Virkattu lieri suojaamaan auringolta
2
Virkattu lieri sai ajatuksen siitä, että tarvitsin aurinkosuojan, jonka kanssa voin käyttää myös nutturaa. Selailin kuvia ja löysin monen monta aivan ihanaa lieriä, mutta Suomesta niitä on aika vaikea saada mistään. En löytänyt edes hattukaupoista. Joten ei auttanut muu kuin alkaa kokeilla itse miten onnistuisi virkata sellainen itselle.
Virkattu lieri suojaamaan auringolta
Minulla ei ole tähän ohjetta kun en saanut aikaiseksi tehdä. En siis enää muista miten pääsin tähän lopputulokseen, mutta itse kuitenkin tykkään tästä ja paljon. Eli mielestäni onnistuin aika hyvin lopulta, vaikka purkaminen ja taas virkkaaminen olikin jatkuvaa. Aikaa meni aika valtavasti, että sain lierin valmiiksi. Aloitin kuitenkin siitä, että virkkasin ketjusilmukoita niin paljon, että kevyesti venytettynä ketjusilmukkanauha meni pääni ympärille.
sen jälkeen kiinteitä silmukoita niin paljon kuin haluaa tuon pääosan leveyden olevan ja lieri aloitetaan voimakkaasti lisäämällä kiinteitä silmukoita. Takaa lieri on avonainen ja sinne ommellaan leveä nauha, jolla saadaan lieri hienosti kiristettyä sopivaan kokoon sitten valmiina. Lieriin on virkattu reunaan ohut rautalanka, jotta lieri pysyy jämäkkänä. Riippuu toki langasta sekä omasta virkkauskireydestä tarvitaanko moista kapistusta ollenkaan. Itse tarvitsin.
Miksi tällainen kummallinen lieri?
Käytän paljon korkeaa nutturaa, ns. Myynutturaa ja se ei mene tuonne hattujen sisälle, joten sen vuoksi halusin ehdottomasti tällaisen nutturalle sopivan ”hatun” ja oikeastaan onnistuin aika hyvin henkilöksi, joka ei oikein osaa virkata. Uskon, että niini tai muu vastaava materiaali olisi paljon parempi tähän kuin puuvillalanka, mutta puuvillalankojakin on niin paljon erilaisia ja varmasti pienemmällä koukulla tästä olisi saanut tiiviimmän lierin. Lankana käytin siis Novitan Cotton recycled lankaa, joka oli kuitenkin paksua ka virkattaessa aika tiivistäkin. Tästä olen tehnyt monet hatut.
Tällainen lieri sopii moneen menoon ja on ihanan naisellinen. Vaikka olenkin nyt testannut tätä itse, niin jos satun tällaisen näkemään jossakin kaupassa, niin ostan heti. Hattuihmisenä näitä tulee kyllä käytettyä ja paljon. Ja jos lähden virkkaamaan toista, niin valitsen toisen materiaalin, ihan testin vuoksi. Niini ylipäänsä olisi hyvä näissä hatuissa. Olisi tarkoitus virkata sellainen kalastajahatun tyyppinen hattu seuraavaksi ja niinestä.
Käytätkö hattuja suojaamaan päätäsi auringolta?
Rentoa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Vaateshoppailu on kivaa omassa vaatekaapissa
Vaateshoppailu on super kivaa, mutta vielä parempaa se on, kun shoppailee omassa vaatekaapissa eikä lähde kaupoille. Eilen meidän oli lähdettävä miehen kanssa ottamaan passikuvia seuraavaa matkaa varten. Tällä kertaa kun on oltava passi, ei riitä henkilöllisyystodistus. Passikuvamatkan suuntana oli Kamppi ja sinne lähdettiin tällä kertaa julkisilla.
Vaateshoppailu on kivaa omassa vaatekaapissa
Kun valmistauduin lähtemään, alkoi tuskan hiki valua pitkin ohimoita. Mikään vaate ei tuntunut hyvältä ja RCVS:n lääkityksen aiheuttamat syömiset ovat tehneet tehtävänsä. Myös se, etten ole saanut tehdä yhtään mitään koko tänä aikana kun olen syönyt lääkkeitä. Joten kolttu toisensa jälkeen lensi poistettavien kassiin. Itku meinasi päästä kun näin miten ihania vaatteita menee varastoon eikä päälle. Aloin hermostua jo miehelleni kun mikään ei toiminut vaikka mitä yritin.
Mies lopulta tokaisi, että nyt Melissa sinä lähdet shoppailumatkalle omaan vaatekaappiisi ja katsot asioita toisella tavalla. Tietenkin kimpaannuin miehelleni tuollaisesta, mutta tulisielu rauhottui aika nopeasti kun muistin, että ompelin viime kesäksi söpön topin farkkukankaasta, kaavana käytin Burda 6/2020 -lehden kaavaa. Topista tuli aivan ihana, mutta en sitä ehtinyt päälleni laittamaan viime vuonna. Joten kaivoin kyseisen topin esiin.
Sen jälkeen ahdistus hiipi hiljaa jälleen luokseni. Mieheni tosin ajoi sen nopeasti pois sanomalla, että nyt valitset valkoisen alaosan, liehuvat housut. Kokeilin yksiä, mutta ne eivät nyt tähän sopineet, joten kiukun sanelemana avasin yhden vaatekaapin oven ja siellä se roikkui ylväänä. Nimittäin valkoinen hame. Sen nappasin ja pujotin päälleni ja päätös asusta oli siinä.
Pukeutuminen ei ole aina minulle helppoa
Minulle tulee ajoittain suuria hankaluuksia pukeutua, vaikka olen sinut itseni kanssa, niin minun pieni demoni sisällä alkaa välillä kiusaamaan minua oikein kunnolla. Tätä onneksi tapahtuu harvoin, mutta tapahtuu kuitenkin. Useasti teen niin, että laitan pari kolme eri asua odottamaan aamua iltasella, eri tunnetiloihin, mutta joskus nekään ei auta. Näin kävi nytkin kun huomasin miten paljon paino on noussut sairastumisen myötä jälleen. Olenhan kuitenkin edelleen tottunut siihen, että varteni painaa sen 38kg ei 30 kg enemmän. Joskus tilanne vain paisuu ja paisuu.
Onneksi kuitenkin löytyi asu, jossa viihdyin oikein hyvin ja kirpparilta löytyneet puukengät kruunasi asun. Hattu kuuluu nykyisin minun kesäpukeutumiseen ja tälläkään kerralla en sitä hattua jättänyt kotiin. Halusin myös hatun olevan samaa linjaa muun asun kanssa, joten valitsin hatuistani sen kaikkein yksinkertaisimman mitä minulla on. Ja sehän toimi hyvin. Laukuksi otin tilkuista itse tehdyn Zero waste -jumppakassin. Kyseisen kassin olen tehnyt vuosia sitten. Kuvia jumppakassista löydät tästä linkistä.
ASU:
- Toppi, itse tehty, Burda 6/2020 lehti
- Hame: KappAhl, en muista mistä ostettu
- Kengät: Vila Clothes, Kierrätyskeskus
- Hattu: Prisma
- Jumppakassi, itse tehty zero waste -ajatuksella
Tämä asu lähtee myös minun mukaani sinne matkalle, jonka takia lähdettiin Kamppiin passikuvalle. Passikuvat ovat kyllä sellainen juttu, etten ikinä tunnista niistä itseäni. Passikuvissa näyttää aina sen 20 vuotta vanhemmalle mitä oikeasti edes on. En koskaan edes katso kuvaa, kun kuvaaja kysyy onko kuva ok. Vastaan vain, ettei se naama siitä mihinkään muutu, vaikka ottaisi sata kuvaa.
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua: