Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
4
Ihanan pehmeä ja lämmin asu on parasta talvella, mutta mikä on sen ekologinen puoli? Miten hyvin huolehdin siitä, että päälläni on ekologisesti tuotettu vaate? Vai enkö ajattele sitä ollenkaan kun teen vaatteita? Miksi ylipäänsä lähdin tekemään itselleni vaatetta fleecestä joka on polyesteri fleecestä? Ja miltä minusta tuntuu kun puhun ekologisuudesta mutta päälläni on tällainen kamaluus?
Lämmin asu ulkoiluun ja oleiluun
Talvi on sellaista aikaa, että kylmyys tarttuu joka puolelta ja on hankala huolehtia siitä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä. Tästä syystä pyrin pitämään mieluiten aina villaa päälläni. Olen niin vilukissa, että villa on ainoa asia mikä minut todella pitää lämpimänä. Viime viikonloppuna alkoi sataa lunta oikein kunnolla, mutta asteita ei ollut pakkasen puolella paljoa, joten pärjäsin hienosti myös tässä asussa. Koska minulla on projektina ommella kaapin perukoiden syömiä kankaita ja tilkkuja, niin tietenkin ompelen itselleni, enkä laita muiden ongelmaksi tätä, eli en lahjoita fleeceä pois.
Päivän asuni:
- Pusakka: Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehti
- Housut: Kotiliesi käsityö 4/2020
- Poolopaita: Itse tehty
- Pipo:Ostettu Krakovasta
- Kengät: ZDAR merkkiset huopikkaat, ostettu UFF Jumbo
Olen jotenkin tosi innoissani noista kengistä. Kun ne satuin löytämään UFFista, niin en oikein välittänyt niistä, ne olivat hyvin erikoiset, joten tietenkin oli ne napattava kokoelmiini. Mutta kun laitoin ne jalkaani, niin yllätyin miten lämpimät ja mukavat kyseiset kengät ovatkaan. En ole ennen näin lämpimiä huopikkaita käyttänytkään ja huopikkaita jalassani on ollut ennenkin.
Lämmin asu on talvella tärkeä ja sitä kautta myös materiaalit, joista valmistetaan nämä lämpimät vaatteet. Toki tämä asu nyt tuottaa itselleni hiukan pähkäilyjä ja saa nähdä mikä on lopullinen koti tälle asulle. Toistaiseksi en kuitenkaan asua minnekkään lahjoita.
Miksi fleece on onglema?
Polyesteri fleece on suuri mikromuovin lähde ja yhdestä kilosta fleeceä irtoaa jo teelusikallinen mikromuovia. Se on paljon. Mitä siis ajattelen siitä, että olen tehnyt itselleni fleece asun, joka on valmistettu kokonaan polyesteristä, miten selitän tämän itselleni? En selitä mitään, tiedän miten hankala materiaali on kyseessä ja miten paljon se aiheuttaa ongelmia. Fleece ei ole materiaali, jota ostan ihan juuri ekologisten ongelmien vuoksi mutta myös siksi, ettei polyesteri-fleece tunnu käteen mukavalle. Se on pehmeää mutta nihkeää, tunnen miten se rätisee sormissa, vaikka sitä ei kuule. Hyvin muovinen tunne käsissä.
Miksi sitten olen ommellut asun? Koska en halua laittaa ongelmaa eteen päin ja koska meillä on hyvä vedenpuhdistamo, joka saa kerättyä noin 99% mikromuovista. Haaste on kuitenkin se, että mitä tuolle kerätylle mikromuoville pitäisi tehdä. Mutta fleecen ongelma ei poistu sille, että vedenpuhdistamo saa kerättyä mikromuovia. Mutta mitä sitten polyesterin tilalle? Se onkin hivenen hankalampi kysymys, jota en nyt lähde edes miettimään tähän aikaan aamusta.
Kyllä, fleecessä elää iso kysymysmerkki ja mitäs nyt kun minulla on tämä asu, niin tuleeko sitä käytettyä? Käyttämätön vaate kun ei ole ekologinen laisinkaan. Tämä onkin sellainen kysymys, johon en tällä hetkellä osaa antaa minkäänlaista vastausta. Tarkoitus olisi käyttää asua, mutta käyttö voikin ottaa niin pahasti luonnon päälle, että saatan sitten kuitenkin lahjoittaa asun ja laittaa toisen harteille sen ekologisen ajattelun, joka taas ei ole hyvä juttu. Näiden sekavien ajatusten kanssa siirryn nyt viikonloppuun!
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
Vanhojen kuvien kierrätys
Jutellaan aiheesta vanhojen kuvien kierrätys. Tässä on ajatuksena se, että voiko blogiin julkaista uudelleen kuvia, joita on aikanaan kuvannut ja julkaissut blogiin. Niin kuin tiedätte, niin itse julkaisen vanhan blogin kuvia uudelleen, jos en ole ehtinyt niitä uudelleen ottamaan. Tiedätte myös, että saatan välillä hyödyntää vanhoja kuvia uudelleen jossakin toisessa yhteydessä. Kuten nyt.
Vanhojen kuvien kierrätys
Itse en näe sitä pahan, jos blogissa välillä julkaisee vanhoja kuvia, minua se ei nimittäin haittaa yhtään. Toki monia muita voikin haitata, mutta ei minua. Välillä on kiva tosin nähdä myös sellaisia kuvia missä verrataan samasta asusta otettua kuvaa silloin ensimmäisellä kerralla ja nyt uudelleen. Miten kuva muuttuu, miten tunnelma muuttuu. Eikä minua haittaa sekään, jos blogissa on sekaisin uutta ja vanhaa kuvaa. Mitä mieltä sinä olet?
Minua itseäni välillä harmittaa kun on otettu monen monta kuvaa ja nisitä valitsee sitten muutaman postaukseen ja osa jää ulkopuolelle, niin kyllä haluan esitellä niitä kuvia jossain muussa yhteydessä. Harvoin toki näin vanhoja kuvia tulee julkaistua mitä nyt tässä on. En ole vain halunnut tästä ponchosta ottaa uusia kuvia, kun minulla on tallella vino pino kuvia juuri tästä ponchosta. Tokikaan en näitä kuvia tämän enempää julkaise, koska kuvat ovat todella vanhoja ja ulkomuotonikin on muuttunut kovasti.
Asu kuva vuonna 2016
Nämä kuvat minun neulomastani ponchosta on otettu 2016, kuvat oli uudelleen otettuja, ponchon olen neulonut tyttärelleni vuonna 2008 ja silloin on otettu ensimmäiset kuvat minun ensimmäiseen blogiini. Nämä ihan ensimmäiset kuvat ovat valitettavasti tuhoutuneet. Joten otin uudet kuvat syksyllä 2016, jolloin julkaisin silloisen uuden blogin sivuille tästä uusitun postauksen. Kun siirryin Vaikuttajamedialle päätin, että osa vanhoista postauksista julkaistaan uudelleen ja tämä poncho oli sellainen. Eli tänne julkaisin uuden postauksen vanhoilla kuvilla 2019. Postaus alla!
Kaikki kuvan vaatteista löytyy vielä minulta poikkeuksena farkut, jotka ovat puhki kulutetut ja ne on jo päässeet parempaan muotoonsa. Mutta tosiaan, koska tykkään näiden kuvien tunnelmasta ja tuosta ponchosta, niin haluan jälleen kerran ottaa muutaman kuvan ja käyttää niitä tässä postauksessa ja toivottaa kaikille oikein mukavaa torstaita!
Seuraa minua: