi siis viidenkympin villitystä…
Meikittömyys vapautti minut
Olen Instagramissa jo ottanut tämän meikittömyyden esille ja jatkan höpinääni nyt myös blogissani, sillä silloin kun sairastuin RCVS:ään ja olin paljon ulkona meikittä, tunsin todella vaputuneeni jostakin. Nyt kun muutimme tänne Helsingin Manhattanille, niin minulla oli pitkään meikit kadoksissa ja kun meikit löytyi en oikein niitä enää ottanut esille. Sama homma jatkunut tähän päivään asti. Meikkaaminen viikolla on jäänyt ihan kokonaan pois.
Se taas ei tarkoita sitä, ettenkö pitäisi itsestäni yhtään huolta, ihoni voi tällä hetkellä todella hyvin, kun en kauheasti enää joudu erilaisia asioita käyttämään siinä. Ja varmasti olette nähneet, että kuvissakaan ei kauheasti meikkejä näy. Tokikaan en ole luopunut meikeistä kokonaan, tänäänkin olen suunnitellut, että ehostan itseäni vähäsen kun lähdemme mieheni kanssa hiukan nautiskelemaan Helsingin museoihin.
Tänään avataan myös vaatekaapin päiväkirja, josta kerron myöhemmin lisää. Instagramin puolella varmasti tulee juttua aiheesta jo aikaisemmin.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Takin vuorista takki
Miehen takin vuorista takki itselleni. Mieheni osti aikanaan, ehkä noin kymmenisen vuotta sitten itselleen takin, jossa oli lämmin irtovuori. Takki olikin heti päivittäisessä käytössä kunne takin tasku jäi johonkin kiinni ja koko komeus repesi. Korjasin taskun ensin isolla liimapakalla ja myöhemmin vaihdoin siihen kangaslaastarin. Mutta takki ei koskaan tuon tapaturman jälkeen löytänyt tietään mieheni päälle.
Takin vuorista takki
Takin vuori oli tosiaan sellainen, että sen sai irroitettua takista, vuori oli aika hieno ja persoonallinen, joten aikaa kun kului ja takki kun kutistui tarpeeksi aloin miettiä, että tuosta takin vuorista voisikin tulla minulle aika kiva takki. Tuollainen välikangastakki. Nyt tässä muutossa mieheni ei käynyt läpi omia vaatteitaan, vaan nyt hän heräsi siihen, että kaapissa on valtava määrä vaatteita, joihin hän ei enää mahdu ja hän sitten sukelsi kaappinsa ihmeelliseen maailmaan.
Iso määrä hänen vaatteitaan oli myynnissä Siisti kirppiksellä, siistejä vähän käytettyjä ja hienosti meni muutamia uuteen kottiin. Mutta takkeja hän ei ollut siinä vaiheessa oikein vielä käynyt läpi. Tämä homma muuttui tässä viikonloppuna. Härdelli sai itselleen pari pukua ja minä pari takkia. Säkillinen takkeja on nyt odottamassa jatkosijoitusta. Mutta minä sain kuin sainkin tuon takin ja vuorin, josta nyt innoissani ja pienessä migreenin alussa aloin tekemään.
Purkamista ja ompelua
Mitään ohjetta minulla ei ole, mutta homma lähti liikkeelle siitä, että aloin purkamaan taskuja sekä hihoja. Hohoista loin uuden taskus povitaskun kohdalle, sillä siinähän ei ole omaa taskua, kun se vain on kiinnitetty päälitakin povariin. Joten siihen piti tehdä ensin tasku. Sen jälkeen kun olin purkanut takista päällitaskut, niin ompelin ne tuohon vuoriin kiinni. Olkapäillä olleet tampit ompelinkin hihansuihin. Lopuksi leikkasin etukappaleen, jossa mukana oli kaulus irti ja rakensin huolittelukaitaleen takakappaleesta. Tuon huolittelukaitaleen ompelin leikattuun reunaan.
Koko komeus ommeltiin lopuksi vuorin etureunaan ja kiinnitin vielä kaikki napit kiinni takaisin. Napit ovat vain koristeina nyt, omilla paikoillaan. Työ ei ollut mitenkään helppo ja jouduinkin purkamaan tuota kaulusosaa aika monta kertaa, että sain sen oikein. Jouduin myös lyhentämään sitä molemmista reunoista aika reilusti. Lopputulos on kuitenkin sellainen, että voin oikein hyvin käyttää takkia.
Esittelyvideo: Instagramissa
Asu
Kun sain takin valmiiksi, niin sain vision siitä, että takin kanssa sopisi hienosti saapikkaat, jotka on ostettu samoihin aikoihin tuo takkikin. Siis noin kymmenen vuotta sitten. Silloin oli kovasti muotia ratsastussaappaan tyyppiset saapikkaat ja ne minun oli silloin saatava. Nämä saapikkaat tosin ostettiin uutena, sillä silloin en ollut ihan kokonaan vielä siirtynyt kirppareihin, vaikka jo paljon sieltä kenkiä ostinkin. Kun olin löytänyt kenkäni, niin sen jälkeen oli aika rakentaa asu näiden kahden asian ympärille.
Asuun löytyi kaapista tummat pillifarkut, jotka on löytynyt aikanaan UFFista ja neule taas Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Vaatteet ovat kaikki vanhoja ja olleet aina kovassa käytössä. Asu tuo minulle mieleen brittiläisen maalaismaiseman ja hevoset. Mitä asusta tulee sinulle mieleen? Omasta mielestäni onnistuin luomaan hienon takin irtovuorista, olen aika ylpeäkin tästä takista.
Mukavaa perjantaita kaikille!
Seuraa minua: