Neuleunelmia vuodelle 2022
4
Minulla on neuleunelmia vuodelle 2022 ja nämä unelmat ovat Make Nine 2022 -haasteen ulkopuolelle. Tällä hetkellä on niin upeita ja ihania malleja lehdissä sekä kirjoissa, että muutamat ihanuudet on saatava puikoille. Nyt avaan hivenen näitä unelmiani myös tänne blogiin, en kirjoita niitä pelkästään junk journaliin.
Neuleunelmia vuodelle 2022
Sen verran kyllä huijasin, että yksi unelma on kyllä tuosta Make Nine -haasteesta, mutta eipä se nyt niin paljon haittaa. Tärkeää on kuitenkin se, että ensi vuosi menee neuleiden parissa aika tarkkaan. Haluan paksuja ja lämpimiä neuleita, mutta kesäksi myös ihanan ilmavia ja kauniita. Monta unelmaa löytyy Novita 4/2021 talvi numerosta ja vaikuttaa voimakkaasti siltä, että kyseisestä lehdestä on tulossa minun lempparini, toisen Novita lehden kanssa. Tästä lehdestä olen kirjoittanut täällä.
Suunnitelmissani on siis seuraavia unelmia
- Arabiasukat
- Unikkoneule
- Kaarrokeneule
- Harry Potter huivi
- Outlander neule
- neuleleggarit
Sekä Make Nine -haasteen unelma on täysipitkä liivi. Saa nähdä ehdinkö noista luetelluista unelmista tekemään mitään, sillä Make Nine -haasteesta jäi aika iso määrä neuleita tekemättä. Ne on ensin tehtävä ja sen jälkeen tehdään muita jos aikaa jää. Tällä hetkellä minulla on kesken yksi mohairpaita ja villasukat, joten toivon saavani ne valmiiksi ennen kuin aloitan uusia töitä. Tosin, tämä on toive. Olen luonteeltani sellainen, että saatan vääntää monta asiaa samaan aikaan ja sitten ihmettelen miten voi näin paljon olla asioita kesken. Sitten hikihatussa koitan saada töitä valmiiksi.
Tärkein unelmani on kuitenkin se, että saisin näitä omia lankavarastoja vihdoin pienennettyä. Lankoja kun on valtava määrä mutta isossa osassa lankoja, olen unohtanut mitä on ollut tarkoitus tehdä. Osa langoista on myös huovutettavia, joten niistä tuleekin sitten tossuja, toivottavasti ainakin. Niistä voisin aloittaa sitten kun saan keskeneräiset valmiiksi.
Mitkä näistä toteutuu?
Tämä on todella vaikea kysymys, mutta toivon, että unikkoneule toteutuu, sillä olen hankkinut siihen jo langatkin. Uskon kuitenkin, että parasta on se, ettei ota mitään painetta mistään, vaan ottaa ”hiljaa hyvää tulee” -asenteen. Se vie eteen päin. Olen myös suunnitellut tekeväni jotain ihanaa myös miehelleni ja pojalleni. Näin hekin saisivat kaappiin hiukan täytettä. Siitä nimittäin on valtavasti aikaa kun olen jotain heille neulonut. Kumpikaan ei ole mitään tosin pyytänyt, mutta se ei haittaa. Jotkin söpöt kaarrokeneuleet voisi heitä innostaa. Molemmille oman näköisensä.
Tosin kun katsoo heidän villasukkiaan, niin ehkä aloitan heidän kohdalla niistä. Olen korjannut mieheni sukkia jo sen verran monet kerrat, että hyvä olisi tehdä hänelle parit uudet sukat. Pojalla taas jalka kasvanut niin paljon, että iso osa villasukista on jääneet pieniksi, joten tarvetta niillä olisi pojallakin. Kahden aikuisen lapsen jalat sukitetaan sitä mukaan kun pyydetään. Nythän tein juuri tytölle uudet sukat.
Rentoa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Kaksi takkia kirpparilta
Olen tänä vuonna ostanut kaksi takkia kirpparilta, toinen UFF:ista ja toinen Kierrätyskeskuksesta. Nämä takit eivät ole olleet myöskään minun ostoslistalla, vaan kyseiset takit vain tulivat vastaan vahingossa. Ylipäänsä takki ei ole tänä vuonna kuulunut omaan ostoslistaan. Pari muuta juttua kyllä, joiden etsiminen jatkuu edelleen.
Kaksi takkia kirpparilta
Voitin tässä jokin aika sitten liput The Rocky Horror Picture Showhun ja tätä varten meidän oli lähdettävä pienelle kirppiskierrokselle, sillä tarvitsimme tietynlaiset vaatteet. Halusimme näyttää todella nörteille, jotka eivät kuulu joukkoon. Omat vaatteeni löysin omasta kaapista, mutta mies tarvitsi jotakin, joten auto takamuksen alle ja ensimmäinen kohde oli Malmin UFF. Täältä mies ei lopulta löytänyt mitään, mutta minun käteen jäi ihanan pehmeä teddytakki sekä talvisaapikkaat (saapikkaat esittelen sitten tulevaisuudessa).
Koska miehelle ei mitään löytynyt, niin seuraavana päivänä kun hän haki minut töistä poikettiin Nihtisillan Kierrätyskeskukseen. Ja sieltä sitten löytyi miehelle parikin vaihtoehtoa, joista valitsi sitten itselle enemmän sopivan. Ja minä löysin ihanan pehmeän ylisuuren (todella ylisuuren) kelsitakin. Pakkohan se oli napata mukaan. Totta toki on se, että minä nyt en oikeasti enempää takkeja tarvitse, mutta koska nämä nyt vain olivat täydelliset päälläni, niin pakko ne oli ottaa. Olenhan minä vain ihminen.
Nämä takit ovat olleet joka päivä päällä
Tai ainakin joka toinen. Sillä en niitä nyt vielä ole innostunut laittamaan päällekkäin. Sitäkin voisi toki kokeilla kun pakkanen alkaa paukkua. Mutta nyt tällä hetkellä riittää, että laittaa vain toisen päälle kerrallaan. Yhden takin lämpö on tällä hetkellä riittävä siis, vaikka jo varaudun noihin kammottavan kylmiin päiviin, jolloin mieluiten olisi vain neljän seinän sisällä nukkumassa talviuntaan.
Mutta millaisia nämä takit nyt ovat käyttää? Ovatko miellyttäviä, lämpimiä ja mikä sai minut ostamaan tällaiset takin, vaikka kaikenlaisia takkeja löytyy kaapista? Tarvitsenko näitä?
Koitan vastata näihin kysymyksiin, jotka kävi mielessä itselläni ja toki myös mieheni teki muutaman kysymyksen kun esittelin takit hänelle.
Kerman vaalea teddytakki
Olen pitkään etsinyt tällaista takkia, minulla toki on saman tapainen ruskea, joka on hankittu sen vuoksi kun ei tällaista löytynyt silloin. Mutta nyt tämä takki on olemassa, enkä kuitenkaan laita pois tuota toista takkia, molempia käytän siis.
Teddytakki on:
- Pehmeä sekä miellyttävä käyttää, hihat tarpeeksi tilavat, että mahtuu vaatteita takin alle. Nääin pysyy lämpimänä ja jää ilmavuuttakin hiven vaatteiden sekä hihojen väliin. Liian kireät hihat eivät lämmitä eikä takin alle mahdu kerroksittain vaatteita, joka näillä leveysasteilla on tärkeä tapa pukeutua.
- Takki tosiaan on alun perin ollut halutakki, ei tarvetakki. Halusin jonkin sellaisen takin, jota voin hyvin pitää päällä kun menen töihin tai jos mennään suoraan töistä syömään. Rento mutta ei urheilullinen. Eli hivenen näyttävämpi ja kivempi takki. Tällaista minulla ei siis ole vielä ollut.
- Rekissä oli kaksi samantyylistä takkia, ruskea sekä tämä vaalea. Miehen kanssa neuvoteltiin kumpi on järkevämpi ostos ja lopulta molemmat päädyimme vaaleaan.
- Takki menee pieneen tilaan, joten se on hyvä ottaa myös matkoille mukaan.
- Takki on keinokuitua.
*****
Kelsitakin ostoajatus
Odottelin Kierrätyskeskuksen sovituskopeilla kun mieheni testaili vaatteita ja juoksin etsimässä hänelle housuja. Satuin siinä näkemään tangolla pilkahduksen tästä takista ja pakko oli napata takki tarkempaan tutkailuun.
Kelsitakki on:
- Pehmeä ja aivan ihanan lämmin. Kuin paketoisi itsensä paksuun vilttiin.
- Takki on valtava mutta alle ainakin mahtuu minun kaikkein paksuimmat paidat, jotka eivät oikein muihin takkeihin mahdu.
- Takki on todella lämmin.
- Mielikuvitus laukkaa heti kun laitan takin päälleni.
- Takissa ei ole nappeja, joka on hiukan huono juttu, mutta leveän vyön kanssa toimii erittäin hyvin.
- Takki on siisti ja voidaan käyttää minkä tahansa vaatteen kanssa. Voisin käyttää takkia myös niin, että alla on toinen takki.
Tämä kelsitakki lähtee muuten mun mukana Zakopaneen heti kun päästään sinne asti matkustamaan jälleen. Oikein odotan sitä päivää, kun voin nähdä ihanat Tatravuoret, kävellä Gubalowkan teitä pitkin kohti huippua tämä takki päällä. Omanlainen seikkailu sekin. Takki tosiaan sopii kaikkein parhaiten juuri vuoristoon ja sen näin kun takki piirtyi silmiini.
Upeaa lauantaita kaikille!
Seuraa minua: