Ex tempore reissu Porvooseen
6
Tehtiin viimeisellä lomaviikolla ex tempore reissu Porvooseen koko porukalla. Yleensä me olemme menneet mieheni kanssa kahdestaan viimeisenä lomapäivänä Porvooseen, mutta nyt tämä tapahtui ihan yllättäen. Pomppasin puolilta päivin ylös ja sanoin, että nyt mä lähden ja vähän kauemmas. Kauemmas tarkoitti Porvoota.
Ex tempore reissu Porvooseen
Olen tosiaan sen luontoinen, että olisin menossa ihan koko ajan. Varsinkin kesällä, toki myös talvellakin mutta en pidä kylmästä, joten kesät on sitten niitä hetkiä kun menen ja tulen kuin tuulispää. Miehen on vaikea pysyä mukana ja joskus lapsetkin tuskailee tempauksilleni. Tämä oli juuri sellainen tempaus. Oltiin juuri palattu road tripiltä, paluu päivä oltiin levätty, purettu laukkuja ja pesty pyykkiä. Joten tietenkin seuraavana päivänä aamulla alkoi meikäläisen jalkaa taas vapisuttamaan, että nyt mennään.
Heitin nopeasti lumput niskaan, hiukan koitin saada naaman ryppyjä silitettyä, silitysrautaa en tosin uskaltanut lämmittää. Ja juoksin alakertaan kuin gaselli. Miesväki katseli meikäläistä taas suu ja silmät auki ja vihdoin mies kakisti suustaan ulos, että mihin sä nyt taas olet menossa. Sanoin, että mä meen nyt ja vähän kauemmas. Mies pomppasi pystyyn kuin raketti ja komensi pojan vaatekaapille. Ja alkoi armoton show.
Tunnissa oltiin autossa ja nokka oli kohti suoraa tietä. Vasta kun ajeltiin pihasta mies kysyi, että minne me olemme menossa. Sanoin, että pois Helsingistä, jonnekkin vähän kauemmas ja samaan aikaan töräytettiin ilmoille, että suuntana on Porvoo. Ja auto singahti ulvoen matkaan. Valittiin tosin maisemareitti, joka on paljon hitaampi kuin moottoritie, mutta niin paljon kivempi katsella maisemia.
Porvoo sekunnissa
Porvoo on otettu haltuun jo vuosia sitten. Vuodesta 2013 ollaan joka kesä tehty pikareissu kaupunkiin ja joka reissu on ollut erilainen. Niin oli myös tämä reissu. Käveltiin vain sinne tänne sinkoillen, ei mitään järkevää määränpäätä. Ohitettiin aika pian kirkon vieressä oleva jäätelötehtaan baari ja päätettiin, että ruokailun jälkeen mennään ottamaan jäätelö-överit tänne. Matka jatkui kuitenkin eteen päin. Olin pukeutunut pikkuisen liian lämpimästi, mutta lähtiessämme Helsingistä oli ilma kylmä kostea, mutta Porvoossa taas paistoi aurinko ja oli lämmin. Hiki vaan valui pitkin poskia kun käveltiin pitkin katuja ristiin rastiin vanhassa kaupungissa.
Lopulta suunnistimme rannalle ja suoraan ravintolaan. Täällä lokkeja ammuttiin vesipyssyllä tai noh, ei ne lokkeja olleet vaan naakkoja. Pahat oli mielessä heillä kun odottelivat asiakkaitten jättämiä jämiä pöydillä. Paria naakkaa ehdin komentamaankin, sormen laitoin pystyyn kun lennähtivät meidän vierelle. Jäivät sille sijoilleen katsomaan, että mitä nyt oikein meinaan. Lopulta saimme syödä rauhassa ja naakat kaakatti katolla.
Tampereen UFFista löydetty farkkuhame
Road tripillä Porista Hämeenlinnaan pysähdyimme Tampereella, koska koirat tarvitsi lepoa matkasta. Kävin pojan kanssa myös pikaisesti Tampereen UFFissa ja teimme muutamia löytöjä. Itselleni löysin hauskan kietaisumallisen farkkuhameen. Hame tosin on hivenen liian iso ja joudun sitä tiukentamaan, jotta ei valuisi päältäni koko ajan. Oli siis aika päivän selvää, että tämä söpö hamonen menee tälle reissulle päälleni. Paidaksi valikoitui H&M paita, joka on ostettu 2012. Jalkaan sujahti poikani vanhat lenkkarit. Hieno matka-asu vai mitä?
Tai no, meikäläinen ainakin tykkää, sun ei tarvitse jos et halua. Kun olimme syöneet ja tuhonneet naakkojen mahdollisuuden ryystää ylijäänyttä valkosipulimajonesia, lähdimme vatsat pulleina valumaan pitkin rantaa kohti kirkkoa, jossa odottaisi jäätelö-överit. Ja sitä ne tosiaan oli, ne överit. Huh, lupasin, etten syö jäätelöä enää ennen seuraavaa kertaa ja se kerta tosiaan tulisi ennen kuin ehdin sanoa haluan jäätelöä. Vatsat täynnä, hikisenä ja väsyneinä suuntasimme illan tullen kohti autoa ja sulauduimme autoon, olimme yhtä auton kanssa koko paluumatkan Helsinkiin. Sellainen oli se ex tempore reissu Porvooseen.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Päivän asuna Novita Cotton recycled -langasta tehty toppi
Päivän asuna tällä kertaa aivan ihastuttava virkattu toppi sekä kirpparilta löytynyt hame. Nämä virkatut topit ovat tosiaan olleet tämän kesän hitti itselläni. Olen lopulta virkannut niitä kaksi ja vielä haaveilen yhdestä. Saa tosin nähdä tulee sellaista koskaan virkattua enää. Kaksikin on aika riittävä määrä samaa toppia.
Päivän asuna Novita Cotton recycled -langasta tehty toppi
Vaikka monen loma on päättynyt ja arki alkaa nyt, niin kesää on vielä jäljellä ja aikaa on virkata itselleen samanlainen toppi, toppi on helppo tehdä, eikä siinä mene kovin kauaa kun koukuttaa menemään. Leffa päälle ja ei kun hommiin. Jos on nätti ilma, niin ulkonakin pihalla tai parvekkeella voi nauttia olostaan samaan aikaan. Itselläni on pari kesäistä vaatetta, jotka pitäisi saada alta pois ennen kuin alan ommella syksyisempiä ihanuuksia.
Novita cotton recycled -lankaa ei enää saa ostettua kaupasta, mutta ehkä sitä voi löytää kirppareilta. Itse haalin lankaa varastoon silloin kun sitä vielä sai ostettua ja nyt siitä sitten on kiva tehdä kaikenlaisia juttuja. Ihan parasta lankaa tämä on kun haluaa tehdä hattuja. Lanka on paksua ja sen vuoksi on helppoa käsiteltävää, sekä nopea valmistaa mitä ikinä sitten tekeekin.
Linkki toppiin alla:
Topin kaveriksi valikoitui UFFista ostettu vihreä hame, jossa napitus edessä. Hame on hiukan liian iso vyötäröltä, mutta toistaiseksi sen saa korjattua pelkällä vyöllä. Ensi kesänä on kuitenkin korjattava vyötärökaitale niin, että se on sopiva päälleni. Hameessa on kaikki sellainen josta pidän tänä kesänä. Väri, malli sekä pituus. Jalkaan sujautin puukengät, jotka on ostettu Kierrätyskeskuksesta muutama vuosi sitten ja käsilaukuksi nappasin pussukan, jonka joku ihana ihminen on ommellut. Löysin myös tämän pussukan Kierrätyskeskuksesta. Pussukka on niin söpö, että se on kiva mieluummin ottaa käteen heilumaan kuin laittaa isompaan laukkuun piiloon.
Kello kuusi maanantai aamuna
Silmät aukeaa vaikeasti, taistelu heräämisestä alkaa. Koira kuorsaa vieressä tyytyväisenä. Nousen vessaan, pesen kasvoni. Mies tuo kahvin sänkyyn ja alan kirjoittaa postausta. Aina ei aamua jaksa aloittaa näin, mutta tänään aloitan. Koira on siirtynyt varovasti minun paikalleni sängyllä sillä aikaa kun käyn vessassa siistiytymässä. Varovasti koira raahautuu ja pyörähtää omalle paikalleen kun tulen takaisin sänkyyn ja aloittaa armottoman tuhinan ja kuorsaamisen. Koira kierähtää kiinni kylkeen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Hiki alkaa virrata pitkin ohimoita ja odotan joko kahvi avaisi silmät.
Työt alkaa kohta ja päivän asuna ei voi olla mitään kovin näyttävää, vain hyvin arkista tavallista. Mikä ikinä on helppo laittaa päälle ja on helppo olla kyseinen vaate päällä. Kaivelen siis esiin leggareita ja tunikoita, ehkä t-paita ja college? Ne olisi oikein hyvät. Millainen ilma tänään on? Niin vaikea tämä ensimmäinen aamu ja työmoodin löytäminen. Kerhojen suunnittelu alkaa nyt ja odotus, joko meidän tilan remontti olisi kohta valmis.
Hyvää työpäivää kaikille, jotka palaavat lomilta työpaikoilleen!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Ranta-asu on tärkeää valita itselle sopivista materiaaleista