Terveisiä laatikosta
2
Hei, terveisiä laatikosta. Tänään esittelen uimapuvun, jonka kankaan löysin laatikosta ja näin tästä uimapuvusta tuli yksi uusi juttu laatikkoprojektin töistä. Aika haasteellista hommaa tämä, kun ei yhtään tiedä mitä kaikkea laatikosta löytyy. Tai, kyllähän minä nyt tiedän kun sen kävin läpi ennen kuin aloitin hommat. Mutta muutamat työt kaipaavat todellista miettimistä, niistä ei ihan heti saa tehtyä jotakin.
Terveisiä laatikosta
Koska emme nyt päässeet Yyteriin kuvaamaan upeaan maisemaan näitä minun uikkareitani, niin suuntasimme sitten ilosta tanssien Helsingin Aurinkolahteen. Tämä ranta on meidän suosikki, vaikka tällä kertaa jouduimme valitsemaan sen puolen rannasta, joka on kivikkoa, kun toinen puoli oli aivan täynnä ihmisiä. Minä myös satutin itseni aika pahasti ja jouduimme sitten lopulta lähtemään aika aikaisin pois rannalta. Oli toki toinenkin syy aikaiselle lähdölle, nimittäin lämpötila laski aika paljon ja alkoi sataa. Jos on lämmin ja sataa niin ei haittaa, mutta jos tulee kylmä ja tulee kovin, niin haittaa.
Kaava:
- Suuri käsityölehti 5-6/2012
Uikkareiden teko kesti ja kesti, sillä meikäläisen oli todella vaikea valita millaiset uikkarit tekisin tuosta kankaasta. Vielä saisin myös bikinit, sillä kangasta jäi hyvin. Mutta se on sitten toinen homma. En ihan mielelläni tee näistä uikkarikankaista mitään, sillä se on minulle aika hankala materiaali. Mutta lopulta valitsin Suuri käsityölehden kaavan ja lopputulos on oikein hyvä. Tosin edelleen tämäkin vaate on pitkäselkäiselle tarkoitettu ja meikäläisellä se tekee selkään kauniit rypytykset.
Vaaralliset vesileikit
Meillä on kaikenlaisia vesileluja aina mukana kun lähdetään rannalle. On uimapatjaa, vesipyssyä, snorkkelia, hiekkaleluja. Kyllä, vieläkin vaikka mukana ei ole pieniä lapsia, sillä minä tykkään peuhata ja touhuta kaikenlaista siellä rannalla, muutakin kuin istua auringolta suojassa hiekkaisessa rantateltassa. Vaikka tälläkin kertaa koko arsenaali oli mukana, niin puhalsimme vain yksisarvisen täyteen ilmaa, sillä tuuli oli todella kova. Rantatelttakin oli hankala saada pystyyn ja vielä hankalampi saada kasaan tuulen voimasta.
Minä sitten topakkana tyttönä nappasin yksisarvisen kainaloon ja sukelsin veteen. Kivikko oli super liukas ja terävät kivet tekee myös oman fiiliksen hommaan. Istahdin huonosti yksisarvisen päälle ja vetaisinkin sitten ympäri iskin ensin pääni kivikkoon ja sen jälkeen tulin polvilleni alas ja näin sain söpöt kolhut polviin sekä päähän. Hauskaltahan se näytti ja jos olisin ollut syvällä, niin en olisi satuttanut itseäni ollenkaan. Mutta en ollut. Vaan matalassa. Mutta tuon kohelluksen jälkeen jaksoin vielä puuhastella ja remuta vedessä. Mitään kunnon nautintoa se ei minulle antanut, koska kivikko oli tosi liukas ja liikkuminen kivikossa oli vaikeaa.
Ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Mekkotehtaan Saana taipuu myös tunikaksi
Olin yllättynyt miten hyvin Mekkotehtaan Saana taipuu myös tunikaksi. On aika selvää, että tämän kesän yksi lemppareistani on Mekkotehtaan Saana kaava. Olen tehnyt sillä kaksi erilaista mekkoa, sekä tämän tässä artikkelissa olevan tunikan. Lemppareitahan näistä tuli saman tien. Toki muitakin kaavoja olen testaamassa kun tästä ehdin, mutta nyt näette tämän herkun, tai olette jo nähneet kertaalleen.
Mekkotehtaan Saana taipuu myös tunikaksi
Tein tämän tunikan jo tuossa kesäkuun alussa ja ensimmäiset kuvat vilahtivat täällä blogissakin jo tuossa juhannuksena. Mutta tietenkin haluan vielä erikseen esitellä kunnolla tämän ihanuuden, johon olen aivan rakastanut. Kangas on Kierrätyskeskuksen Näprän materiaalitukusta hankittu. Kyseiseen tukkuun voi tutustua Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa. Sieltä löytyy materiaalia vähän joka lähtöön ja makuun. On paperiaskarteluun kaikenlaista ja on myös ompeluun, neulontaan ja moneen muuhun askarteluun myös löytöjä.
Koska tätä kangasta oli vähän, niin tiesin jo heti, ettei sellaista upeaa mekkoa tästä tule, kesti kuitenkin aika pitkään ennen kuin keksin mitä tästä voisin tehdä. Halusin ehdottomasti jotakin romanttista tästä ja silloin tarvitaan puhvihihaa, rypytyksiä ja ilmavuutta. Silloin pitää alkaa miettiä jotain muuta keinoa rakentaa sitä omaa tapaa saada kankaasta vaate. Siitä lähdettiin liikkeelle ja lopulta valmistui tämä tunika. Leikkasin vielä helman epätasaiseksi, jotta olisi kevyemmän näköinen päälläni. Tarkoitus olisi vielä joskus lisätä tähän pitsiä sinne ja tänne. Mutta sitä katsellaan sitten kun joskus sitä pitsiä kulkeutuu tänne.
Virkattu laukku raakapuuvillasta
Yksi ensimmäisistä virkatuista asioista on tämä virkattu laukku, joka vilahtaa kuvissa. Ihan ensimmäinen se ei ole mutta aika ensimmäisiä töitä. Laukussa on vanhasta tyynyliinasta tehty vuori ja vetoketju läpän alla. Kyseessä on tuommoinen vähän minimpi laukku. Siihen ei mitään suuria määriä tavaraa mahdu, vaan ihan muutama juttu vain. Tällainen laukku oli hyvä työ kokeilla jotakin vähän suurempaa ja korottaa rimaa hitusen.
Laukussa on virheitä ja lankakin oli hankala, sillä lanka raastoi käsiä aika paljon. On siis hyvin terävää ja jäykkää materiaalia. Nykyiset langat taitaa olla vähän toisenlaisia. Tässä kun oli paljon joukossa roskaa. Mutta tykkään lopputuloksesta ja laukkua on välillä käytetty paljonkin. Välillä laukku on varastoitu ja se on saanut odottaa parempia aikoja muualla. Nyt laukku on taas kovassa käytössä.
Oikein ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: