Isosta pieneksi mekon tarina
2
Tämä on isosta pieneksi mekon tarina. Olen aikanaan kaivanut tämän hiukan tumman turkoosin suoran mekon Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja lopulta se päätyi kaapinperukoille odottamaan parempaa inspiraatiota. Tämä inspiraatio tuli jo tuossa syksyllä kun päätin pienentää mekon reilusti. Mutta kuvia ei ihan heti saatukkaan tänne blogiin.
Isosta pieneksi mekon tarina
Alkuperäinen mekko oli niin iso minulle, että se putosi päältäni helposti, joten ei auttanut muu kuin lähteä korjaamaan mekko. Ensin ajattelin, että vain pienennän sitä mutta koska pääntie oli noin suuri, että mekko meni lävitseni, niin päätin kaivella kaavoja ja päädyin yhteen Japanilaiseen kaavaan, joka onkin teille jo tuttu toisesta postauksesta. Tämä kyseinen malli on helppo tehdä, vaikka lopulta onkin erittäin näyttävä päällä. Malli on myös niin minulle sopiva kuin olla ja voi.
Kaava: Stylish party dresses
Tosin ohjeista poiketen, ompelin poikkisaumaan framilonia pitämään kohdan hiukan rypyttyneenä. Nimittäin tämä materiaali venahti vaikka ompelin rypytyksen helmaosaan. Valmiissa työssä ei sitten rypytystä näkynyt. Näin oli sitten helpoin tapa saada sitä helman rypytystä aikaiseksi. Eli Framilonia avuksi hommaan. Muuten homma menikin oikein hyvin. Toki pääntien vuoksi helma lyheni aika reilusti. Mutta se ei haittaa kun olen tällainen metrin hukkapala.
Koko asu:
- Poolo: Kontti, Tammisto
- Mekko: Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto, tuunattu
- Sukkahousut: Suva, Tallinna
- Saapikkaat: Bearpaw, Tammisto (OH MY GOSH! Fashion Brand Outlet)
- Takki: UFF
- Kaulahuivi: Kierrätyskeskus
Vaaterakkautta
Edelleen saatan joskus ostaa jotakin uutena, kuten kuvissa näkyvät kengät. Tai oikeammin sain mieheltäni ne ystävänpäivälahjaksi. Mutta vaikka välillä näin teen, niin se on harvinaista. Tärkeintä minulle on mennä kirppiksille etsimään sellaisia vaatteita, joita ei enää katukuvassa oikein näy ja yksi sellainen vaate on juuri nuo kasari -ja ysärivaatteet. On totta, että vintage on muotia ja monet käyvät shoppailemassa vintage -liikkeissä mutta niissäkin on niin laidasta laitaan vaatteita ja aikakausia, että voi jokainen valita omansa ja parasta on, että jokainen yhdistelee vaatteet myös omalla tavallaan.
Minun vaaterakkaus ei kuitenkaan ulotu vain vintageen, vaan ostan kirppareilta myös moderneja tämän ajan vaatteita, pyrin kuitenkin siihen, etten ostaisi pikamuotia. Joskus valitettavasti näinkin on tapahtunut vahingossa. Esimerkiksi kun ei ole lappuja enää vaatteessa mutta muuten vaate ihan kuin uusi. Sitten kotona kun googlettelen niin löytyykin tieto. Mutta siitä huolimatta tulee käytettyä vaate loppuun. Mutta ostan kyllä esimerkiksi mielelläni 80 -luvun H&M vaatteita, jotka ovat laadullisesti ihan toista mitä myöhemmät vaatteet. Pikamuoti astui kuvioon tuossa 90-luvulla. Joten tällä valtavalla aasinsillalla päästään siihen, että olen tyytyväinen asuuni, vaikka sukkahousut sekä kengät on ostettu uutena.
Rentoa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Mä vähän ompelin
No nyt on tullut ommeltua. Mä vähän ompelin siis, ihan vähän vain. En tosin yhdessä hetkessä, enkä toisessa. Meni tässä hommassa muutama kuukausi. Ensimmäiset työt tuli tehtyä jo tuossa ennen meidän jouluista Kalifornia matkaa. Tarkoitus oli ottaa ne mukaan, mutta jäivät lopulta kotiin. Eivät tosin olisi toimineet siellä, kun ei siellä niin lämmin ollut lopulta.
Mä vähän ompelin
Ensin valmistui kaksi söpöä mekkoa, toinen Mekkotehtaan kirjasta ja toinen Käsityölehden kaavasta. Tarkemmat kaavatiedot tulee myöhemmin kun saan kuvattua vaatteet päälläni. Jostain syystä siis alan ommella kesävaatteita jo talvella. Sitten ihmettelen miksi en pääse kuvaamaan niitä millään. Ei kai nyt lumisateessa tee mieli kuvata kesämekkoja. Ei minulla ainakaan.
Seuraava työ valmistui reissun jälkeen. Kaksi tarpeetonta vaatetta yhdistyi räväkäksi jakuksi. Lisäilin myös ketjuja sinne ja tänne ja tietenkin tarvittiin mukaan myös hakaneuloja. Vähän enemmän punkkia tähän hetkeen. Farkkuliivi muuttui siis collgepaidan avulla takiksi. Toki leikkelin reikiä hihoihin ja laitoin hakaneuloja kiinni.
Ennen kuin vein tilkkulaatikkoni töihin, kaivoin sieltä esiin hiukan kangasta ja pojan vanhat colleget, joista aikanaan koitin jotain tuunata, mutta se ei mennyt niin kuin strömsössä. Näistä yhdessä tuli tuommoinen jämäpaita, sekin hyvin erilainen mitä on totuttu päälläni näkemään. Taskuksi laitoin ylemmästä tuunauksesta yli jääneen taskun.
Vähän tuttua tyyliä ja vähän uudempaa
Blogista tutuksi tullut tyyli tulee pysymään edelleen täällä, vaikka uuttakin on muutamia tulossa. Käsittelen tosiaan lempisuunnittelijani kuolemaa tällä tavoin, tuoden vähän enemmän mukaan grungea sekä punkkia. Näin joskus arkena pukeuduin nuorena plikkana. Nyt on hyvä tässä iässä sitten tuoda sitä mennyttä aikaa takaisin. Ei nuoruutta, vaan tyyliä. Ehkä se on sitä viiden kympin villistystä.
Kesävaatteita alkaa kohta tulemaan liukuhihnalta kun pääsen ensin hakemaan pitsiä ja ompelulankaa. Jostain syystä se lanka pakkaa aina loppumaan… Eikä noista langanpätkistä ole hommaan. Tällä viikolla uskoisin, että jotakin kivaa uutta pääsen tekemään. Suunnitelmia on jo monta, nyt pitäisi saada vain ompelupäivä, jolloin saisin omassa rauhassa vain ommella, vain minä ja ompelukone.
Rentoa iltaa kaikille!
Seuraa minua: