Aarrepuisto
Aarrepuisto sijaitsee Itä-Helsingissä, Vesalassa. Se on ihana läpikulkupuisto, hiukan piilossa, kuin aarre kaupunginosan keskellä. Sitä ei kovin helposti löydä ilman, että on tarkkaan katsonut kartasta minne pitää mennä.
Aarrepuisto
Meidän matka Helsingin puistoihin jatkui jälleen tänä kesänä. Käytiin muutamia puistoja läpi sillä aikaa kun poika oli treeneissä. Tosin täällä käytiin ihan yhdessä ennen pojan treenejä. Puistoseikkailut ovat kivoja ja aina löytää näin ihan uusia puolia eri alueista. Tämä puisto oli iloinen yllätys ja tykättiin todella paljon. Puisto on erilainen mitä normaalisti ajatellaan puistoista. Tämä puisto meni puron mukaan kapeana ja mutkittelevana läpi asuinalueen.
Keskellä solisee Mellukylänpuro, jonka molemmilla reunoilla on polut. Purossa on pikkuinen koski, joka on valtavan viehättävä, sen ääni soi koko puistossa. Puron päälle on rakennettu viisi puusiltaa, jotka tuovat oman viehätyksensä puistoon. Puisto muutettiin luonnonmetsästä puistoksi 1993, mutta puisto ränsistyi nopeasti. 2000 -luvulla puisto uusittiin ja siitä tuli kyllä todella kaunis. Täytyy todeta, että puisto on todellinen aarre. Minulle vesi on tärkeä elementti ja se on tässä puistossa keskeisessä osassa, sen ihana sointu valtaa koko tilan.
Puiston varjossa
Ainut huono asia mitä nähtiin puistossa on roskaaminen. Tietenkin, missä ihminen siellä roskat. Pitää tosin mainita se, että näimme vain kaksi tölkkiä purossa ja muutaman tupakantumpin maassa. Eli ei ihan hirmuisen roskaisa paikka kuitenkaan. Onneksi. Oli tosi ihana hetki viettää aikaa tuolla ja tutustua kasvillisuuteen. Puisto on myös mieletön kuvien otto paikka. Ihmisiä liikkui puistossa jonkin verran, mutta vaikka ihmisiä oli siellä, niin puron kuuli hyvin. Kukaan ei huutanut tai riehunut siellä. Monet istuivat penkeillä nauttien kesäpäivästä.
Tosiaan nautittiin pitkään ja kun pääsimme ulos puistosta toiselta puolelta, jäimme juttelemaan erään naisen kanssa, joka oli puistossa siivoamassa. Juteltiin puistosta ja sen historiasta sekä koirista. Puistosta kodittomiin koiriin… Siinä juteltiin pitkä tovi kun oli pakko lähteä viemään Härdelliä treeneihin. Tämä oli niin mahtava hetki tutustua jälleen uuteen asiaan Helsingissä. Jos asuisin Vesalassa, Kontulassa tai Mellunmäellä niin varmasti tämä puisto olisi se paikka, jossa kävisin rentoutumassa. Niin ihana paikka tämä on.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Vanhoista trikoovaatteista mekko
Tee vanhoista trikoovaatteista mekko. Kaavoja ei tarvita, vain hiukan mielikuvitusta ja aikaa, sillä palojen yhdistely on oma hommansa. Tämän tyyliset työt on minulle todellista terapiaa. Minun ei hirmuisesti tarvitse miettiä mitä olen tekemässä, kun pistän vain menemään ja lopuksi näkee sitten lopputuloksen. Pieni jännitys toki on, että mitäköhän tästäkin oikein tulee.
Vanhoista trikoovaatteista mekko
Tässä työssä ei tosiaan tarvita mitään kaavaa. Kerää vain sopivat trikoovaatteet, joista teet mekon. Valitse ensin se yläosa, joka on kaiken alku. Itselläni se oli trikoopaita, joka oli minulle aivan liian pieni. Tämän paidan leikkasin lyhyemmäksi vyötärölle asti ja lähdin siitä työstämään helmaosaa.
Tee näin:
- fileoi kaikki muut trikoovaatteet paitsi yläosaksi valikoitunut paita tai toppi. Voit toki lyhentää sen halutessasi.
- Filoinnin jälkeen voit alkaa yhdistellä osia toisiinsa uudelleen. Paloja voi myös pienentää ja ommella toista kuosia toisiinsa.
- Kun helma osa on tarpeeksi leveä, yhdistä se yläosaan.
- Helman voi jättää epäsymmetriseksi, siihen voi laittaa pitsiä tai mitä ikinä tahtoo. Itse jätin helman epäsymmetriseksi ja ompelin rullapäärmeen.
Anna vain mielikuvituksen lentää kun ompelet helmaosaa. Helman voi myös tehdä minkä mittaiseksi ikinä tahtoo. Mekko voi olla myös vartalonmyötäinen, itse halusin leveämmän helman. Samalla tavalla voi siis tehdä monen tyylistä mekkoa.
Trikoomekon menneisyys
Tämän mekon olen oikeasti valmistanut jo aikaa sitten. Mekkoa tosin ei ole koskaan kuvattu blogiin ennen kuin nyt. Itse pidän mekosta todella paljon, vaikka onkin aika tummanpuhuva. Mekkoa tulee käytettyä lähinnä keväisin, kun helteet eivät ole vielä ihan kohdalla mutta lämpötila on noussut jo 20 asteen paremmalle puolelle. Tumma väri lämmittää sen verran paljon enemmän, että on kiva käyttää mekkoa juuri tuohon aikaan.
Useimmiten olen tehnyt näitä mekkoja ja tunikoita värikkäistä trikoovaatteista, siksi tämä tumma on oikein kiva lisä näiden väripalettien sekaan. Minulle nämä tilkkuvaatteet on iso osa ompelua. Näitä on aivan ihana tehdä ja näitä on myös mahtava käyttää. Samanlaista ei taatusti tule missään vastaan. Vaikka miten koittaisi tehdä samanlaisen. Tämä siis sopii meikäläiselle erittäin hyvin.
Mahtavaa viikonloppua kaikille!


2









